Erilaisia digi -kokeiluja tuli tämän projektin aikana paljon, sillä Covid-19 aiheuttama poikkeustila vauhditti sekä hankkeen puitteissa tehtyjä kokeiluja että jokapäiväisen opetustyön lomassa tehtyjä. Hyvää ja hienoa on se, että opin paljon. Epämiellyttävää on ollut se, että osan kokeiluista on joutunut tekemään kovan työpaineen alla. Tässä viimeisessä blogitekstissä haluan kertoa muutamasta sykähdyttävästä kokeilusta ja jakaa vinkkejä.
Ensimmäinen Digilust -kokeiluni liittyi kuvan käyttöön substantiivien ja adjektiivien opiskelussa. Pyysin opiskelijoita etsimään omaan alaan liittyvää kuvamateriaalia ja kirjoittamaan oheen substantiiveja ja adjektiiveja lauseessa tai erikseen. Tämän kokeilun lopputuloksena syntyi materiaalia, joka näytti visuaalisesti upealta ja houkutteli lukijaa/katsojaa ruotsin kielen äärelle.
Opiskelun tavoite saavutettiin työskentelyllä, jossa yhdistyivät mielikuvitus, todellisuus, työelämä, oppiminen ja kehittyminen. Suosittelen visuaalista työskentelytapaa. Työskennellä voi yksin tai yhdessä ja kuvan voi halutessaan korvata videolla, jopa pienellä elokuvalla. Tämän tyyppisestä elämyksellisestä työskentelystä jäi hyvä mieli ja havainnollista opiskelumateriaalia.
Toinen vinkkini koskee digitaalisia tenttejä, jotka minun kokeilussani olivat Moodle-tenttejä. Opiskelijat pitivät niistä kovasti, varsinkin kun säädin heille kaksi yrityskertaa. Opiskelijat ”pelasivat kielioppia” kilpaillen siinä itsensä kanssa. Useimmat käyttivät kaksi yrityskertaa. Toiset tavoittelivat läpäisyä, toiset taas halusivat parantaa arvosanaansa.
Laatimani konetentit olivat pienimuotoisia siten, että yksittäinen tentti keskittyi aina tietyn asian mittaamiseen esim. pidin prepositio -tentin, verbien taivutus -tentin ja sanajärjestys -tentin. Tenttivalikoimasta erityisesti monivalintatehtävät ja ns. lyhyt vastaus -tehtävät soveltuivat hyvin tällaiseen. Tentin laatiminen oli melko työlästä, mutta oli palkitsevaa poimia valmiit arvioinnit tenttiajan päätyttyä ja tarkastella suorituksia pisteinä ja pylväinä, yksilöinä ja ryhmänä.
Viimeiset vinkkini liittyvät opettajan työskentelyyn. Haluan painottaa pedagogista näkökulmaa kaikessa – myös digityökalun valinnassa. Parempi mennä opiskelijat edellä kuin jokin trendityökalu edellä. Aina kannattaa pohtia, mihin tarkoitukseen ja millaisille oppijoille opetusta suunnitellaan. Uskon, että sitä kautta löytyy sopiva työkalu ja onnistuminen.
Netissä on monenlaista neuvoa ja neuvojaa itseopiskelijalle, mutta kollegoiden kesken kokemusten jakaminen on vuorovaikutteista ja useimmiten antoisaa. Olen tyytyväinen, että työpaikallani on Helpdesk oman työn teknisenä tukena ja e-oppimisen keskus digityökalujen käytön tukena. Tarvitsen näitä palveluja säännöllisesti ja suosittelen. En pärjäisi ilman.
Riitta Raimovaara, TAMK
Hei Riitta!
Olet poiminut kivoja nostoja tästä vuodesta ja erityisen hienoa oli, että nostit esille visuaalisuuden tärkeyden. Olen itse havainnut myös, että visuaaliset elementit auttavat oppimaan ja asiat jäävät opiskelijoilla paremmin mieleen.
Kuten Tiinakin kirjoitti, aivan mahtavaa, että onnistuit kehittämään opiskelijoille opettavaisia ja innostavia tenttivaihtoehtoja. Uskon, että ”palastelu” on ollut toimiva ratkaisu, kohderyhmäsi huomioiden.
Ajatukseesi ”pedagogiikka ja opiskelijat edellä” on hyvä lopettaa ja se hienosti kiteyttää tämän vuoden. 🙂
Tanja Tervonen
20.5.2020 17:59