Opetukseni lähtökohdat ja tavoitteet (Marika Mattila)

Jokaisen kurssin aluksi kyselen ja kartoitan opiskelijoilta heidän ruotsin kielen taitoja, ja yritän saada selville, mitä taitoja ja valmiuksia minun opettajana tulisi heille opettaa. 1. tunnilla teemme usein alkukartoituksen, jossa tarkoitus on saada selville opiskelijoiden lähtötaso, valmiudet ja toiveet, joita heillä on kurssin suhteen. Tässä minulla on apuna joko kirjan valmis lähtötasoarviointi/ -testi tai joskus jokin muu itse laatimani lähtötasotesti.

Minulle opettajana on myös erittäin tärkeää innostaa ja kannustaa opiskelijoita seuraamaan Ruotsin radiosta tai televisiosta tai lehdistä ajankohtaisia tapahtumia, henkilöhaastatteluja tai uutisaiheita, joista opiskelijat voivat oppia uusia sanoja, sanontoja ja parantaa sekä luetun- että kuullunymmärtämisen taitojaan.

Ruotsin 1-2-kurssilla teemme paljon lyhyitä parikeskusteluja aiheesta kuin aiheesta, ja kannustan opiskelijoita käyttämään aktiivisesti ruotsin kieltä, ei haittaa, vaikka tekisivät virheitä puhuessaan. Silloin tällöin korjaan ääntämistä hienovaraisesti ja vähäeleisesti. Erityisesti poikia, joista monet eivät ole kovin kiinnostuneita ruotsin kielestä, kannustan puhumalle heille ja koko ryhmällä usein ruotsalaisista julkkiksista esim. jalkapallonpelaaja  Zlatanista ja hänen elämästään, josta onkin RUB1-kurssissa verbitehtävä. Samalla kannustan usein toteamalla, että ”du talar flytande svenska, du kan tala alldeles bra, bara du vill” jne. Kerron myös omakohtaisia esimerkkejä, kuinka erottautuu muista työnhakijoista työmarkkinoilla, jos osaa puhua ja kirjoittaa ruotsia hyvin/ sujuvasti.

Käytän jokaisella kurssilla Moodlea, jossa on kurssin suunnitelma, 1-2 keskustelualue- tehtävää kursseilla 1-3, sanasto- ja kielioppiharjoituksia quizletteinä tai täydennystehtävinä ja sanakokeita pidän socrativessa tai abitissa, pelkästään abitissa kursseissa 3-7.

Tässä on esimerkki RUB1-kurssin Moodlen kurssisuunnitelmasta:

Vastaava kurssisuunnitelma minulla on käytössä jokaisella kurssilla. Tämä auttaa siinä, että poissaolija/t tietävät, mitä tunnilla on tehty, kun päivitän kurssisuunnitelman tunnin jälkeen. Tämä ei mielestäni ole iso työ minulle. Kirjaan myös Wilman-tuntipäiväkirjaan tehtävät, jotka tunnilla on tehty ja kotitehtävät, ja suosittelen jotain lisätehtävää, joka on Moodlessa. kehotan myös joka tunnin jälkeen opiskelijoita harjoittelemaan sanastoa sekä kirjasta että netistä.

Kuvat, ja kurssin visuaalisuus ovat minulle myös tärkeitä, alla kuva RUB1-kurssin Moodlessa kurssisuunnitelman alapuolella olevasta kuvasta, jolla kannustan opiskelijoita käyttämään ruotsin kieltä ja puhumaan sitä rohkeasti. ”Våga prata svenska”

En aina noudata tarkkaa etukäteissuunnitelmaa opettaessani, vaan tuon ajankohtaisia asioita tai vaan opiskelijoita kiinnostavia aiheita esille opetuksessa, tänään esimerkiksi keskustelimme ruuasta ja terveellisistä elämäntavoista RUB2-kurssilla yhdessä ja haastattelin opiskelijoita aiheesta erilaisilla kysymyksillä, koska mielipiteen ilmaisu/ kertominen on mielestäni tärkeää oppia heti lukio-opintojen alussa.

Haluaisin, että opiskelijat itsenäisesti laatisivat sanastoharjoituksia esim. quizlettejä tai täydennystehtäviä itselleen hyödyllisiksi kokemistaan aiheista, sanastoista ja tekisivät omia sanaristikoita ja esimerkiksi ruotsin suullisella kurssilla äänittäisivät lukemiaan tekstejä ja parikeskusteluja. Arviointia voisin myös monipuolistaa siten, että kurssikokeen, sanakokeiden ja tuntityöskentelyn lisäksi jokin opiskelijoiden itse tekemä kirjallinen/ suullinen työ olisi osa arviointia.

 

Marika Mattila

Kommentit

Positiivinen asenteesi välittyy tekstistäsi ja uskon, että sama positiivisuus välittyy myös opiskelijoillesikin. 🙂 Kerrot hyviä vinkkejä siihen, mitä kannustat opiskelijoita tekemään kielen kanssa vapaa-ajalla ja tämä on mielestäni tärkeää. Kieli ei ole vain jotain, jota käytetään ja opitaan oppitunneilla, vaan se näkyy myös muussa elämässä. Kannustan itsekin omia opiskelijoitani etsimään sen tavan, jolla he saavat ruotsin kielen omaan arkeensa, oli se sitten tv-sarjan seuraaminen, blogin lukeminen tai jotain aivan muuta.

Kerroit, että visuaalisuus on sinulle tärkeää ja koen myös itse, että kaikki visuaalisuus, oli se sitten kuvaa, sanapilviä, kaavioita yms, ovat tulleet entistä enemmän esille ja ne koetaan havainnollistavimmaksi kuin pitkä pätkä tekstiä.

Ajatuksesi omaan opettamiseesi liittyen ovat tärkeitä ja toivonkin, että tämän hankkeen puitteissa pääset/lähdet kokeilemaan jotakin kyseisistä ideoista ihan käytännössä. 🙂

Tanja Tervonen

18.11.2019 09:43

Sinulla on mukavan kannustava ote opiskelijoiden ruotsin kielen opiskeluun ja kuuntelet myös heidän toiveitaan. Tuot esille, että haluaisit kannustaa opiskelijoita tuottamaan omia harjoitustehtäviä (esim. sanastoharjoituksia). Kannatan tätä, koska se voi olla (ainakin osalle) opiskelijoista hyvinkin motivoivaa, kun pääsee itse päättämään ja uutta tuottamaan. Opiskelijoilla voi varmasti myös olla hallussaan hyvin erilaista digiosaamista ja samalla pääsisivät sitäkin hyödyntämään.

Pirkko Pollari

30.10.2019 15:28

Hei Marika,

blogissasi kerroit, kuinka pidät lähtötasotestin jokaiselle. Mielestäni se on hyvä asia, sillä opiskelijat joutuvat pysähtymään oman osaamisensa äärelle. Lisäksi minusta on mukava, että kerrot opiskelijoillesi, että ruotsia tarvitaan työelämässä, ainakin työtä hakiessa kielitaidosta on hyötyä.
Olipa mukava kurkata, mitä lukio-opetuksessa tapahtuu. Käytät mielestäni useita digitaalisia apuvälineitä sekä painotat suullista kielitaitoa. On hyvä, että laitat myös opiskelijat töihin digijutuissa.

Maiju

29.10.2019 16:33

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *