Muistisairaudet ovat ajankohtainen asia, ja ne vaikuttavat sairastuneen itsensä lisäksi myös lähiyhteisöön. Väestön ikääntyessä muistisairaudet koskettavat yhä useampia. Ne luovat tarpeita tuotteille ja palveluille, jotka eivät pelkästään edistä aivoterveyttä ja tue erityisesti riskiryhmiin kuuluvien päivittäistä hyvinvointia, vaan myös tukevat päivittäistä selviytymistä ja laadukkaan elämän toteutumista sairauden kanssa.
Muisti ja arki –seminaarin tavoitteena oli mahdollistaa eri tahojen äänen kuulluksi tuleminen. Kolmannella sektorilla oli tilaisuudessa tärkeä rooli; Satakunnan ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen toiminta avasi ovia arkeen muistisairauden kanssa, ja kahvituksesta vastasi työpainotteista mielenterveyskuntoutusta toteuttava porilainen Klubitalo Sarastus/Cafe Sarastus. Verkostoitumisen vahvistamiseksi alueen yritykset, yhdistykset ja muut tahot myös esittelivät toimintaansa tuote- ja palvelutorilla.
Asiakkaiden osallisuus oli tilaisuutta läpileikkaava periaate. Niin tutkijoiden alustukset, työpajojen sisällöt, paneelikeskustelun kulku kuin osallistujakuntakin nostivat esiin asiakkaiden ääntä ja heistä lähteviä näkökulmia. On syytä kiittää erityisesti muistiaktiiveja, jotka käyttivät aikaa pitääkseen tilaisuutta varten viikon ajan päiväkirjaa arjen kokemuksistaan. Kirjoitukset paljastivat meille tunteita, ajatuksia, haasteita, tarpeita ja voimavaroja, joita emme muutoin kykenisi tavoittamaan.
Viestejä tieteen ja työn kentiltä
Tiedon, tunteiden ja keskustelun täytteisessä seminaarissa lähestyttiin teemaa poikkitieteellisesti. Viestejä tieteen ja työn kentiltä seminaariin toivat sosiaali- ja terveysalan asiantuntija-alustajat sosiaalityön yliopistonlehtori, gerontologisen sosiaalityön dosentti YTT Heli Valokivi ja sosiaalityön yliopistonlehtori, YTT Anna Metteri Tampereen yliopistosta sekä Porin perusturvan geriatrian ylilääkäri, neurologi, dosentti Juha Puustinen.
Heli Valokivi nosti alustuksessaan esiin kolme teesiä liittyen osallisuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Valokivi nosti esiin havaintoja esimerkiksi siitä, miten ikäihmisten osallisuus näyttäytyy sote-valmistelun dokumenteissa ja miten ikääntyneet huolehtivat omasta jaksamisestaan ja osallistuvat yhteiskuntaan hyvin monin eri tavoin.
Anna Metterin alustus kannusti kiinnittämään huomion sosiaalisen merkitykseen terveydelle ja hyvinvoinnille – esimerkiksi kysymään, missä olosuhteissa ihminen jaksaa ja pystyy huolehtimaan terveydestään ja miten sosiaalisuus kohtaamisissa vaikuttaa hyvinvointiin. Hän nosti esiin muistisairaan kohtaamisen keskeisiä periaatteita. Metteri puhui tunnustusasenteista eli kohtaamiseen orientoitumisesta: välittämisestä ja huolenpidosta, kunnioituksesta ja kanssatoimijuudesta.
Juha Puustisen puheenvuoro oli katsaus ajankohtaiseen ikääntymisen ja ikäihmisten hoidon tutkimukseen ja kehittämiseen Porin perusturvassa. Hän taustoitti puheenvuoronsa ennusteilla ikäihmisten määrän ja palveluntarpeen kasvusta Porissa; vaikka suurin osa asuu kotona melko itsenäisesti, tarvitsee yhä useampi myös ulkopuolista apua, tukea ja hoivaa. Hän korosti myös Porin perusturvan geriatrian kehittävän aktiivisesti alueelliseen korkeakouluyhteistyöhön osallistumista sekä lääketieteellisen erikoistumisen mahdollistamista.
Jokainen osallistuja sai mukaansa myös palasen Porin yliopistokeskuksen opiskelijoiden asiantuntijuutta. Tilaisuutta varten ASTe-hanke kokosi tiivistelmäkirjasen ”Porin yliopistokeskukselta valmistuneiden opiskelijoiden pro gradu- ja diplomityöt ikääntyvien hyvinvoinnin, palvelujen ja kehittämisen tueksi”. Se kokosi eri tieteenaloilla toteutettuja opinnäytetöitä yhteen tuoden esiin opiskelijoiden osaamista ja vahvistaen alueellista tietopohjaa.
Viestejä asiakastarpeiden kentiltä
Viestit 
asiakastarpeiden kentiltä välittyivät osallistujille muistisairaan ja omaisen tarinoiden kautta. Tuotetut tarinat pohjautuivat tilaisuutta varten arjen elinympäristöissä kerättyyn päiväkirja-aineistoon ja niiden perusteella hahmotettiin asiakaslähtöisesti haasteita, tarpeita ja voimavaroja sekä ideoitiin ratkaisuja, jotka voivat tukea päivittäistä selviytymistä ja hyvää arkea sairauden kanssa.
Muistisairauden nähtiin vaikuttavan esimeriksi liikkumiseen ja ympäristöön, ihmissuhteisiin, palvelujen käyttöön ja tarpeeseen sekä arjen sujumiseen. Ryhmien tuotoksissa olivat toisiaan täydentävällä tavalla esillä niin luottamuksen, turvallisuuden ja kohtaamisen keskeinen merkitys kuin myös teknologian tuomat mahdollisuudet ja uudet sosiaaliset innovaatiot.
Viestejä tieteen, työn ja asiakastarpeiden kentiltä
Lopuksi tieteen, työn ja asiakkaiden näkökulmat yhteen saattoi uusia palveluinnovaatioita käsitellyt paneelikeskustelu. Satakunta DigiHealth –hankkeen projektipäällikkö Niina Holappan juontaman keskustelun teemana olivat uudet palveluinnovaatiot. Keskusteluun osallistuivat kokemusasiantuntija Anne Vihakari, Muistiluotsin Marja Takala, koulutusasiantuntija Pälvi Lehtonen, apteekkari Anne Lehtonen sekä alustajat Anna Metteri ja Juha Puustinen. Paneelissa keskusteltiin muun muassa tutkinto- ja täydennyskoulutuksen merkityksestä sekä ajankohtaisista muistiperheiden hyvinvointia tukevista uusista toimintatavoista, innovaatioista ja suosituksista.
Toivomme, että seminaari mahdollisti osallistujille uusia ajatuksia ja näkökulmia sekä tilaa kohdata muistisairaus paitsi ammattilaisena, myös ihmisenä. Muisti ja arki –seminaari nosti esiin tärkeitä huomioita ja jatkokehittämisen kohteita – kiitokset tilaisuudesta myös yhteistyökumppaneille ja toteutukseen osallistuneille. Mahdollisista poluista jalostaa työryhmien tuotoksia ideoiden asteelta eteenpäin tiedotetaan tarkemmin hankkeen edetessä suunnitelman mukaisesti. Tervetuloa jatkamaan yhteistyötä!
Kirjoittaja:
Vilma Wiro
Projektikoordinaattori/ASTe – Akateeminen asiantuntijuus Satakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tueksi (ESR)
Kommentit