Fyysinen lepo
Fyysinen lepo on todennäköisesti asia, joka tulee ensimmäisenä mieleen levosta puhuttaessa. Ihmisen keho tarvitsee riittävästi unta palautuakseen päivän rasituksesta, suositus Työterveyslaitoksen mukaan on aikuiselle ihmiselle 7-9 h unta yössä. Joskus unen kanssa saattaa tulla haasteita, jolloin unta voi pyrkiä parantamaan esimerkiksi näillä keinoilla:
- Unirytmi olisi hyvä pitää samanlaisena myös viikonloppuisin. Jos ilta sattuu venähtämään, pyri silti nousemaan melko samoihin aikoihin kuin normaalistikin.
- Vältä puhelimen käyttämistä tai tv:n katselua ennen nukkumaanmenoa. Ruudun ääressä olemisesta saatu sininen valo aktivoi aivoja pysymään hereillä. Kokeile esimerkiksi lukea tai kuunnella äänikirjaa.
- Vältä päiväunia. Jos päätät kuitenkin ottaa torkut, rajoita aika 10-20 minuuttiin. Pidemmät päiväunet saattavat haitata yöunia.
- Jos uni ei tule, nouse sängystä ja tee hetki jotain rentouttavaa. Voit esimerkiksi venytellä, lukea kirjaa tai tehdä käsitöitä. Kokeile nukahtamista hetken päästä uudelleen.
- Jos uniongelmat jatkuvat, kannattaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.
Nukkumista ja sohvalla rentoutumista kutsutaan passiiviseksi levoksi. Ihminen tarvitsee lisäksi myös aktiivista lepoa. Aktiivisella levolla tarkoitetaan palautumisen kannalta merkittävää kehonhuollollista tekemistä, kuten vaikkapa joogaa tai venyttelyä. Aktiiviseksi levoksi lasketaan myös hieronnassa käyminen. Muistathan huolehtia myös aktiivisesta levon saannistasi.
Psyykkinen lepo
Psyykkinen lepo saattaa olla joskus haastavaa. Meistä varmasti jokainen on ollut tilanteessa, jossa periaatteessa kyllä on fyysisesti levossa – esimerkiksi makaa sohvalla, mutta mielessä pyörivät edelleen erilaiset päivän aikana tapahtuneet stressaavat asiat ja murheet. Psyykkisessä levossa olisi tärkeää pystyä irrottamaan mielensä stressaavista asioista ja ikään kuin ”laittaa aivot narikkaan”. Psyykkistä lepoa voi harjoittaa meditaatiolla, mutta myös esimerkiksi liikkumalla luonnossa tai pyhittämällä kahvihetken stressittömille ajatuksille. Myös murheiden ylös kirjoittamisesta voi olla hyötyä, sillä silloin tiedät, ettet unohda tärkeää asiaa, vaikka antaisitkin aivoille hetken levon sen ajattelemisesta.
Voit myös varata päivästä ajan huolihetkelle, jolloin käsittelet mielessä pyöriviä stressaavia asioita. Kirjoita päivän aikana mieleen tulevat murheet ylös ja käsittele niitä huolihetken aikana. Huolihetki voi olla pituudeltaan esimerkiksi 15-30 minuuttia, mutta älä pidä sitä juuri ennen nukkumaan menoa, jotta saat mielesi lepotilaan ennen nukahtamista. Tarkemmat ohjeet huolihetken pitämiseen löydät esimerkiksi Mielenterveystalon sivuilta.
Kommentit