Pieniä askelia, suuria onnistumisia – projektipäällikön ajatuksia kuluneesta lukuvuodesta (Tanja Tervonen)

DigiLust-hankkeen ensimmäinen toteutus lähenee loppuaan ja onkin aika summata ajatuksia näin hankkeen projektipäällikön näkökulmasta.

Muistan, kun aloitustapaamisessamme Taina (Juurakko-Paavola) totesi, että hän ei vielä tiedä mitä tämä hanke tuottaa, mutta se on varmasti jotain suurenmoista. Nyt, viimeisiä blogitekstejä lukiessani ja koko lukuvuotta muistellessani, voin todeta, että näin tosiaan on. Eri teemojen ja kokeilujen avulla osallistujat ovat perehtyneet uusin asioihin, hypänneet pois mukavuusalueeltaan ja käyneet mielenkiintoisia keskusteluja kollegoiden kanssa. Yhteistyö niin kaikkien osallistujien kuin työparien välillä on ollut huimaa ja on ollut ilo saada olla mukana keskusteluissa. Yhtä suurella ilolla olen katsonut kehittymistä ja varsinkin nyt, kun kaikki meistä joutuivat tai pääsivät kokeilemaan etäopetusta, monesta hankkeen aikana hankitusta taidosta on ollut hyötyä, jopa yllättävää sellaista.

Tietenkin hankkeen edustajana on ilahduttavaa kuulla, että hankkeesta on ollut hyötyä, ja olemme tehneet oikeita asioita. Toivon, että nyt saadut kokemukset ja opit muistetaan pitkään. Hankkeen viimeisessä osassa olemme reflektoineet kulunutta vuotta sekä parhaillaan käynnissä olevaa lukuvuotta. Ehkä oletkin jo ehtinyt lukemaan osan teksteistä täällä blogissa läpi? Vinkkejä teksteissä on monia, ja toivon, että kun luet niitä läpi, et ahdistu vaan pystyt valitsemaan sieltä muutaman, juuri sinulle ja sinun arkeesi sopivan vinkin. Pienet askeleet ja armollisuus itselle ovat tärkeitä, mutta mukavuusalueelta poistumista ei myöskään kannata liikaa pelätä.

Kuva luotu sivustolla https://worditout.com/

Keskustelut, yhteistyö, ilo&nauru, apu&tuki, rohkeus, jakaminen sekä oman osaamisen tunnistaminen – nämä ovat sanoja ja asioita, jotka itse muistan ja jotka minusta kuvaavat tätä toteutusta. On myös tullut selväksi, että koulurajat ylittävälle yhteistyölle on suuri tarve. On tärkeää, että opiskelijat ymmärtävät, että ruotsin opinnot eivät pääty peruskouluun tai lukioon. Toteutuksen aikana nousi selkeästi esille tarve materiaalille, jonka avulla lukionopettajat voisivat paremmin havainnollistaa, millaista ruotsin opiskelu on korkeakoulussa. Materiaalin julkaisemme täällä blogialustalla, joten muista käydä täällä viimeistään syksyn alussa.

Yksi asia, josta olen todella iloinen ja joka hankkeessa toteutettiin, on oman digipedagogiikan kuvaaminen omaan portfolioon. Tiedän, että hankkeen alussa tehdyssä alkukartoituksessa moni tuskaili kartoituksen kanssa, mutta aloitus on aina vaikein. Se, että lähtee pohtimaan omaa digipedagogiikkaa, on ensimmäinen askel. Nyt hankkeen lopussa osallistujilla on valmiina oman näköisensä portfolio, jonka avulla he voivat kertoa omasta digipedagogiikastaan.

Hankkeen aikana osallistujat ovat itse valinneet mitä työkaluja lähtevät testaamaan. Onkin tärkeää pohtia miksi työkalua käyttää ja yhtä tärkeää on, että uusia työkaluja haltuun ottaessaan niillä tekee jotain konkreetista itse. Suosittelen myös pohtimaan ja testaamaan mihin eri tarkoituksiin eri työkaluja voi käyttää. Ehkäpä kyselylomakkeilla voi pitää sanakokeita tai teettää itse- ja vertaisarviointia, kuten tämän vuoden osallistujat ovat havainneet. Videoiden käyttömahdollisuudet arviointiin ja ohjaukseen ovat todella laajat. Videon tekoa ei kannata pelätä eikä myöskään omaa ääntään. Tomi Ylkänen JAMKista totesi osallistujille pitämässään alustuksessa tammikuun alussa, että omaan ääneen tottuminen ja ylipäätään videoiden teosta nauttimiseen menee oma aikansa. Haastankin kaikki kokeilemaan erilaisten videoiden tekoa puoleksi vuodeksi ja jakamaan kokemuksensa!

Kannustan kaikkia myös jakamiseen ja avun pyytämiseen. Ei kannata jäädä yksin digin kanssa vaan pyytää rohkeasti apua ja ideoita, muokata saatua materiaalia oman näköiseksi ja laittaa hyvä sen jälkeen kiertämään. Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita lukemalla blogitekstejämme läpi ja kommentoi niitä ja siten omat ideasi ja ajatuksesi eteenpäin. Rakennetaan oma digiopetuksen palapelimme yhdessä!

Lopuksi vielä kuva tämän lukuvuoden toteutuksen päätöstapaamisesta, joka vallitsevan tilanteen takia järjestettiin etänä. Suuri kiitos kaikille osallistujille tästä lukuvuodesta, jatkakaa samalla asenteella jatkossakin!

 

Kevätterveisin,

Tanja

Kuvistuskuvat: https://pixabay.com/

Kommentit

Kiitos Tanja!
Kuvaat osuvasti mennyttä lukuvuotta!

Mielenkiintoista kuulla syksyllä lisää korkeakouluopiskelusta, vaikka jotain jo olemme oppineet tähän mennessäkin 🙂

T: Tiina

Tiina Nokkonen

15.5.2020 10:28

Hei Tiina,

kiitos kommentista. Kiva, että kuvaus on tunnistettava. 🙂 Blogia ei tosiaan kannata unohtaa ja toivottavasti myös yhteistyö työparin/-parien kanssa jatkuu, vaikka tämä ensimmäinen toteutus päättyikin.

Tanja Tervonen

20.5.2020 18:08

Aivan loistava idea jakaa noita korkeakoulujen opetukseen liittyviä asioita meille lukion opettajille, eli kannattaa olla kuulolla vielä syksylläkin!
Oppilaitosrajat on muutenkin välillä ylitettävä.

Merja Saariaho

13.5.2020 16:21

Juuri näin, blogia ei tosiaan kannata unohtaa! Oppilaitosrajat ylittävä yhteistyö on tosiaan tarpeen, sen avulla saamme kehitettyä ruotsin opetusta ja opiskelijoiden osaamista yhdessä eteenpäin.

Tanja Tervonen

20.5.2020 18:05

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *