Digi, sodan vai rauhan tuoja? Gustav Holstin Planeetat kuvaa osuvasti koronakevättä 2020 (Tero Tuohimaa)

Mars, sodan tuoja. Poikkeustila vyöryy ylitseni itsepintaisesti ja vieläpä sinnikkäässä ja vääjäämättömältä tuntuvassa 5/4 -tahtilajissa. Itsemääräämisoikeuttani on rajoitettu, minun on pakko opettaa täysin etänä. Taitoja ehkä on mutta poikkeustilan tuoma outous ja jopa vihan tunteet lamaannuttavat hetkeksi. Onneksi kuitenkin vain hetkeksi. Sodan uhmakkuus tarttuu vähitellen minuunkin, ja MINÄHÄN en…

Venus, rauhan tuoja. Kaaosta seuraa jotain muuta kuin kaaosta. Huomaan, että olen koko ajan kotona, kaksi rakasta kissaa ja puoliso vierelläni. Olen kotona, kaikki on hyvin! Katson Moodle-alustaani, kurssit alkavat olla loppuvaiheessa, enää muutama teema ja niidenkin käsittely onnistuu kontaktikerroilla Zoomin kautta. Etenen viikko-ohjelmani mukaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tunnen itseni rauhalliseksi, olenhan kotona ja saan tyhjentää kissankakkalaatikon vaikka keskellä päivää.

Merkurius, siivekäs sanansaattaja. Intran koronatiedotus on jatkuvaa ja luikertelee koko ajan läsnäolooni. Kohta ummistan silmäni ja korvani kaikelta siltä, en jaksa enää. Uutisten sisältö eri medioissa muuttuu yhtä lailla monotoniseksi. Yhtäkkiä työyhteisö alkaa kuhisemaan! Jaetaan hyviä käytäntöjä, annetaan tukea ja ohjausta. Videoyhteyksiä on saatavilla suuntaan ja toiseen, en ole yksin! DigiLustin mukanaan tuoma matalan kynnyksen ajattelu poikii kaikenlaista. Auringonvalo hellii tänä keväänä uskomattoman paljon tuoden toivon tulevasta. Mutta aurinko, eihän se ole planeetta!

Jupiter, iloisuuden tuoja. Tunteja on pidetty etänä, opiskelijat ovat sitoutuneina mukana. Mitä? Lähes kaikki on paikalla tässäkin ryhmässä! On aktiivista työskentelyä, tehtävänantojen toimivuutta. Tenttijärjestelyistä on päätetty kollegoiden kanssa, arviointia on pystytty suorittamaan. Paperilistani täyttyy arvosanoista. Luit oikein, paperilistani. Keittiön pöydän ääressä istuminen, se loputtomalta tuntuva, alkaa vihdoin vähenemään. Tai ainakin tiedän, että alkaa. Työni sujuu taas, oi tätä iloa!

Saturnus, vanhuuden tuoja. Sanotaan, että vanheneminen vakavoittaa tai tekee vakavaksi. Vai olisiko vakavammaksi armollisempi sanamuoto? Kaikenlaisten kiinnostavien ja vähemmän kiinnostavien kokeilujen jälkeen kuitenkin vakavoidun – pohtimaan. Onko tämä kaikki todella tarpeen? Vieläkö kokeneenkin opettajan täytyy pyristellä muutosten virrassa? Kyllähän minä tiedän, miten pitää olla. Opiskelijoilta kerätyn palautteen varjolla digitaaliset sovellukset tuovat hauskuutta ja vaihtelua opiskeluun, ei toki varauksetta. Minun tehtävänäni on nyt vakavasti punnita erilaisten digitoteutusten sopivuutta oppimistilanteisiin. Ei ”kyllä tai ei” vaan ”mitä jos”. Entäs se hauskuus, jos minun pitää olla vakava ja opiskelijoilla on hauskaa? Jupiter, tule takaisin!

Uranus, taikuri. Digin mukanaolo opetuksessa vaatii ehkä eniten oman asenteen ja tiedon kartoittamista ja tarvittaessa muokkaamista. DigiLustin aikana minulle on kirkastunut se tärkein: ei härpäke vaan harkinta. Tutut ja hyväksi havaitut sovellukset saavat edelleen esittää triumfinsa. Uuden opetteleminen ei aina ole se oikea väylä, varsinkaan kun monet sovellukset eivät välttämättä sovi kielialueellemme. Ilmaisversiot monesti turhauttavat eivätkä mahdollista toimivaa pedagogiikkaa. Voisiko Uranus taikoa meille skandinaavit takaisin ja oppilaitoksemme maksamaan oikeasti toimivista sovelluksista?

Neptunus, mystikko. Kaiken tämän jälkeen vaivun kuitenkin aprikoimaan tulevaisuutta. Minulla on nyt digitaitoja enemmän kuin osasin kuvitella. Opiskelijoilta Zoom-keskusteluissa välittynyt viesti oli kuitenkin selkeä: sosiaalista kontaktia kaivataan, videoyhteydessä on hieman etäinen tunnelma. Mikä on sitten ratkaisu? Se on tasapainoilu. Tasapainoilu kontaktiopetuksen ja verkko-opetuksen kanssa, nyt ne viimeisimmätkin jäärät on pakotettu tähän uuteen aikaan. Viimeisen osan musiikki Holstin Planeetoissa haipuu tyhjyyteen, eikä selkeitä säveliä enää ole. Kaikki tulkinta on kuulijan tehtävissä…

Neuvoni kollegoille:

• Ole Venus, rauhan tuoja. Pidä kiinni rutiineista, tutuista ja/tai sinulle sopivista sovelluksista sekä viikko-ohjelmastasi, se tuo turvaa itselle ja muille. Oma tunne ja asenne tarttuu. Nauti kodistasi ja tee se työskentelylle niin sopivaksi kuin vain mahdollista.
• Ole Merkurius, siivekäs sanansaattaja. Ole saatavilla ja pidä yhteyttä opiskelijoihin. Laadi verkkoviesti, videotervehdys tai videojutustelu muun opetuksen lomassa sopivana hetkenä. Tekniikka tulee tutuksi ja opiskelija ei koe olevansa unohdettu.
• Ole välillä Saturnus, Uranus ja Neptunus. Älä missään nimessä provosoidu ja rupea Marsiksi! Jupiterin mielentilaa kaikki tavoittelevat!

Voit kuunnella Holstin sarjan seuraten näitä kuvauksia tai vain tunteilla itseksesi, klassisessa musiikissa ei onneksi ole ainoita oikeita vastauksia!

Tero Tuohimaa