Koronaepidemiaa on jatkanut jo yli kaksi vuotta, ja yhä me odotamme sen päättyvän jonakin kirkkaana päivänä ja paluun normaaliin alkavan. Tämän toivossa, päivästä ja viikosta toiseen, me odotamme uusia ohjeita. Media onkin niitä tulvillaan: THL, HUS, STM, päälliköitä päälliköiden jälkeen, melkein samoja totuuksia, mutta ei välttämättä vielä tutkimustietoa ja evidenssiä. Koronakriisi on kuin suuri narraatio, jota koko ajan muovaamme.
Kun Marinin hallitus päätti oppivelvollisuuden laajentamisesta 18 ikävuoteen, se sai aikaan poliittisen myrskyn. Puolustajien mukaan kaikille yhteinen ja hyvätasoinen koulutus estäisi syrjäytymistä ja tasoittaisi tietä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. Vastustajat epäilevät koulutusajan pidentämisen mielekkyyttä ja väittävät eriarvoisuuden poistamiseen olevan parempiakin keinoja kuin koulutus (Ylen kysely, kesäkuu 2020). Jotkut epäilevät jopa opettajien jaksamista (Uusisuomi 10.11.2020)
Miten siis on, voiko oppivelvollisuuden laajentamisesta olla apua?
(Kuva:"Maskien ei pitänyt olla politiikkaa" (Eriana Ruiz) The Brookhaven Courie 17.7.2020)
Avoimissa ja demokraattiseen päätöksentekoon pohjautuvissa yhteiskunnissa on totuttu siihen, että poliittisia päätöksiä valmistellaan tutkimustietoon perustuen ja virkavastuulla toimivien asiantuntijoiden arvioita kuunnellen.
Koronaviruspandemian ja taloudellisten saneerausten aikana olemme kuitenkin joutuneet todistamaan jotain muuta. Niin poliittiset päätöksentekijät, yritykset kuin kotitaloudetkin ovat joutuneet tekemään päätöksiä puutteellisen ja epävarman tiedon varassa, vaikka päätöksillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia kansalaisten terveyteen, hyvinvointiin ja jopa henkeen.
Kaipolan tehtaiden sulkemista ja työntekijöiden irtisanomista käsitelleessä tilaisuudessa pääministeri Marinilta kysyttiin, että ”millä mielellä lähdette kotimatkalle”. Marin vastasi, että ”tietenkin ajatukset ovat ihmisten ja perheiden luona”. Lieneekö tämä ensimmäinen kerta Suomen historiassa, että pääministeri otti suoraan vastuuta ihmisten hädästä? Siltä se ainakin vaikuttaa sen perusteella millaisen keskustelun hänen kannanottonsa herätti irtisanomissuojasta ja yritysten vastuusta irtisanomistilanteissa.
Kyse on nimittäin yhteiskunnan sosiaalisesta ja poliittisesta kestävyydestä ja siitä, miten rakennemuutosten ja joukkoirtisanomisten aiheuttamat inhimilliset, sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset hallitaan ja jaetaan.
“Silloin kun talo palaa, palomiehet paikalla ja letkut valmiina, ei sovi seisoa housut kintuissa ja alkaa luennoida talon omistajalle vuoteessa tapahtuvan tupakoinnin vaaroista.” (Jackson 2019,73)
Koronaviruksen (Covid19) leviämiseen yhteydessä olemme saaneet tuhdin oppitunnin epidemiologian perusteista. Matemaattisin mallein ja havainnekuvin meille on kerrottu pisaratartuntojen kerrannaisesta leviämistä. Niiden avulla päähämme on iskostettu sitä, miten tärkeää taudin ehkäisemisessä on katkaista sen lento, huolehtia hygieniasta ja rajoittaa ihmisten välisiä kosketuspintoja.
