"Svartsjuka" ja "Regler för sällskapandet" - tekstin tuottamista suullisella kurssilla ja sen itsearviointia (Marika Mattila)

Kohderyhmäni oli RUB6-ryhmä, jossa on 25 osallistujaa, joista suurin osa lähtee tekemään parikeskusteluja innolla ja on tottunut teams-kanavien käyttöön. Jokaisella parilla on oma yksityinen kanavansa. Olin antanut opiskelijoille ennakkoon tehtäväksi tutustua suomenkieliseen pohjatekstiin tunnilla noin 15 minuutin ajan ja sanoin heille monta kertaa, että tekstiä ei tarvitse sanasta sanaan kääntää suomesta ruotsiksi vaan se riittää, että tekstin sisältö ei muutu erilaiseksi ja pääkohdat tulevat ilmi. Ohjeistin myös, että tekstiä saa lyhentää reippaastikin. Olin myös ennalta kehottanut opiskelijoita kiinnittämään huomiota luontevaan puhetempoon, vokaaliäänteiden pituuteen ja vaikeampiin äänteisiin esim. tiettyihin kirjainyhdistelmiin.

Puhetehtävän aiheena oli relationer ja toisella parilla oli teksti aiheesta mustasukkaisuus ja toisella seurustelun säännöt. Nämä aiheet ovat Fokus-kirjassa s, 93 sanastossa relationer. Kun tekstinsä oli vapaasti tuottanut ruotsiksi, omasta tekstistä esitettiin parille 2 kysymystä. Annoin aikaa pareille tehtävän tekoon 10 minuuttia, ja se tuntuikin olevan useimmille pareille sopiva. Suullisen tehtävän jälkeen jokaisen tuli täyttää Moodle-sivulla oleva itsearviointi puhetehtävään liittyen. Kysymykset olin laatinut Palaute-työkalulla, ja olin näyttänyt kysymykset opiskelijoille ennen kuin he alkoivat tehdä suullista tehtävää. Kysymyksiä oli 4 ja 2 niistä oli yksirivisiä eli lyhyitä sanallisia vastauksia ja 2 monirivisiä pidempiä vastauksia.

Alla katkelma teksteistä ja teksteihin liittyvistä kysymyksistä:

Mustasukkaisuus

Kaikki ymmärtävät, että seurustelusuhteessa kaikesta ei voi olla samaa mieltä. Joskus syntyy riitoja ja ne johtuvat usein mustasukkaisuudesta. Mustasukkaisuus voi johtua omista aikaisemmista kokemuksista tai siitä, että itsellä on huono itsetunto.

Vilka saker kan orsaka problem i ett parförhållande? Har du upplevt svartsjuka?

Seurustelun säännöt

Seurustelu tarkoittaa sitä, että tutustuu toiseen ja kunnioittaa toista. Tärkeintä on arvostaa toista ja myös itseään. Tärkeää on myös, että pystyy luottamaan toiseen ja olemaan rehellinen.

Vad för slags regler tycker du att man ska följa när man är ihop med någon? Hur kan man undvika bråk och konflikter i ett parförhållande?

Opiskelijat tekivät puhetehtävät omilla kanavillaan ja kuuntelin keskustelun etenemistä vähän kerrallaan eri pareilta. Jos he puhuivat suomeksi, huomauttelin asiasta, ja ohjeistin heitä parhaani mukaan käyttämään synonyymia tai ihan rauhassa miettimään, mitä seuraavaksi sanoa. Olimmehan käyneet mallitekstit molemmista puhetehtävistä yhdessä jo ennen kuin opiskelijat alkoivat tehdä puhetehtävää.

Itsearvioinnissa palautetta annettin hyvin, 23 opiskelijasta (2 opiskelijaa oli poissa) 22 antoi palautetta seuraavalla tavalla, alla muutamia vastausia kysymyksiin (yhdistin vastaukset). Itsearviointikysymykset, kysymyksistä 1. ja 4. vaativat pidempää vastausta :

Auttoiko huolellinen valmistautuminen puhetehtävään millä tavalla? Mihin kiinnitit puheessa huomiota? (esim. tietyt äänteet tai vokaalien pituus yms.)

Kiinnititkö huomiota sananpainoon ja intonaatioon? Millä tapaa?

Luitko tekstisi sujuvammin kuin aiemmin? Millä tavoilla?

Miten olet kehittynyt puhujana tällä kurssilla? Kuvaile itseäsi puhujana vähintään kolmella adjektiivilla? (esim. sujuva, epävarma yms.)

”Yllätyin siitä, miten sujuvasti pystyin puhumaan myös asioista, joista en ollut suunnitellut puhuvani. Perehtyminen tietysti auttoi sanaston hallintaan ja sitä kautta puhumiseen. En oikeastaan kiinnittänyt, sillä koen ääntämisen melko luonnikkaaksi. Ääntäminen on aina ollut minulle melko helppoa ja vaivatonta. Nyt puhuminen tuntui kuitenkin normaaliakin ssujuvammalta ja luonnollisemmalta, eikä minun tarvinnut juuri miettiä ääntämistä. Sanasto osaaminen on parantunut, joten puhekkin on helpottunut.”

”Valmistauduin tehtävään kirjoittamalla vastaukset kysymyksiin. Se auttoi ja pystyin puhumaan sujuvammin. Tekstin lukemiseen valmistautuminen ei juurikaan vaikuttanut. Kiinnitin huomiota e-kirjaimen lausumiseen ä-kirjaimena ja toisinpäin. Kiinnitin jonkun verran mutta siinä minulla on vielä hieman parannettavaa. Kiinnitin huomiota sanoihin joissa sananpaino poikkeaa normaalista säännöstä. Luin mielestäni tekstin yhtä sujuvasti kuin aikaisemmin. Mielestäni lausumiseni on hyvää. Olen kehittynyt. Puheeni on yhtäjaksoisempaa, luontevampaa ja minua ei hermostuta yhtä paljon puhua ruotsia kun aiemmin.”

”Valmistautuminen auttoi siinä, että sai rauhassa harjoitella tekstin lukemista ääneen, sekä hioa sanojen ääntämistä. Tällöin tekstin lukeminen parille sujui luontevasti ja nopeasti. Kiinnitin siten, että harjoittelin miten joku sana kuuluu ääntää. Kyllä luin. Ei tarvinnut keskittyä miettimään miten joku sana lausutaan tai muuta. Lukeminen oli huomattavasti helpompaa, lähes kuin olisi lukenut suomeksi. Puhujana minusta on kehittynyt rohkeampi, sujuvampi ja tarkkaavaisempi.”

”Huolellinen ennakkoon valmistelu oli tärkeää, vaikka arkielämässä siihen ei aina pysty tai voi itse vaikuttaa. Itsevarmuus puhujana on kuitenkin kasvanut ja nyt uskaltaa puhua ruotsia paremmin kuin aiemmin ja kiinnittää enemmän huomiota sanojen ääntämiseen ja  luontevaan puheeseen.”

Oma mottoni ”våga tala svenska och var inte rädd för att göra misstag” sai vahvistuksen tehtävän jälkeen ja tästä onkin hyvä jatkaa opiskelijoiden kanssa eteenpäin kohti tulevan syksyn ylioppilaskirjoituksia ja uusia haasteita.

 

Marika Mattila

Kommentit

Hei Marika,

mielestäni oli hyvä idea yhdistää itsearviointi suulliseen tehtävään, jotta opiskelijat reflektoivat tekemäänsä tehtävää ja oppimaansa. On myös hyvä, että olet antanut heille muutamia apukysymyksiä itsearvioinnin tueksi. Olen huomannut, että monesti itse- ja vertaisarvioinnissa tukikysymyksistä on suuri apu, jotta opiskelijat pääset arvioinnissa alkuun. Kysymysten avulla he osaavat myös rajata omaa tuotostaan. Koska sinulla on Moodle käytössä, oli hyvä idea testata Moodlen omaa palautetyökalua itsearviointiin. En tiedä kommentoivatko opiskelijat itse palautetyökalua, mutta minusta se näyttää toimivalta ja yksinkertaiselta tavalta kerätä itsearviointi.

Kuten Annakin kirjoitti, on aina yhtä ihanaa lukea opiskelijoiden kommentteja ja varsinkin, kun opiskelijat kertovat oppineensa ja saaneensa itseluottamusta ruotsin puhumiseen.

Tanja Tervonen

30.4.2020 13:59

Hei Marika,

opiskelijoidesi kommentteja oli mukava lukea. Niissä todella toteutuu mottosi ja hienoa, että opiskelijat ovat saaneet varmuutta puhumiseen! Se on todella tärkeää myös näin yliopisto-opettajan näkökulmasta 😉

Toimitteko siis niin, että opiskelija kirjoitti ruotsinkielisen tekstin ja tämä teksti luettiin parille ääneen? Ja parille keksittiin tekstistä suullisesti kysymyksiä ruotsiksi? Ääntäminen taisi olla tässä tehtävässä keskiössä, jos oikein tulkitsin?

Anna Tunkkari

30.4.2020 09:44

Hei Anna!

Opiskelijat valmistelivat suomenkielisen pohjatekstin ruotsiksi etukäteen, annoin teamsissa heille hyviä vinkkejä ja noin 10 minuuttia aikaa valmistella tekstiään. Aiheet ovat varmastikin opiskelijoista mielekkäitä ja heillä on niistä paljon omakohtaista sanottavaa, jota he saivat sanoa, kun vastasivat toistensa kysymyksiin. Ääntäminen ja tekstin tuottaminen olivat tärkeintä, ensimmäistä kertaa useampaan vuoteen tällä kurssilla on useampi opiskelija, jolla kaikki ruotsin kurssien arvosanat ovat kymppejä tai ysejä ja kymppejä. Lähtevät hienosti tekemään suullisia tehtäviä.

Marika Mattila

1.5.2020 14:27

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *