Satakunnan yhteisökeskus on maakunnallinen järjestöjen asiantuntija- ja tukipalvelu. Se pyrkii toiminnallaan edistämään Satakunnassa toimivien järjestöjen välistä yhteistoimintaa sekä tarjoamaan monipuolisesti asiantuntija-apua järjestökentän kysymyksiin, kuten viestintään, hankkeisiin ja yhdistystoiminnan pyörittämiseen. Annemari Hirsimäki työskentelee Satakunnan yhteisökeskuksessa vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi, joka on suorittanut yliopisto-opintoja Porin yliopistokeskuksella.
ASTe-hanke toi esiin asiantuntijatyön mahdollisuuksia kolmannella sektorilla
Sekä Annemari itse, että hänen edustamansa katto-organisaatio ovat tehneet lukuisin tavoin yhteistyötä ASTe-hankkeen kanssa. Satakunnan yhteisökeskus on ollut esittäytymässä korkeasti koulutettujen työelämäpäivässä ja sen työntekijöitähaastateltavina hankkeen blogissa. Lisäksi yhteisökeskuksen edustaja oli kertomassa työurastaan Porin yliopistokeskuksen alumnipaneelissa. Satakunnan yhteisökeskuksen asiantuntijat ovat näkyneet hankkeen tapahtumien ja tilaisuuksien puhujina, samoin kuin osallistujina. Näkymää projektin toimintaan on siis puolentoista vuoden aikana kertynyt monista suunnista.
Kolmannella sektorilla tehdään aktiivista yhteistyötä muiden alueen kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Myös Porin yliopistokeskuksen kanssa toteutettavalla yhteistoiminnalla Annemari Hirsimäki näkee useita hyötyjä. Yksi tärkeistä on mahdollisuus tuoda järjestösektorin työllistämismahdollisuuksia opiskelijoiden tietoon. Järjestöalalla on monipuolista osaamista liittyen esimerkiksi viestintään, talouteen ja eri kysymysten ympärille rakentuneiden yhdistysten ydintoimintojen kehittämiseen. Myös sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus on tärkeä elementti, sillä järjestöt ovat vahvasti mukana sote-palvelujen kehittämisessä.
Annemari Hirsimäki korostaa, että kolmas sektori tajoaa erinomaisia mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Satakunan yhteisökeskuksella työskenteleekin runsaasti korkeakoulutettua henkilöstöä; asiantuntijoilla on taustaa yhteiskuntatieteiden lisäksi esimerkiksi valtio- ja kauppatieteissä. Hänen mukaansa järjestökentällä pääsee tekemään merkityksellistä ja haastavaa työtä, jossa on tilaa myös luovuudelle ja oman persoonan esiin tuomiselle.
Haasteena kuitenkin on, että opiskelijat eivät välttämättä tiedä, mitä kaikkea järjestömaailma voisi tarjota. ASTe-hankkeessa kolmatta sektoria asiantuntijatyön ympäristönä on tuotu esiin muun muassa työpaikkavierailujen ja blogissa julkaistujen uratarinoiden (Vieraskynä) välityksellä. “Uratarinat ovat hyviä, koska ne tuovat konkreettisella tavalla esiin asiantuntijatyön arkea ja sitä, mitä se voi järjestömaailmassa olla. Vierailut ja kasvokkaiset kohtaamiset lisääävät vuoropuhelua ja madaltavat kynnystä ottaa yhteyttä sopivan tilaisuuden eteen tullessa”, Annemari summaa yhteen.
Opiskelijoiden asiantuntijuudesta kannattaa viestiä myös jatkossa
Annemari Hirsimäki kokee, että ASTe-hanke on lisännyt Porin yliopistokeskuksen ja kolmannen välistä yhteistyötä sekä luonut pohjaa UCPorin opiskelijoiden asiantuntijapotentiaalin huomioimiselle myös jatkossa. Projekti on selkiyttänyt kuvaa siitä, millaista osaamista Porin yliopistokeskuksella ylipäätään on ja millä tavoin sitä voisi työelämän näkökulmasta hyödyntää. Järjestösektorilla onkin pohdittu esimerkiksi, millaisia opinnäytetyön aiheita tai harjoittelupaikkoja yliopisto-opiskelijoille voitaisiin tarjota. “Ylipäätään on hyvä, että eri tieteenalojen osaamisprofiilia selvitetään. Esimerkiksi yhteiskuntatieteilijät voivat tehdä hyvinkin monentyyppisiä asiantuntijatehtäviä”, Hirsimäki toteaa.
Opintojen aikaiset työelämäyhteydet ovat opiskelijalle valtavan tärkeitä – urasuunittelun ja työllistymisen tueksi tarvitaan työelämäkontakteja ja konkreettisia mahdollisuuksia tutustua erilaisiin työnantajiin ja asiantuntijatyön mahdollisuuksiin. Niiden toteutumisen edellytyksenä ovat korkeakoulun ja työelämän väliset toimivat yhteistyön ja yhteydenpidon kanavat. Annemari Hirsimäki näkeekin ASTe-hankkeen kaltaiset kehittämistoimet tarpeellisina, mutta tunnistaa vielä jatkokehittämisen tarpeita molemminpuoliseen viestinätään liittyen. Hän toteaa, että eri toimijoiden olisi voitava ottaa toisiinsa sujuvasti yhteyttä, kun tiedotettavaa tai kysyttävää tulee. Hän myös kannustaa yliopistokeskuksen opiskelijoiden asiantuntijuuden koontiin ja siitä viestimiseen myös jatkossa.
Kommentit