Kokemuksia toiminnasta: Heli Toroska, Pikassos Oy

Toimiva työelämäyhteistyö hyödyttää niin opiskelijaa kuin työelämän edustajaakin. Oppilaitosyhteistyölle on Satakunnassa hyvä pohja, mutta uusia avauksia ja tuoreita näkökulmiakin tarvitaan. Heli Toroska sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksesta kertoo, mitä parannuksia ASTe-hankkeen korostama monitieteinen opiskelija-asiantuntijuus on tuonut sote-alan kehittämiseen.

Heli Toroska työskentelee suunnittelijana sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ssä. Pikassos on osa valtakunnallista osaamiskeskusten verkostoa. Sen toimialuetta ovat Satakunta, Pirkanmaa ja Kanta-Häme. Pikassos kytkeytyy organisaationa ASTe-hankkeeseen, koska sen lakisääteisiin tehtäviin sisältyy oppilaitosyhteistyön toteuttaminen. Oppilaitos- ja korkeakouluyhteistyön kautta on pyritty lähentämään kentän työntekijöitä ja koulutusta toisiinsa sekä välittämään tutkimustietoa kuntien toimijoille sopivassa paketissa.

Uusia avauksia ja monitieteistä tutkimustietoa sote-palvelujen kehittämiseen

Vaikka Pikassoksen toimintasisällöt ovat samantapaisia kuin ASTe-hankkeessa, toiminnan painopisteet eroavat osittain toisistaan. Pikassos keskittyy tukemaan kehittämistä julkisen sosiaalihuollon puolella, ASTe-hankkeessa kohderyhmänä taas ovat olleet sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen pienet ja keskisuuret yrittäjät sekä kolmannen sektorin palveluntuottajat. Heli Toroska kuitenkin toteaa, että palveluja kehitetään asiakkaita varten, ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta palvelujen laatu on tuottajasta riippumatta tärkeää. Hän kertookin olleensa innostunut kuullessaan ASTe-hankkeesta, sillä hän näki sen muodostavan “puuttuvan palan, joka yhdistää eri näkökulmat ja tuo yhteiseen teemaan uutta otetta”. Pikassokselle ASTe-hankkeen tilaisuudet ovat mahdollistaneet pääsyn vuoropuheluun myös yksityisen sektorin kanssa. “Hanke on toiminut onnistuneesti linkkinä, joka on yhdistänyt eri toimijoita”, Heli kertoo.

Heli Toroska kuvailee ASTe-hankkeen toteutusta raikkaaksi ja asiantuntevaksi. Hän kehuu projektin avoimuutta uudelle ja työntekijöiden “luovaa, ennakkoluulotonta ajattelua, josta palvelun kehittäjät muuallakin voisivat ammentaa opiksi”. Esimerkkinä tuoreesta lähestymistavasta Heli nostaa esiin Porin yliopistokeskuksen monitieteisyyden. ASTe-hankkeessa monitieteisyys on ollut lukuisin tavoin esillä; se on näkynyt muun muassa tapahtumien osallistujakunnassa, työelämän edustajille kootussa tutkimustiedossa sekä tilaisuuksille asetetuissa tavoitteissa. Heli Toroska toteaa esimerkiksi eri tutkimusaloja yhdistelleiden Viestejä tieteen kentiltä -koosteiden olleen konkreettinen apuväline omaankin työhön. ”Monitieteinen ajattelu avartaa ja tuo uutta tietoa sekä näkökulmia, mitä kehittämistyössä tarvitaan aina”, hän painottaa.

Avaimia entistä parempaan yhteistyöhön

Satakunnassa on lukuisia sote-alan kehittämisorganisaatioita. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoilla on viime vuodet eletty aikaa, jona kehittämisen pääpaino on ollut sote-uudistuksessa. Heli Toroska kokee, että ASTe-hanke on tiivistänyt Porin yliopistokeskuksen ja ajankohtaisen sote-kehittämisen välistä sidosta – joskin yhteistyötä voisi entisestään vahvistaa. Yliopistokeskuksen teemaan liittyvät hankkeen ovat tulleet tutummiksi ja pienimuotoista kokeiluakin on hankkeiden kautta saatu aikaan. Opiskelijoiden näkyvyyttä ASTe-hanke on yhteistyön osalta lisännyt. Heli Toroska uskookin, että uudelleen syttynyt yhteistyö saa opiskelijat näkymään potentiaalisena resurssina myös maakunnan kunnissa.

Miten sitten varmistaa, että tiivistyneet yhteistyösidokset pitävät jatkossakin? Heli Toroska myöntää, että hanketoiminnan ikuinen haaste on hyvien toimintakäytäntöjen juurruttaminen. Hän kuitenkin näkee, että kumppanuuksien tiedostaminen ja olemassa olevien verkostojen rakenteistaminen loisivat hyvät edellytykset jatkuvalle yhdessä tekemiselle. Yhteyksien pitäminen toimivina edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa ja jaettua tavoitetta, punaista lankaa. Tällöin osataan kääntyä toisen puoleen, kun tarve ja sopiva mahdollisuus, esimerkiksi opinnäytetyöyhteistyö, tulee ajankohtaiseksi. Kasvokkaisten tapaamisten lisäksi voidaan hyödyntää esimerkiksi verkkoalustoja. Yliopistokeskuksen ja sote- sekä sivistyspalvelujen monialaisen yhteistyön kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että jokaisesta kehittäjäorganisaatiosta löytyisi vastinpari eli selkeä taho, joka ylläpitäisi yhteyttä.

Porin yliopistokeskuksella on toista tuhatta opiskelijaa, joiden joukossa on paljon myös sosiaalialan maisterintutkintoa tavoittelevia. Opiskelijoita kiinnostaa ajankohtainen kehittämistoiminta ja siihen perehtyminen antaa heille paljon. ASTe-hankkeessa on kiinnitetty huomiota siihen, että yliopisto-opiskelijoilla olisi tietoa ja mahdollisuuksia lähteä mukaan lukuisiin uutta ja aluetta koskevaa tietoa välittäviin seminaareihin ja työpajoihin. Heli Toroska näkee, että asiantuntijoille suunnatut koulutus- ja kehittämistilaisuudet voisivat jatkossakin toimia opiskelijoiden ja työelämän välisen verkostoitumisen paikkoina. Hän näkeekin tässä yhden kehittämisen kohteen, sillä Porin yliopistokeskuksen opiskelijoita, joilla on tuoretta teoriatietoa yhdistyneenä usein kokemukseen alan asiantuntijatyöstä, ei aina muisteta kutsua mukaan. Heidät voi siis nähdä resurssina, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän.

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *