Ohjevideon tein Screencast-o-matic -ohjelmalla, jota olen käyttänyt jonkin verran opetuksessani, mutta lähinnä niin, että opiskelijat ovat itse tehneet sen avulla jonkinlaisia videoita. Tein ohjevideon ruotsiksi, mutta opiskelijoilla oli lisäksi mahdollisuus lukea kirjalliset ohjeet suomeksi. Videolla annoin lyhyesti ohjeet itsenäisen kerran tehtäviin: kerroin, mitä kussakin tehtävässä on tarkoitus tehdä ja näytin, mistä materiaalit löytyvät. Itsenäisen kerran tehtäviin kuului myös kurssin ensimmäinen kirjoitustehtävä, jonka ohjeistin videolla hieman tarkemmin.
Videon ideana oli se, että edellisellä tunnilla ei tarvitse käyttää aikaa itsenäisen kerran ohjeiden antamiseen ja ohjeet ovat koko ajan opiskelijoiden saatavilla Moodlessa (niihin voi tarvittaessa palata). Lisäksi avasin Moodleen keskustelualueen, johon sai lähettää kysymyksiä, jos jotakin jäi epäselväksi. Yhtään kysymystä sinne ei tosin ilmestynyt, joten ohjeet olivat ilmeisesti riittävän selkeät.
Ääntämisohjeet ja mallit itsenäisiin ääntämisharjoituksiin nauhoitin suoraan PowerPoint-esitykseen, jonka kielikeskuksen ruotsin opettajat ovat alun perin tehneet opetustarkoitukseen ja jota yleisesti käytetään täällä ruotsin kursseilla. Äänittäminen PowerPoint-esitykseen oli helppoa: esitykseen pystyi lisäämään joko valmiin äänitteen (tiedostona) tai äänittämään suoraan esitykseen. Alla havainnollistava kuva, mistä tuo äänitteen lisääminen löytyy:
Äänitteen lisäämisen jälkeen diaan ilmestyy kuvissakin näkyvä kaiuttimen kuva, josta äänitiedoston pystyy kuuntelemaan. Kaiutin-symbolin saa siirrettyä diassa haluamalleen paikalle.
Keräsin kokeilustani palautetta Microsoft Formsin avulla (opiskelijat saivat vastata anonyymisti). Aiemmasta kokeilusta viisastuneena käytimme tunnilla aikaa palautekyselyyn, ja sainkin tällä kertaa hyvän määrän vastauksia molemmilta ryhmiltäni. Palautekyselyssä tiedustelin, käyttivätkö opiskelijat ohjevideota ja äänitteitä itsenäisen opiskelun apuna ja kokivatko he, että näistä olisi ollut hyötyä. Lisäksi tiedustelin, missä muodossa ja millä kielellä opiskelijat jatkossa haluaisivat ohjeita ja ohjausta kurssin tehtäviin. Palautteessa nousivat esiin erityisesti nämä asiat:
- Ääntämismalleja käytettiin apuna ja ne koettiin erityisen hyödyllisiksi: ne olivat suoraan tiedostossa, eli opiskelijoiden ei erikseen tarvinnut hakea sanojen ääntämistä jostakin muualta, ja lisäksi tiedostossa oli mallit kokonaisten lauseiden ääntämiseen.
”Koin, että äänitteistä oli todella paljon hyötyä! Oli paljon helpompi kuunnella äänitteet suoraan Powerpoint-tiedostosta kuin erikseen etsiä ääntämisohjeet jostakin sanakirjasta.”
”Koin äänitteet hyödyllisiksi, sillä ne auttoivat rytmittämään etenemistä niin, ettei diat menneet ohi vain selailemalla.”
- Moni oli käyttänyt hyödyksi sekä ohjevideota että kirjallisia ohjeita. Noin puolet vastanneista oli kuitenkin kyselyn mukaan lukenut vain kirjalliset ohjeet, sillä monen mukaan ne olivat riittävän selkeät (ja suomeksi). Osa koki ohjevideon hyödylliseksi, sillä sitä kautta sai ruotsin kielen kuunteluharjoitusta. Lisäksi osa mainitsi, että ohjeet menevät heillä selkeämmin perille, jos ne on selitetty myös suullisesti.
- Opiskelijoiden mielestä videoiden ja äänitteiden käyttö voisi jatkossa sopia erityisen hyvin ääntämisharjoituksiin, itsenäisiin tehtäviin tai esim. moniosaisten/pidempien tehtävien ohjeistuksiin.
Tässäkin kokeilussa esiin nousi mielestäni tarkoituksenmukaisuus: videoista ja äänitteistä voi olla tietyissä tilanteissa hyötyä, eli niitä kannattaa käyttää silloin, kun ne tuovat ohjeistukseen/ohjaukseen jotakin lisäarvoa. Uskon, että tulen jatkossa hyödyntämään erilaisia videoita juurikin itsenäisen työskentelyn (esim. kotitehtävät, itsenäiset kirjoitustehtävät) tai jonkin pidemmän/monimutkaisemman kokonaisuuden ohjeistuksessa (esim. projektityöskentely tms.).
Sanni Kalliosaari
Samaa mieltä Kirsin kanssa, eli onnistunut kokeilu! Tosi kiva, että pystyit toteuttamaan sekä ohjevideon että ääntämismallit. Mielestäni oli myös hyvä, että ohjevideo oli ruotsiksi kun kirjalliset ohjeet olivat suomeksi.
Kuten opiskelijatkin olivat todenneet, tällöin tulee samalla harjoitettua myös kuullunymmärtämistä.
Tuo opiskelijan kertoma näkökulma rytmityksestä on myös tärkeä. Täytyy itsekin pitää mielessä, että jos jaan opiskelijoille pitkän esityksen, voisi mukaan liittää ääntä/kuvaa ja siten tarjota rytmitystä esityksen läpikäyntiin.
Tanja Tervonen
1.4.2020 13:29