Tuomas: Puhuttaessa huippuosaamisesta viitataan esimerkiksi korkeaan suorituskykyyn, erinomaiseen suoritustasoon tai poikkeukselliseen ammatilliseen taituruuteen, jollakin tietyllä alalla tai tehtävänkuvassa. Huippuosaamisella ilmennetään kykyä tuottaa erinomaisia tuloksia ja ylittää odotukset tietyllä alueella. Onko huippuosaaminen tätä vai miten määrittelisit ammatillisen huippuosaamisen?
Teija: Kun aloitin Skillsilla vuonna 2011 löysin itseni monesti palavereista, joissa väiteltiin kiivaasti sitä mitä huippuosaaminen on ja ketä voi kutsua huippuosaajaksi. Itse pidän Tia Isokorven tavasta määritellä huippuosaaja kirjassa Huippuosaamisen pedagogiikkaa:
“Ihminen, joka osaa jonkin asian oikein hyvin, taitaa asiansa tekemällä erinomaisesti, virheettömästi ja rennosti, on huippuosaaja.
Ammatillisen huippuosaajan toimintaa seuratessa tulee olo, että toiminta vaikuttaa helpolta. Huippuosaaja tekee oikeita ratkaisuja oikea-aikaisesti, virheettömästi, tehokkaasti ja taitavasti. Helppouden illuusio tuo mieleen sen, että kuka tahansa pystyy vastaavanlaiseen toimintaan tai suoritukseen.
Tosiasiassa ammatillisen huippuosaajan taidossa on kyse monimutkaisesta taidosta, jota henkilö on toistamistaan toistanut ja hionut, jotta toiminta on nopeaa, automaattista ja jotta se sujuu myös yllätyksellisissä olosuhteissa. Huippusuorituksessa ihminen toimii myös kykyjensä äärirajoilla, kuitenkin niin että hän nauttii tekemisestään.”
Tuomas: Ammatillisen koulutuksen arjessa huippuosaamispuhe on melko vähäistä ja viime aikoina keskustelua on käyty paljon esimerkiksi tutkinnon minimivaatimukset täyttävien haasteista tai yleisesti opiskelijoiden haasteista työelämässä. Valtakunnallisessa uutisoinnissa on ollut vahvasti esillä myös työelämästä nouseva kritiikki opiskelijoiden osaamisvajeesta.
Yleinen huoli työelämä keskustelussa on osaavan työvoiman saanti, joten kaikenlaiselle osaamiselle on työelämässä kova tarve. Huippuosaajat mahdollistavat ja muuttavat työelämää, koska osaaminen ja asiantuntemus, jatkuva oppiminen, innovatiivisuus, laatuajattelu ja kyky johtaa ja innostaa korostuvat monen huippuosaajan tekemisessä. Tätä ajatusta vasten, miten opettaja tai oppilaitos voi edistää huippuosaamista?
Teija: Aitojen ja laadukkaiden yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen tarjoaminen opiskelijoille sekä opintojen ohjaaminen valmentavalla otteella.
Tuomas: Ammatillista huippuosaamista suomessa kehittävät koulutuksen järjestäjien ja hallinnon lisäksi työelämä ja järjestöt. Skills Finland on yksi keskeinen toimija ammatillisen huippuosaamisen esiin nostajana ja teillä on tehtävänä: ”Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen osaamisen arvostusta ja tunnettavuutta yhteiskunnassa, ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia, opiskelijoiden kiinnostusta ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen sekä opiskelijoiden kiinnostusta itsenäiseen yrittäjyyteen.”
Mitä tämä tarkoittaa ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen edistämisen ja kehittämisen näkökulmasta?
Teija: Muun muassa tarjoamalla mahdollisuutta osallistua ammattitaidon SM-kilpailuihin (Taitaja) sekä kansainvälisin ammattitaitokilpailuihin (WorldSkills, EuroSkills, Abilympics). Lisäksi mahdollistamalla opiskelijoille Huippuosaajana toimiminen opintokokonaisuuden suorittamisen osana yksilöllistä opintopolkua. Myös opettajien pedagogiset taidot nousevat suureen merkitykseen, kun puhutaan huippuosaamisesta ja huippuosaajaksi kasvamisesta. Valmentavan otteen ja tiimipedagogiikan hyödyntäminen opettajan arkityössä auttaa huomioimaan kaikenlaiset opiskelijat yhtä aikaa.
Tuomas: Ammatilliseen huippuosaamiseen perehtyessä voi nopeasti huomata, että Suomessa aiheesta tehty tutkimus on vähäistä. 2020-luvulta tehtyä ja teemaan liittyvää tutkimusta ei kirjoittajien Googlettaviin käsiin osunut. Samalla voi huomata, että yleisestikin aiheen ympärillä käytävää keskustelua on melko vähän tai ainakin se on maltillista. Se, että huippuosaaminen nostetaan keskusteluun ei tarkoita muun osaamisen alentamista. Jokaisen osaaminen on tärkeää. Keskeinen havainto voisi olla, että suomen osaamispääoma kasvaa vain, jos kaikilla on mahdollisuus tehdä parhaansa.
Teija: Viimeisin iso tutkimus on v. 2011 Petri Nokelaisen kansainvälinen tutkimus. Lisäksi Skills Finland selvitti viime syksynä mitä v. 2019 ja 2022 WorldSkills-kilpailijoille tällä hetkellä kuuluu (kuva 1.). Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:ssa on vuosien saatossa mietitty ja tutkittu paljon huippuosaamista.
Nokelaisen tutkimuksesta (2011) esille tullut:
Mitä kilpailijat ovat kertoneet saaneensa WorldSkills-kilpailusta?
Kielitaitoa, kulttuurierojen ymmärrystä
Vuorovaikutustaitoja, esiintymistaitoja
Paineen alla työskentelyä ja ajanhallintaa
Priorisointitaitoja, stressinsietokykyä
Poistumista mukavuusalueelta
Vahvemman itsetunnon
Kehittymistä, oppimista, kunnianhimoa
Vinkit huippuosaamisen pariin!
Skills Finland on avannut syksyllä 2023 huippuosaamisen opehuoneen, josta saat vinkkejä erilaisiin tilanteisiin, joita huippuosaajan valmennuspolulla voi tulla vastaan. Kaikkiin teemoihin liittyy myös helpot työkalut, joita hyödyntää.
Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajankoulutus järjestään keväällä ja syksyllä 2024 täydennyskoulutusta huippuosaajana toimisesta ammatillisessa koulutuksessa. Tutustu ja ilmoittaudu koulutukseen.
Linkkilista:
Huippuosaamisen opehuone
https://www.skillsfinland.fi/huippuosaamisen-opehuone
Huipto – Huippuosaaminen näkyväksi
https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/huipto-huippuosaaminen-nakyvaksi
Huippuosaamisen pedagogiikka: Näkökulmia oman ammatillisen huippuosaamisen saavuttamiseksi. Tia Isokorpi. https://www.theseus.fi/handle/10024/67052
Lähes 40 prosenttia työnantajista on tyytymättömiä ammattiin valmistuneiden osaamiseen https://yle.fi/a/74-20055935
Kysely: Rekrytoinneilla korvataan poistumaa – osaajatarve kaikilla koulutustasoilla
Kommentit