Urheiluharrastuksen ja opiskelun yhdistäminen

Opiskeluaikana suuri osa ajasta kuluu opiskeluun. Ehtiikö opiskelujen aikana tekemään jotain muutakin aktiivisesti? Tässä blogikirjoituksessa kerron omakohtaisen kokemukseni urheiluharrastuksen ja opiskelun yhdistämisestä ja siitä, mitä haasteita sekä vahvuuksia näiden yhdistäminen on minulle tuonut.

Pohdin paljon koulupaikkani varmistuttua sitä, joudunko lopettamaan pitkäaikaisen urheiluharrastukseni suoriutuakseni opinnoistani. Nyt 3 vuoden kokemuksen jälkeen voin todeta, että urheiluharrastuksen ja opiskelun yhdistäminen on enemmän kuin mahdollista. Aina tämä ei kuitenkaan ole ollut helppoa ja joskus on vain joutunut valitsemaan, kumpi joutuu hieman kärsimään. Omasta taustastani voin kertoa lyhyesti sen verran, että itse olen koko opiskeluaikani pelannut ringetteä kilpatasolla. Treenejä ja pelejä minulle kertyy viikon aikana noin 4–5 kertaa. Treenit ja pelit kestävät useamman tunnin, joten aikaa jäähallilla tulee vietettyä runsaasti.

Haasteet:

Itseäni ainakin hieman harmittaa jälkeenpäin se, että suurimman osan opiskelutapahtumista olen joutunut jättämään väliin urheilun takia. Tämäkin tosin riippuu hyvin paljolti siitä, kuinka ”totisella” tasolla urheiluharrastus on. Tämän takia tunnen, että en päässyt niin hyvin kiinni opiskeluelämään enkä niin paljoa tutustumaan opiskelukavereihini mitä olisin halunnut. Välillä on myös saanut jättää yöunet aika vähäiselle, että ehtii kaikki tarvittavat opiskelutehtävät vielä treenien/pelien jälkeen tekemään/palauttamaan. Myös aikaa oppituntien jälkeiselle opiskelulle jäi välillä todella vähän ja tällöin oli vain priorisoitava opiskeltavia asioita. Kaikkia asioita ei ehtinyt opiskelemaan niin kattavasti eikä kaikkiin tehtäviin yksinkertaisesti pystynyt panostamaan kovinkaan paljoa.

Vahvuudet:

Mutta kyllä näiden kahden yhdistämisessä positiivisiakin asioita löytyy. Urheilemisen jälkeen koen itse ainakin olevani pirteimmilläni, jolloin minulla on energiaa paneutua opiskeluihini, tällöin olen myös kaikista tehokkaimmillani. Näiden vuosien saatossa on saanut harjoitella myös ajanhallinnan taitoja. Nämä taidot ovatkin kehittyneet hurjasti, kun on joutunut sumplimaan, että ehtii viikossa sekä urheilemaan, mutta myöskin jättämään aikaa opiskelulle. Treeneissä/peleissä myös kaikki stressaavat ajatukset jäävät unholaan ja hetkeksi pääseekin keskittymään vain urheilemiseen ja unohtamaan kaikki muut ajatukset. Minun tapauksessani kyseessä on vielä joukkuelaji, jonka ansiosta treeneissä/peleissä on ympärilläni ihmisiä, jotka jaksavat tsempata ja kannustaa minua niin opiskeluissa kuin muussakin elämässä. Kaiken tämän jälkeen en kadu hetkeäkään, että päätin jatkaa urheiluharrastustani myös opiskeluideni aikana.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *