Vieraskynä: Maisterin lokimerkintöjä 1 - Taitoja rahtitavarana

”Maisterin lokimerkintöjä” on kolmiosainen Vieraskynä-kirjoitusten sarja, jossa nelikymppinen maisteri raportoi työnhaun arjesta nousuineen, laskuineen, yllätyksineen ja uusine oppeineen. Ensimmäisessä osassa pohditaan työelämätaitoja sekä monipuolisen uran aikana kertyneen osaamisen ja kokemuksen hyödyntämistä. Hyppää matkaan!

12.8.2019 Kotisatamassa Raumalla

Tyttöjen koulu alkoi ja minun on tarkoitus viimeistellä gradu, suorittaa syksyllä vielä muutama kurssi ja etsiä töitä siinä samalla. Eräs henkilöstöpalveluyritys etsii harjoittelijaa ja mahdollisesti 6kk:n jälkeen vakituista työtä. ” Olen uuden uran alussa — vailla käytännön kokemusta ja täynnä intoa”, sanailen hakemukseen.

Opiskellessani aikanaan Bachelor-tutkintoa Englannissa jokaista kurssia ennen piti luonnostella oppimissopimus, joka sitten ohjaajan kanssa allekirjoitettiin. Sopimuksen alalaitaan merkittiin toivomus eri taitolajien osuudesta kokonaisarvosanasta. Teatteripuvustamista kun opiskeltiin, vaihtoehtoina olivat useimmiten ”technical skills”, ”design skills” ja ”transferable skills”. Saatoin esimerkiksi toivoa, että 60% arvosanasta määräytyy sen perusteella, miten suoriudun ompelutyöstä ja muista teknisistä taidonnäytteistä.

Kuinka ollakaan, kaksikymmentä vuotta myöhemmin tärkeimmiksi taidoiksi on osoittautunut listan viimeinen ja kaikkein epämääräisin kategoria, johon luettiin mm. sosiaaliset taidot, vuorovaikutus- ja organisointitaidot — taidot, joita voi ”siirtää”, ottaa mukaan tälle hankalalle ja epävarmalle matkalle jollekin toiselle alalle.

 27.11.2019 Rauman Musiikkiopistolla: Suuntaa tähdistä

Usein neuvotaan, että työnhaun ohessa on syytä harrastaa jotain, mikä tekee onnelliseksi. Pitää olla itselleen myötätuntoinen ja lempeä. Rauman poikasoittokunnan univormuongelmat ovat minulle ratkaisu matalaan itsetuntoon. Viikkoa ennen joulukonserttia höyryrauta pulputtaa ja kaikki on niin kuin vanhaan hyvään aikaan: on vain sakset ja sormustin, lankaa, liitua ja laulava vaatturi.

 27.2.2020 Säkylän varuskunnassa

Neljä päivää olen muotoillut hakemusta valtion virkaan. Nyt ei ainakaan rima ole liian matalalla, sillä soittaessani Säkylän vaatetuskorjaamon nykyiselle johtajalle kuulen, että hänen alaisuudessaan työskentelee yli sata henkeä. Asetelma on kannaltani herkullinen ja samalla toivoton; pääsisin käyttämään kirjavaa osaamistani koko loistossaan, mutta minulla ei ole kyseiseen tehtävään vaadittua esimieskokemusta, selvä se. Pyyhin pölyt kehystetystä vaatturikisällinkirjasta ja muistelen samalla lämmöllä Aalto-yliopiston operaatioden johtamisen kurssia. Pyysin puolisoltani joululahjaksi lupauksen lasten hoitamisesta, jotta voisin osallistua ilmiömäisen Mikko Tarkkalan luotsaamalle intensiivikurssille avoimen yliopiston kautta. Paras joululahja ikinä!

Kirjoittaja:

Saara Helkama

Saara on valmistunut kauppatieteen maisteriksi (KTM) Turun yliopistosta pääaineenaan johtaminen ja organisointi. Hän on opiskellut alemman korkeakoulututkinnon Isossa-Britanniassa vaate- ja puvustusalalla.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *