Opiskelumotivaatiolla on vahva vaikutus oppimistuloksiin. Motivaatiohaasteet ovat paitsi yksilön, myös yhteiskunnan haasteita. Opiskelijoiden näkökulmasta ne heikentävät elämänlaatua ja vaikuttavat osaltaan koulutusurien katkeamiseen ja sitä kautta lisäävät huono-osaisuutta. Yhteiskunnalle ne aiheuttavat lisäkustannuksia vähentämällä koulutuksen tehokkuutta. Motivaatio, sen vahvistaminen ja ylläpitäminen ovatkin kestoaiheita opettajakoulutuksessa.
Ammatillisen opettajakoulutuksen ryhmässä heräsi ajatus hakea vahvempaa ymmärrystä motivaatiosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä asiantuntijoilta, joten aiheesta päätettiin järjestää paneelikeskustelu. Paneeliin osallistuivat nuorisotyöntekijät Essi Manninen ja Jari Vänttinen Vantaan kaupungin oppilaitosnuorisotyöstä, opinto-ohjaaja Anna Haapio Kouvolan ammattiopisto Edukosta, kiertävä oppisopimusopiskelijoiden työpaikkaohjaaja Taru Junno Kymenlaakson hyvinvointialueelta, kv-opiskelijoiden tuutoropettaja, liiketoiminnan lehtori Heli Korpinen LAB-ammattikorkeakoulusta sekä perusopetuksen opinto-ohjaaja Katri Koivunen Nokian kaupungilta. Omakohtaisia kokemuksia motivaatioon vaikuttavista tekijöistä kävi kertomassa alanvaihtoa suunnitteleva Karoliina Suomalainen, joka tavoitettiin Mielihyvin duunissa -hankkeen kautta.
Kohtaamisia, asenteita ja yhteistyötä
Opiskelijan kanssa työskentelevät voivat omalla asenteellaan vaikuttaa opiskelijan motivaatioon. Tämä pätee niin oppilaitoksissa kuin työpaikoillakin. Opiskelijoilla on usein tarve näyttää, että he osaavat ja pystyvät, ja opettajat ja ohjaajat voivat joko antaa tähän mahdollisuuden tai estää ja lannistaa.
Kannustavan ilmapiirin luomisella ja uskolla siihen, että jokaisella on mahdollisuus oppia ja menestyä tavalla tai toisella, on valtava merkitys nuorelle, joka rakentaa uskoa itseensä ihmisenä ja tulevana alansa ammattilaisena. Opiskelijoiden aito kohtaaminen yksilönä, vahvuuksien näkeminen ja esilletuominen sekä kiinnostuksen osoittaminen kantavat jo pitkälle.
Opettajan tehtävänä on huolehtia turvallisesta oppimisympäristöstä, jossa jokainen tulee kuulluksi. Työpaikkayhteistyössä on myös hyvä korostaa kohtaamisen merkitystä. Ammattiin opiskelevan motivaatioon vaikuttaa suuresti se, miten hänet kohdataan työ- tai harjoittelupaikalla.
Erilaisuuden ja erilaisten oppijoiden tunnistaminen ja hyväksyminen on jokaisen opettajan ammattiosaamisen kulmakiviä. Monipuoliset opetusmenetelmät ja niiden tarkoituksen mukainen käyttö mahdollistavat erilaisten oppijoiden huomioimisen ja myös riittävän vaihtelun, esim. pelillistäminen ja osallistavat menetelmät motivoivat monia. Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen nousee tärkeään rooliin, kun opettajan omat keinot eivät riitä. Avun pyytäminen tarvittaessa on osa opettajan ammattitaitoa.
Me ammattilaiset
Hyvä ryhmähenki ja yhteinen ammattiylpeys kantavat pitkälle ammatillisissa opinnoissa. Opintojen alkuvaiheessa ryhmäyttäminen sitouttaa opiskelijoita koulunkäyntiin. Opettajan apua tarvitaan opintojen alkuvaiheessa yhteishengen luomisessa ja opiskelijoiden tutustumisessa toisiinsa.
Tässä vaiheessa monissa oppilaitoksissa hyödynnetään myös vertaisia. Vanhempien opiskelijoiden rooli uusien tulijoiden kotiutumisessa oppilaitokseen voi olla merkittävä. Myös myöhemmin yhteinen toiminta, kuten retket, tapahtumat ja vaikka vapaamuotoisemmat kahvitilaisuudet, ylläpitävät ryhmähenkeä. Ryhmäyttämistä ei pidä unohtaa opintojen edetessä, sitä tarvitaan aina kun ryhmädynamiikka muuttuu.