Nyt edessämme on toinen koetus, olisi löydettävä oikea toimintamalli siihen, miten ehkäistään viruskriisin muuttuminen talouskriisiksi. On vain ajan kysymys, milloin koko talous sakkaa, ellei nopeasti löydetä poliittisesti hyväksyttäviä ja käytännössä toimivia keinoja katkaista talouskriisin leviäminen.
Covid19 etsii vielä täyttä voimaansa, mutta jo nyt se on iskenyt elinkeinoihin ja yrityksiin. Media tulvii uutisia yritysten toimintojen supistamisesta ja lakkautuksista sekä työvoiman vähennyksistä tai lomautuksista. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) arvion mukaan lomautusilmoitus on jaettu jo 350-400 000 työntekijälle. Toimintojen uudelleen järjestelyistä ja mittavista työvoiman vähennystarpeista on ilmoitettu henkilöliikenteessä, matkailun, ravintoloiden ja kulttuuripalvelujen aloilla. Monet näistä aloista, jotka olivat viime vuodet olleet kasvun aloja ja vetivät kotitalouksia hyvinvointiin, ovat nyt kriisin tiellä.
Kriisi on kuitenkin aikaansaanut pienen ihmeen; valmiuden muutokseen. Nyt pienyrittäjille ja itsensä työllistäjille tarjotaan työttömyysturvaa ja rahoitusta yritystoiminnan rahoittamiseen. Marinin hallitus onnistui viikossa kahdessa tekemään sen mihin ei päästy kymmenessä vuodessa. Avoimeksi on kuitenkin jäänyt yhteistoimintalaki. Onko se edelleen vain näytelmä, jossa vuorosanat on etukäteen jaettu?
”Globalisaatio 1.0, joka alkoi vuoden 1492 tienoilla, muutti maailman suuresta keskikokoiseksi. Globalisaatio 2.0, jonka aikana syntyivät suuret monikansalliset yritykset, muutti maailman keskikokoisesta pieneksi. Vuoden 2 000 tienoilla globalisaatio 3.0 muutti maailman pienestä pikkuriikkisseksi”.
Näihin Thomas Friedmanin sanoihin viitaten taloustieteen nobelisti Matthew Jackson (2019) piirtää kuvaa muuttuneesta maailmasta ja siitä, miten maailma tulvii olohuoneisiin ja iholle. Nykyisessä maailmassa emme voi enää elää eristyksissä, emmekä välttää kysymyksiä, jotka koskevat koko ihmiskuntaa. Mutta miten saada oikeaa ja luotettavaa tietoa? Miten hallita ja ohjata yhteiskunnan kehitystä?
Euroopan komission annettua suositukseen minimipalkan toteuttamisesta, heräsi Suomessakin keskustelu minimipalkasta, sen tarpeellisuudesta ja mahdollisista vaikutuksista. Näin siksi, ettei Suomessa ole minimipalkkaa, vaan alakohtaiset sopimuspalkat. Kuten arvata saattaa, Suomessa seistaan vanhoissa poteroista. Ne, jotka ovat ay-liikkeen ajamien sopimuspalkkojen takana suhtautuvat minipalkkaan kielteisesti tai varauksellisesti, ja ne, jotka ovat kannattaneet perustuloa, liputtavat edelleen sitä, mutta saattaisivat tukea minimipalkan kokeilua.
Vaikka taloustietelijöiden enemmistö on uhonnut, että minimipalkka olisi tuhoisa isku työllisyydelle, Saksassa kävi toisin; työllisyys jatkoi kasvuaan, vaikka minimipalkat kohosivat keskimäärin 5,5 prosenttia vuonna 2015. Nyt Saksan valtionvarainministeri Olaf Scholz iskee pökköä pesään ja ehdottaa, että minimipalkkaa tulisi kehittää koko EU:n kattavaksi ja sen taso tulisi nostaa 60%:iin keski-ansioiden tasosta. Jos minimipalkka nousee Saksan puheenjohtajakaudella tapetille mitä siihen sanoo Sanna Marinin hallitus?
