Hyvinvointi ja osallisuus ovat asiantuntijoiden, ammattilaisten ja asukkaiden yhteisiä asioita: tutustumassa Porin kaupungin organisaatioon

Hyvinvointijohtaminen läpileikkaa kunnan toimintaa

Porin kaupungin organisaatiovierailun alkajaisiksi kaupungin kehittämispäällikkö Sirkka-Liisa Varjus toivotti Porin yliopiston opiskelijoista ja henkilökunnasta koostuneen kuulijakunnan tervetulleeksi tilaisuuteen Porin kansalaisopistolle.

Ensimmäinen alustus kuultiin kaupungin strategiapäällikkö Tomi Lähteenmäeltä. Hän käsitteli puheenvuorossaan hyvinvoinnin edistämistä ja hyvinvointijohtamista. Hyvinvointijohtaminen kuuluu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Porissa toimintaa ohjaa hyvinvointiohjelma, jonka painopistealueina korostuvat viihtyisä ja turvallinen elinympäristö, osallistuva ja aktiivinen porilainen sekä terveelliset elintavat. Kyse onkin vahvasti sektorirajat ylittävästä ilmiöstä, jossa lukuisten eri toimialojen edustajat tunnistavat mahdollisuuksiaan vaikuttaa myönteisesti kaupunkilaisten hyvinvoinnin edellytyksiin.

Yhtenä asiakaskohderyhmänä hyvinvointityössä erottuvat lapset ja nuoret. Heidän vapaa-ajan toimintaansa tuetaan esimerkiksi digitaalisella harrastuspassilla – porilaisella innovaatiolla, joka on huomattu ja laajenemassa myös valtakunnallisesti. Paitsi että hyvinvointia edistämällä tuetaan ihmisten osallisuutta omassa arjessaan, on osallisuuden vahvistaminen myös itsessään hyvinvointia tuottava ilmiö ja siten osa hyvinvointijohtamisen tavoitteita.

Hyvinvointijohtamisen tulisi perustua tietoon kaupungista ja kaupunkilaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Mitä ajantasaisempaa data on, sitä paremmin se auttaa tunnistamaan heikkoja signaaleja, onnistumisia ja kehittämiskohteita. Puheenvuoron pohjalta nousikin tilaisuudessa pohdintaa siitä, voisivatko monet Porin yliopistokeskukselta valmistuvat ja Poria käsittelevät opinnäytteet ja tutkimukset tuottaa täydentävää tietoa hyvinvointijohtamisen tueksi.

Kuntalaisten osallisuus johtaa parempiin tuloksiin

Porin kaupungin viestintäsuunnittelija, osallisuusagentti Elli-Mari Sulonen on toinen kaupungin kahdesta osallisuuteen profiloituneesta asiantuntijasta. Hän esittelikin alustuksessaan kaupungin osallisuustoiminnan suunnittelua ja käytännön toteutusta.

Sulosen mukaan osallisuus haastaa – ja kannustaa – organisaatiota reflektioon ja uusien toimintatapojen kokeiluun, sillä se nostaa asukkaiden ja yhteisöjen asiantuntijuutta työntekijöiden rinnalle. Osallisuus ei ole irrallista kunnan ammattilaisten ja asiantuntijoiden työn sisällöistä ja tavoitteista, vaan se läpileikkaa projekteja alasta ja kohderyhmästä riippumatta. Osallisuus näkyy toimintakulttuurissa muun muassa avoimuutena ja haluna kohdata, selkeänä viestintänä ja asioiden perusteluna.

Kuntalaisten osallisuus kannattaa, sillä se edistää kuntien ydintehtävien eli hyvinvoinnin, demokratian ja elinvoiman, toteutumista esimerkiksi ehkäisemällä syrjäytymistä ja edistämällä yhteisöön kuulumisen kokemuksia. Lyhyesti sanottuna osallisuus johtaa parempiin tuloksiin.

Porissa osallisuus sisältyy kaupungin strategiaan. Sille on määritetty toimintaperiaatteet ja laadittu yhdessä käytännönläheinen osallisuus- ja vuorovaikutusmalli onnistuneen osallisuutta tuottavan toiminnan takeeksi. Elli-Mari Sulonen esitteli mallia ja avasi tarkemmin konsepteja, joita kaupunki on kehittänyt kuntalaisten osallisuutta vahvistaakseen.

Puheenvuorossa kuultiin käytännön esimerkkejä uusista tavoista, joilla kaupunki on osallistanut kuntalaisia. Esimerkiksi keskustan Kävelykadulla moni saattoi hetki sitten piipahtaa Poriksessa, joka on mobiili, osallistava pop up -tila tai tapahtuma. Maksa mitä haluat -päivät ovat tuoneet liikunta- ja kulttuuripalveluja entistä saavutettavammiksi asukkaille. Alueellisissa asukasilloissa taas on päästy keskustelemaan konkreettisesti oman lähialueen kehittämisestä.

Aikuissosiaalityö tukee monipuolisesti arjessa pärjäämistä

Lopuksi tilaisuudessa päästiin tutustumaan tarkemmin yhteen – ja samalla suurimpaan – Porin kaupungin palvelualueeseen eli perusturvaan. Aikuissosiaalityön päällikkö Krista Virtanen-Oljeniczak avasi perusturvan toiminnallista rakennetta ja kertoi tarkemmin erityisesti sosiaali- ja perhepalveluista sekä siihen sisältyvästä aikuissosiaalityön kokonaisuudesta.

Aihe oli mielenkiintoinen, sillä aikuissosiaalityön toimikenttä on viimeisten vuosien aikana kokenut muutoksia. Vuoden 2017 alusta toimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan vastuulle, minkä seurauksena aikuissosiaalityössä aiemmin painottuneen toimeentulotukityön osuus väheni selvästi. Muutos loi tarpeen ja otollisen ajan pohtia uudelleen, miten aikuissosiaalityö voisi toimia ihmisten tukena.

Tällä hetkellä aikuissosiaalityön sisältöä ovat maahanmuuttotyö, kuntouttava työtoiminta, lähiötyö, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut (esimerkiksi kuntouttava työtoiminta) ja toimeentulotukityö sekä muut palvelut. Aikuissosiaalityössä tehdään myös tiivistä yhteistyötä moniin suuntiin.

Uusia näkökulmia tuttuun kaupunkiin

Porin kaupungin organisaatiovierailu oli onnistunut ja sisällöltään runsas sekä erittäin mielenkiintoinen. Alustuksiin liittyen riitti monien eri tieteenalojen edustajista koostuneella yleisöllä myös kysymyksiä ja kommentteja. Vaikutusta oli varmasti silläkin, että moni kuunteli puheenvuoroja sekä asiantuntijana, että kuntalaisena.

Porin kaupunki ja Porin yliopistokeskus tekevät jo nykyisellään tiivistä yhteistyötä myös sosiaali-, terveys- ja hyvinvointikysymyksiin liittyen. Nyt toteutettu organisaatiovierailu synnytti vuoropuhelua ja toi esiin jälleen uusia suuntia, joihin yhteistyö voisi jatkossa kasvaa.