Ammatillisessa koulutuksessa ammattiylpeydellä voi olla merkittävä rooli me-hengen muodostumisessa ja opiskelumotivaatiossa. Ammattiylpeyttä voidaankin rakentaa tietoisesti jo ensimetreiltä alkaen.
Taidot ja taustat
Oppimisen lähtökohtien huomioimisella voidaan auttaa montaa opiskelijaa. Hyvä opiskelutekniikka helpottaa merkittävästi oppimista, ja opiskelutekniikoiden oppimiseen tulisikin kiinnittää huomiota jo peruskoulussa. Niiden kehittyminen ja kehittäminen on kuitenkin elämänmittainen tehtävä.
Opiskelijoiden taustan ymmärtäminen auttaa opettajaa tukemaan oppimista. Muista kulttuureista tuleville suomalaisten tapojen ja käytänteiden esiintuonti silottaa tietä opinnoissa, ja kielitaidon haasteita voidaan selättää vahvistamalla kielikoulutusta. Erilaisten kulttuurien ymmärtäminen vähentää väärinkäsityksiä ja tarpeettomia ristiriitoja.
Palautteella opettaja voi vahvistaa opiskelijan itseluottamusta ja opiskelumotivaatiota. Palautetta on tärkeää antaa jatkuvasti, ei vain opintojaksojen lopuksi. Tällöin opiskelijalla on mahdollisuus reagoida palautteeseen ja kehittyä jatkuvasti.
Ikkuna tulevaisuuteen
Tulevaisuuteen katsominen on hyvä motivoinnin keino, jota voi toteuttaa monin tavoin. Käytännön keino voi olla esimerkiksi tulevaisuuden haave tai unelmien työpäivä -harjoitus, jolla opiskelija luo itselleen mielikuvan opintojen jälkeisestä ajasta. Mielikuva auttaa asettamaan tavoitteita ja tekemään valintoja, joilla tavoitteisin päästään.
Työpaikkoihin tutustuminen ja harjoittelu parhaimmillaan vahvistaa ammatillista identiteettiä ja opiskelumotivaatiota ja tukee tulevan uran suunnittelua. Parhaiten tämä onnistuu, kun opiskelija tuntee työelämän pelisäännöt työpaikalle siirtyessään ja toisaalta työpaikalla osataan ottaa opiskelija vastaan siten, että hän saa tarvitsemansa ohjauksen mutta myös pääsee näyttämään osaamistaan. Oppilaitoksilla toimivat pystyvät tukemaan molempia osapuolia
Ollako vai eikö olla?
Ihannetilanteessa opiskelija nauttii oppimisesta ja kulkee selkeää polkua kohti unelma-ammattiaan. Läheskään aina tilanne ei ole näin ruusuinen. Nuorilla voi olla hyvinkin hatara kuva siitä, mitä eri alojen ammattilaiset arjessa tekevät ja mitä työpaikoilla tapahtuu.
Kurkistuspäivät tai -viikot, jolloin nuori pääsee osallistumaan kiinnostavan alan opetukseen tai tutustumaan työpaikalle auttavat konkretisoimaan haaveita ja voivat vähentää virhevalintoja. Oppisopimuskoulutuksessa alan työtä pääsee tekemään saman tien, mikä on etu sekä heille, joille on tarpeen nähdä mitä työ käytännössä on, että heille, joiden oppimistyyliin koulunpenkin kuluttaminen ei ole paras tapa.
Nuorelle on hyvä tuoda esiin, että nykyaikana ammatinvalinnat ovat harvoin loppuelämän valintoja, ja että koulutuspolkujen moninaisuus mahdollistaa myös suunnanmuutokset. Valintaansa epäröivä, motivaation kanssa painiskeleva nuori tarvitsee näkemyksiä ja tietoa vaihtoehdoista. Ratkaisu voi löytyä esimerkiksi oman alan erikoistumisvaihtoehtoja kartoittamalla, mutta joskus motivaation löytyminen vaatii alanvaihtoa. Oppilaitosyhteistyö ja edellä mainitut kurkistuspäivät ovat yksi keino selvittää itselle sopivaa suuntaa.
Ammatinvalinnassa opastavalla on hyvä olla tietty määrä realismia, mutta sen ei pidä näkyä lannistamisena. Kannustavalla ja ratkaisukeskeisellä asenteella voidaan auttaa jokaista nuorta löytämään vahvuutensa ja oma polkunsa ammattiin ja työelämään.
Kirjoittaja, Katja Kuparinen, opettajaopiskelija Lappeenrannan tuutoriryhmästä koosti tekstin paneelista, jonka organisoimiseen osallistuivat saman ryhmän opiskelijat Kalle Luostarinen, Anssi Pulli, Eija Toivanen ja Mika Neuvonen.
Kommentit