Suomen kielessä tavataan sanoa, että ”nyt siltä karkasi mopo käsistä”, tarkoittaen, että jolta kulta karkasi asioiden hallinta tai realiteettien taju. Mutta entäpä jos ottaisimme kahvoista lujan otteen ja antaisimmekin mopon karata, vaikkapa vain kokeilun halusta. Kuvittelisimme globaalisti ilmassa leijuvat työmarkkinat ja sinne digitalisoidut työvoimapalvelut. Mitä silloin tapahtuisi?
Sivustolla käytetyt evästeet on luokiteltu kategorioihin. Alla voit lukea tietoa jokaisesta kategoriasta ja sallia tai kieltää osan tai kaikki evästeistä. Jos aiemmin sallitut kategoriat poistetaan käytöstä, kaikki kyseiseen luokkaan määritetyt evästeet poistetaan selaimesta. Lisäksi löydät evästeluettelosta kuhunkin kategoriaan määritetyt evästeet yksityiskohtaisine tietoineen.
Sivustolla käytetyt evästeet on luokiteltu kategorioihin. Alla voit lukea tietoa jokaisesta kategoriasta ja sallia tai kieltää osan tai kaikki evästeistä. Jos aiemmin sallitut kategoriat poistetaan käytöstä, kaikki kyseiseen luokkaan määritetyt evästeet poistetaan selaimesta. Lisäksi löydät evästeluettelosta kuhunkin kategoriaan määritetyt evästeet yksityiskohtaisine tietoineen.
Osa evästeistä on välttämättömiä verkkosivuston ydintoimintojen tarjoamiseksi. Verkkosivusto ei toimi kunnolla ilman näitä evästeitä, jotka ovat oletuksena käytössä ja joita ei voi poistaa.
Mieltymysevästeet tarjoavat verkkosivustolle mahdollisuuden tallentaa tietoa, jolla räätälöidä verkkosivun ulkoasua tai käyttäytymistä käyttäjän mukaan. Tähän voivat sisältyä valitun valuutan, alueen, kielen tai väriteeman tallentaminen.
Analyyttiset evästeet
Analyyttisia evästeitä käytetään verkkosivuston kehittämiseen keräämällä ja raportoimalla sivuston käyttöä koskevaa tietoa.
Markkinointievästeitä käytetään verkkosivuston kävijöiden seuraamiseen, jotta julkaisijat voivat kohdentaa markkinointiaan asiaankuuluvilla ja kiinnostavilla mainoksilla.
Sivustolla käytetyt evästeet on luokiteltu kategorioihin. Alla voit lukea tietoa jokaisesta kategoriasta ja sallia tai kieltää osan tai kaikki evästeistä. Jos aiemmin sallitut kategoriat poistetaan käytöstä, kaikki kyseiseen luokkaan määritetyt evästeet poistetaan selaimesta.
Lisäksi löydät evästeluettelosta kuhunkin kategoriaan määritetyt evästeet yksityiskohtaisine tietoineen.
Osa evästeistä on välttämättömiä verkkosivuston ydintoimintojen tarjoamiseksi. Verkkosivusto ei toimi kunnolla ilman näitä evästeitä, jotka ovat oletuksena käytössä ja joita ei voi poistaa.
CookieHub käyttää sitä tallentaakseen tietoja siitä, ovatko vierailijat antaneet tai kieltäneet sivustolla käytettyjen evästeluokkien käytön.
csrftoken
4932.clients.giosgusercontent.com
364 päivää
Käytetään monissa järjestelmissä Cross Site Request Forgery -suojaukseen.
sgid
service.giosg.com
400 päivää
Vierailijan henkilökohtainen, salainen tunniste. Vain loppukäyttäjien selain tuntee tämän tunnuksen, ja se lähetetään Giosgille vain vahvistusta ja giosg_chat_id_{COMPANY_ID}:n luomista varten verkkotunnusten välillä siirryttäessä. Tämä salaisuus estää muita henkilöitä esiintymästä vierailijana tai pääsemästä hänen henkilötietoihinsa.
giosg_chat_id_
www.tuni.fi
365 päivää
Organisaatiokohtainen vierailijatunnus. Tätä evästettä käytetään erottamaan yksittäiset vierailijat ja mahdollistamaan keskustelun jatkuminen sivulta sivulle.
giosg_operator_state_cache_4932
Istunto
Tiedot tallennetaan paremman käyttökokemuksen tarjoamiseksi nopeamman chatin latausajan avulla sivunvaihdon jälkeen.
scrollPos:/
Istunto
Mieltymykset
Mieltymysevästeet tarjoavat verkkosivustolle mahdollisuuden tallentaa tietoa, jolla räätälöidä verkkosivun ulkoasua tai käyttäytymistä käyttäjän mukaan. Tähän voivat sisältyä valitun valuutan, alueen, kielen tai väriteeman tallentaminen.
Mieltymykset
Nimi
Isäntänimi
Myyjä
Erääntyminen
uxt:2b1bdeff-d4a2-4ed9-90fb-30eb5e4a16fc
Istunto
uxtr_disable_0c226930-efad-492d-a88e-df6b7568227a
Istunto
Analyyttiset evästeet
Analyyttisia evästeitä käytetään verkkosivuston kehittämiseen keräämällä ja raportoimalla sivuston käyttöä koskevaa tietoa.
Sisältää yksilöllisen tunnisteen, jota Google Analytics 4 käyttää määrittämään, että kaksi erillistä osumaa kuuluu samalle käyttäjälle selausistuntojen aikana.
Sisältää yksilöllisen tunnisteen, jota Google Analytics käyttää määrittämään, että kaksi erillistä osumaa kuuluu samalle käyttäjälle selausistuntojen aikana.
Tätä evästettä käytetään tallentamaan vierailijoiden verkkosivuston käyttöä. Sitä käytetään tilastojen keräämiseen sivuston käytöstä, kuten siitä, milloin vierailija viimeksi vieraili sivustolla. Näitä tietoja käytetään sitten verkkosivuston käyttökokemuksen parantamiseen. Tämä Siteimprove Analytics -eväste sisältää satunnaisesti luodun tunnuksen, jota käytetään selaimen tunnistamiseen, kun vierailija lukee sivua. Eväste ei sisällä henkilökohtaisia tietoja.
Markkinointievästeet
Markkinointievästeitä käytetään verkkosivuston kävijöiden seuraamiseen, jotta julkaisijat voivat kohdentaa markkinointiaan asiaankuuluvilla ja kiinnostavilla mainoksilla.
Käytetään tarkistamaan, tukeeko käyttäjän selain evästeitä
msd365mkttr
www.tuni.fi
365 päivää
Tätä käytetään samaan tarkoitukseen kuin ensimmäistä evästettä (79f08280-5c63-4331-b04d-fb6f39afda51). Ainoa ero on, että tämä eväste on asetettu asiakkaan verkkotunnukseen. Joissakin tapauksissa emme voi käyttää kolmannen osapuolen evästeitä (esim. safari OOB-estot), joten asetamme tämän ensimmäisen osapuolen evästeen toiminnallisuuden säilyttämiseksi.
msd365mkttrs
www.tuni.fi
Istunto
Tämä eväste on samanlainen kuin (319af4c0-e197-4de9-8a9b-fe98c8a2ca04). Ainoa ero on, että se on ensimmäisen osapuolen eväste
Googlen DoubleClick käyttää sitä tarjotakseen kohdistettuja mainoksia, jotka ovat osuvia käyttäjille kaikkialla verkossa. Kohdistettuja mainoksia voidaan näyttää käyttäjille aiempien verkkosivustokäyntien perusteella. Nämä evästeet mittaavat käyttäjälle esitettyjen mainosten tulosprosenttia.