Me pystymme! Tunnelmia hankematkasta

Pystyväksi ryhmässä PYRY-hanke on loppusuoralla. Kirjoitan tähän poimintoja PYRY-pajojen koordinaattorina, ohjaajana, koollekutsujana, ohjelmasta ja toteutuksesta vastaavana hanketyöntekijänä. PYRY-pajoissa olemme yhdessä kehittäneet erityisesti hankkeen keskeistä toimintatapaa, eli työn ja työllistymisen etsijöiden vertaisryhmien eli PYRY-ryhmien toimintaa ja näiden vertaisryhmien ohjausta vastuuohjaajien ja vertaisohjaajien yhteistyönä.

Mukana matkassa on ollut laaja hankeporukka: Luovin, Kiipulan, Valon ja Saskyn vertaisryhmien vastuuohjaajat, vertaisohjaajat ja TAMKin PYRY-tiimi – ja välillisesti myös PYRY-ryhmäläiset kussakin organisaatiossa! Joissakin ryhmissä pääsin vierailemaankin ja kaikkien ryhmien terveisiä on saatu jakaa myös pajoissa.

Kuuden pajakerran työskentelymallia on viilattu kahdessa toteutuksessa.

Pajat ovat olleet myös vertaisryhmien ohjaajien koulutusta ja samalla niissä on pohdittu ja toteutettu koko hankkeen tavoitteita. Vertaisryhmien vastuuohjaajat ja heidän omista vertaisryhmistään valitsemansa vertaisohjaajat ovat yhdessä tuoneet mukanaan omien vertaisryhmäläistensä näkökulmia työn ja työllistymisen merkitysten pohdintaan, monipuolista kokemusten jakamista unelmatöistä ja työn hakemisesta kuin myös vertaisohjaajana toimimisesta erilaisissa PYRY-ryhmissä. Todella hienoja ”vertaisoppimiseen, vertaisryhmäohjaukseen ja vertaismentorointiin perustuvia, heterogeenisia ryhmiä”, joita hankesuunnitelmassa on luvattu, on hankkeen aikana ohjattu ja yhteiskehitetty ja PYRY-pajojen kuuden pajakerran työskentelyn mallia on viilattu jo kahdessa toteutuksessa. Työskentelymallin kuvana on kulkenut mukana alusta lähtien seuraavanlainen rakennekuva, jossa pajojen sisällöt on kuvattu Papunetin kuvapankin kuvilla:  

PYRY-pajassa on avattu kunkin kerran sisällöllinen teema ja kokeiltu toiminnallisesti, miten sisältö käsitellään vertaisryhmissä, pajojen välillä vastuuohjaajat ja vertaisohjaajat ovat ohjanneet omaa ryhmäänsä ja käsitelleet avattua teemaa, ryhmissä saatuja kokemuksia on jaettu seuraavan pajan aluksi ja paneuduttu sen jälkeen seuraavaan pääteemaan ja lisäksi videotuotantoja vertaisryhmäläisten omista “minä pystyn” -videoista on seurattu pajoissa ja rakennettu valmistuvien videoiden yhteisesitys pajakierroksen päättäjäisiin.

Kussakin PYRY-pajassa on avattu kunkin kerran sisällöllinen teema ja kokeiltu toiminnallisesti, miten sisältö käsitellään vertaisryhmissä. Pajojen välillä vastuuohjaajat ja vertaisohjaajat ovat ohjanneet omaa ryhmäänsä omilla tavoillaan ja käsittelleet myös pajassa avattua teemaa. Vertaisryhmissä saatuja kokemuksia on jaettu seuraavan pajan aluksi ja paneuduttu sen jälkeen seuraavaan pääteemaan. Videotuotantoja vertaisryhmäläisten omista “minä pystyn” -videoista on seurattu pajoissa ja rakennettu valmistuvien videoiden yhteisesitys pajakierroksen päättäjäisiin.

