Väitöskirjatutkimus: Miten yritykset voivat uudistua strategisesti ja riittävän ajoissa?

Tampereen yliopiston tutkija Jonna Hjeltin väitöskirjatutkimus sivuaa ROBINS-hankkeen teemaa, digitaalista murrosta. Hjelt tutkii suuryritysten uudistumista ja jatkuvuuden edellytyksiä. Kuinka uudistua strategisesti ja riittävän ajoissa? Hjeltin tutkimusintressinä on ollut paitsi luovuuden ja tehokkuuden ristiriita sekä niiden välttämättömyys toisiaan tukevina ominaisuuksina organisaatioiden tuloksellisuuden edistämisessä. Hän pohtii väitöskirjan kirjoittamisprosessia blogitekstissään.

Väitöskirjan kirjoittaminen on itsenäistä tutkimustyötä, jossa edistetään tieteellisen tiedon tuottamista, mutta vastataan myös käytännöllisiin tarpeisiin. Väitöskirjani asemoituu johtamis-, organisaatio- ja innovaatiotaloustieteellisen tutkimuksen välimaastoon ja on tässä mielessä sivunnut useita laajoja tutkimusperinteitä. Matkani edetessä pidin kuitenkin jatkuvasti mielessä, kuinka tutkimukseni voi palvella tutkimukseni kohteita.

Tutkimustyöni tulosten avulla yrityksissä voidaan arvioida niiden strategisen uudistumisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Tutkimukseni kohteena ovat olleet suuryitykset ja näiden tutkimus- ja kehitysyksiköt, joilta innovaatioita yleisesti odotetaan. Vastasin väitöskirjallani kysymyksiin: Millaisessa systeemisessä vuorovaikutuksessa T&K-yksiköt toimivat suurissa yrityksissä? Millaisen systeemisen vuorovaikutuksen keinoin suurten yritysten T&K-yksiköt edistävät yrityksen strategiaa?

Väitöskirjatutkimukseni lähtökohtana on ollut tarve ymmärtää suuryritysten uudistumisen ja jatkuvuuden edellytyksiä. Vuosituhannen alkuvuosikymmenien aikana meille suomalaisille merkittäviä suuryrityksiä ajautui erilaisiin kriiseihin, muutoksiin ja uudistuksiin, joista tuotetut otsikot, uutiset ja dokumentit olivat hyvin pysäyttäviä. Jotkut meistä muistavat esimerkiksi Voikkaan paperitehtaan alasajon, Nokian muutoksen matkapuhelin liiketoiminnasta verkkoliiketoimintaan ja tänä päivänä esimerkiksi Nesteen uuden tuotantolaitoksen siirtymisen lähemmäs suurempia markkinoita. Nämä muutokset ovat merkinneet monille suurta epävarmuutta, laajaa tarvetta erilaisiin sopeutuksiin ja yhteiskunnan toimintaedellytysten vaikeutumista.

Väitöskirjatutkimuksen osalta lähdin matkaan kiinnostuneena siitä, kuinka uudistua strategisesti ja näin ollen riittävän ajoissa. Oletuksena on ollut, että yrityksissä erityisen tärkeää on luovuuden ja tehokkuuden yhteensovittaminen, ja että tuskin kumpikaan yksin voi edistää organisaatioiden tavoitteita, tarkoitusta ja strategiaa. Näin ollen tutkimusintressinä onkin ollut paitsi luovuuden ja tehokkuuden ristiriita myös niiden välttämättömyys toisiaan tukevina ominaisuuksina organisaatioiden tuloksellisuuden edistämisessä.

Historiallisesti on kyetty havaitsemaan, että merkittävän kasvun ja yritysten synnyn tai niiden uudistumisen taustalla ovat usein olleet erilaiset teknologiset kehitysaskeleet. Näistä on kyetty tuottamaan erilaisia innovaatioita ja nyt digitaalinen murros tuokin meille monella tapaa näkyväksi teknologiat, innovaatiot ja niiden kyvyn edistää muutoksia ja uudistuksia. Tässä mielessä väitöskirjani kytkeytyy myös Robins-hankkeeseen, jossa tutkitaan digitaalista murrosta ja erityisesti yritysten arvolupausten muodostumista digitaalisessa alustaliiketoiminnassa.

Robins-hankkeessa yritykset ovat olleet pääsääntöisesti pk-yrityksiä ja vienyt minut tutkijana osittain uudelle alueelle. Digitaalinen murros koskee kuitenkin kaikkia organisaatioita, joten väitöstutkimuksestani on ollut hyötyä uusien tutkimushankkeiden edistämisessä, joissa on tarkasteltu yritysten muutoksia, uudistumista ja niiden lähtökohtia.

Matkan varrella tutkimukseni on kiinnostanut useita kanssakulkijoita ja on osoittanut myös mahdollisten näkökulmien moninaisuuden. Vaikka kiinnostusta on ollut paljon, niin muille monografiaa työstäville väitöskirjatutkijoille haluan kertoa, että vasta esitarkastajat pureutuvat käsikirjoitukseesi perin pohjin ja tarjoavat lausunnoillaan mahdollisuuden valistuneisiin korjauksiin. Tämä on prosessissa erittäin arvokas vaihe, vaikka väitöskirjatutkijasta tuntuu, että nyt on takki jo aivan tyhjä.

Esitarkastajat ovat jossain määrin ansioituneet tutkimusaiheesi ulottuvuuksissa ja tarkastelevat aihetta määrittämiesi rajausten puitteissa, joten esitarkastuslausuntojen saaminen oli paitsi jännittävää myös ilahduttavaa. Vaikka väitösprosessin voi kuvata selkeinä vaiheina, niin matkalla on kuitenkin useita aikaa vieviä ja eksymiselle altistavia seikkoja, jotka kuuluvat osaksi oppimisprosessia.

Lopulta vuorossa on kuitenkin myös tämä vaihe, jolloin väitöskirja etenee painatusprosessiin ja tulevaan väitöstilaisuuteen valmistautumiseen. Jo väitelleet kollegat ovat kertoneet, että väitöstilaisuuden loputtua, sen toivoisi vielä jatkuvan. En tiedä uskoako tuota, mutta toukokuun 7. päivänä tiedän siitä enemmän.

Jonna Hjelt
Tutkija
Johtamisen ja talouden tiedekunta | Kauppatieteet
Tampereen yliopisto
 jonna.hjelt@tuni.fi
+358503182557

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *