Ihmisen kykyä muuttua ja selviytyä muutoksesta on tutkittu pitkään ja laajasti. Lyhyesti voidaan todeta, että muutoskestävyyteen vaikuttavat useat tekijät, joista korostuvat uskomukset, mielen ja kehon hyvinvointi sekä sosiaaliset tukiverkot. Koronan mukanaan tuomat etäajat ovat nostaneet keskiöön myös taloudelliset resurssit ja digitaidot.
Etäpalvelun toteutukselle ja siihen osallistumiselle on selkeät taloudelliset minimivaatimukset: valmentautujalta on löydyttävä etäyhteyteen pystyvä laite, verkkoyhteys ja tila, jossa olla etäyhteydessä. Etäyhteyteen pystyviä laitteita ovat älypuhelimet, tabletit ja tietokoneet. Erilaisissa taloudellisissa tilanteissa oleville henkilöille älylaitteet tai esimerkiksi riittävä nettiyhteys eivät aina ole itsestään selviä. Tämän lisäksi laitteiden käyttäminen saattaa olla yllättävän haastavaa.
Ongelmat laitteen peruskäytön kanssa saattavat olla hyvin monimuotoisia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, ettei tunneta laitteiden tai ohjelmien osia, niiden toimintaa tai ohjaajan käyttämää digisanastoa. Siirtymässä etävalmennukseen tähän ongelmaan pyrittiin tarjoamaan ratkaisuja henkilökohtaisten puheluiden, ruudunjaon tai pikaviestimien videopuheluiden avulla. Valmentautuja tai ohjaaja kuvaa laitteella työskentelyä ja ohjattavalle neuvotaan vaiheistetusti, mitä tulee tehdä seuraavaksi. ”Siirrä hiiri ruudun oikeaan ylänurkkaan ja paina hiiren vasemmalla napilla punaista ruksia.” Samoilla keinoilla pyrittiin helpottamaan valmentautujien haasteita useiden eri tilien tai ohjelmien samanaikaisessa käytössä. Kaikista vaikeinta on löytää terve luottamussuhde palveluiden tietoturvaan. Terve varovaisuus on todella tärkeä ominaisuus digimaailmassa liikkuessa, joten toimiva suhde tietoturvaan sisältää sekä luottamusta että epäluottamusta. Keskustelimme toistuvasti, mistä tunnistaa luotettavan palveluntarjoajan ja mikä on turvallinen määrä henkilökohtaista tietoa verkossa jaettavaksi.
Etävalmennus on tuonut muutoksia myös arkirytmin ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Etävalmennuksella pystytään tukemaan heräämistä ja työskentelyä ennalta sovittuina aikoina, mutta arkirytmi on muutakin kuin heräämistä ja työskentelyä. Arkirytmiin kuuluu myös kaupassakäyntiä, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista ja liikkumista. Nämä ovat asioita, jotka helposti unohtuvat etäaikana. Toisille etätoteutus tarkoittaa enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa, mutta monelle etätoteutus on vienyt ne ainoat paikat, tilat ja harrastukset, joissa tavata muita ihmisiä. Sosiaaliset kontaktit ja paikka, jonne lähteä kotoa aamuisin, ovat juuri niitä asioita, joiden vuoksi hakeudutaan kuntouttavaan työtoimintaan. Etäaika on ajoittain tehnyt näistä työtoiminnan osa-alueista mahdottomia. Etäelämä on tuonut yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden monen sellaisen iholle, joita ne eivät aikaisemmin koskettaneet, ja syventänyt monien tuskaa, joilla oli haasteita jo ennen pandemiaa.
Ohjaajat ovat pyrkineet tukemaan valmentautujia arkirytmistä, sosiaalisista suhteista ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen myös etäaikoina. Etäaikana tuki on muodostunut yhteisistä etäpalavereista, henkilökohtaisista puheluista, keskustelufoorumeista ja teemoitelluista harjoituksista. Etävalmennus on myös vaatinut valmentautujia kasvamaan kohti itsenäisempää työskentelyä. Monelle valmentautujalle itsenäinen työskentely on sopinut todella hyvin, mutta toisille siitä on muodostunut ylitsepääsemätön haaste. Ohjaajille etäaika on tuonut nopean hypyn uusiin työvälineisiin ja –tapoihin. Osa työskentelytavoista on tullut jäädäkseen ja osa on toiminut pinnalla pitävänä voimana poikkeusaikojen keskellä.
Kun maaliskuussa 2020 kuntouttavan työtoiminnan lähitoteutus suljettiin, osa asiakkaista katosi palvelusta pysyvästi. Jälkiviisaana voidaan todeta, että siirtymä etätoteutukseen sattui kaikista eniten niihin, joilla oli kaikista vähiten taloudellisia resursseja, jaksamista ja sosiaalista turvaverkkoa. Samanaikaisesti kuntouttavan työtoiminnan yhteisö on osoittanut kykynsä nopeisiin muutoksiin, joustamiseen ja kasvamiseen. On löytynyt uudenlaisia tapoja ohjata, työskennellä ja olla yhdessä. Monelle etävalmennus on mahdollistanut aikaisempaa itsenäisemmän ja tavoitteellisemman työskentelyn. Lisäksi etäyhteys on tuonut monet fyysisesti kaukana sijaitsevat henkilöt lähemmäksi toisiaan. Toivottavasti toimivat innovaatiot, kehityt toimintatavat ja yhteistyö siirtyvät myös koronan jälkeiseen aikaan.
Saija Uotila, Valo-valmennus ry
Kirjoittaja on sosiaalialan ammattilainen, joka rakastaa tietokoneella leikkimistä ja yhdessä pelaamista Discordin välityksellä, mutta haluaa juoda kahvinsa samassa pöydässä muiden kanssa.
Kommentit