Pajoissa on kokeiltu, jaettu kokemuksia ja kehitetty erilaisia vertaisoppimiseen, vertaisryhmäohjaukseen ja vertaismentorointiin perustuvia toimintatapoja ja toiminnallisia menetelmiä hankkeen sisällöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikissa osatoteuttajien vertaisryhmissä keskeisenä sisältönä on ollut osallistujien osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen ja tunnustaminen eli näiden näkyväksi tekeminen ja arvostaminen vertaisryhmän vuorovaikutuksessa. Vertaisryhmissä on myös tuotteistettu osaamista perinteisiä työnhakuprosesseja harjoittelemalla, kirjoittamalla ansioluetteloita, osaamiskansioita, työhakemuksia, tekemällä osaamista näkyväksi erilaisilla tavoilla. Ryhmissä on myös käsikirjoitettu, muokattu ja toteutettu erilaisia yksilöllisiä ja ryhmän jäsenten yhteisiä ”Minä pystyn”- ja ”Me pystymme” -videoita. Näitä videoita on esitetty pajakierrosten päätösjuhlissa. Keväällä 2022 järjestimme hienon videofestivaalin Tampereen Puistotornissa, jossa 26 videota sai innostuneen ja rohkaisevan yleisön ja pienryhmissä kirjatut palautteet.   

Verkkoryhmän vertaisohjaajat vastuuohjaajansa kanssa ovat tuoneet näkyvän verkko-osallistumisen pajoihin.

Vertaisryhmät on rakennettu hankkeen osatoteuttajien kanssa yhteistyössä ja näiden organisaatioiden toiminnassa mukana olevat ovat muodostaneet erilaisia PYRY-ryhmiä. Luovi ja Kiipula ovat ammatillisia erityisoppilaitoksia, joissa opiskelijat saavat monipuolista, moniammatillista ja monialaista erityistä tukea opintoihinsa ja myös työllistymiseen koulutuksen jälkeen. Heidän vastuuohjaajansa ovat tuoneet vertaisohjaajien kanssa omien PYRY-ryhmäläistensä näkökulmia pajoihin. Erityisesti vertaisohjaajien keskinäiset ystävyydet ja asioiden pohdiskelu on tullut ilahduttavasti näkyviin myös pajoissa. Sasky koulutuskuntayhtymän yleisen ammatillisen oppilaitoksen PYRY-ryhmistä on tuotu kokemuksia esimerkiksi nuorten yrittäjien yritysvalmennuksesta ja verkkoryhmän etätapaamisista. Verkkoryhmän aktiiviset vertaisohjaajat vastuuohjaajansa kanssa ovat myös tuoneet näkyvän verkko-osallistumisen pajoihin. Valo-valmennusyhdistyksen aikuiset työttömät työnhakijat PYRY-ryhmissä ja heidän vertaisohjaajansa ovat tuoneet monenlaisia, haastaviakin elämänkulun kokemuksia ja muun muassa luovien alojen ansaintamahdollisuuksien pohdintaa jaettavaksi pajojen keskusteluihin ja toiminnan suuntaamiseen.

PYRY-ryhmiin on siis saatu erilaisia kokoonpanoja, joissa on myös etsitty uudenlaisia työllistymisen tukipalveluiden yhteistyön malleja kunnan sosiaali- ja vammaispalveluiden, oppilaitoksen, järjestötoimijoiden ja ja TE-palveluiden kesken, mikä hankkeessa on ollut yksi keskeinen tavoite. Tästä virittelimme näkökulmia toukokuussa Tampereen kaupungin Työllisyys- ja kasvupalveluiden lähes sadalle työntekijälle toteutuneessa verkkovälitteisessä puheenvuorossa, jossa myös Kiipulan vertaisohjaajat kertoivat kokemuksistaan. PYRY-pajoissa on tullut esiin myös kiinnostavia uusia käytäntöjä, joissa esimerkiksi Kelan ja TE-palveluiden toimintaa on tuotu osaksi oppilaitosarkea.

Mitä työ ja työllistyminen meille merkitsee? Pajoissa ja vertaisryhmissä on keskusteltu ja pohdittu erilaisia näköaloja tähän kysymykseen. Osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja tuotteistamisen prosessi perustuen vertaisryhmän vastuuohjaajien, vertaisohjaajien ja ryhmäläisten keskinäiseen vuorovaikutukseen on monin tavoin vahvistanut ryhmäläisten minäpystyvyyttä, kuten hanketavoitteissa sanoitetaan. Olemme pohtineet yhdessä myös me-pystyvyyttä erityisenä vertaisryhmän vuorovaikutuksessa ja ryhmäytymisen prosessissa muotoutuvana asiana. Yhteistyö ja erilaisten osaamisten ja vahvuuksien mukaan kutsuminen ja työnjako on ollut myös pohdittavana – eli hyvinkin yhteiskunnan ja yhteisön tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja yhteenkuuluvuuden perusasioiden äärellä olemme työskennelleet. Kiitos matkasta kaikille!  

Teksti ja kuva: Katariina Hakala

Kuvituskuva: Anni-Maria Lehto

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *