Teemu Peippo otti osaa pilottikokonaisuuteen: ”Konkreettinen jakso, josta oli myös hyötyä”
Teemu Peippo on sosiaalipolitiikan opiskelija Tampereen yliopiston Porin yksikössä (yhteiskuntatieteet). Hän hakeutui tutkinto-opiskelijaksi avoimen yliopiston linjalta viime keväänä ja viimeistelee parhaillaan kandidaatintutkielmaansa.
Teemu osallistui erityisesti syksyn 2019 aikana aktiivisesti ASTe-hankkeen toimintaan. Hän oli opiskelijana Tampereen yliopiston kurssilla, jonka toteutukseen Porissa sisältyi yhtenä osana osallistumista ASTe-projektin organisoimiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. ”Tampereen yliopiston tarjoama mahdollisuus opinnollistaa työelämäyhteistyötä helpotti käytännön tasolla mukaan lähtemistä”, hän kertoo.
Teemu Peippo kokee saaneensa ASTe-hankkeen toiminnan kautta monipuolisesti uutta osaamista. Hankkeen toiminnalla on ollut hänelle myös konkreettisia vaikutuksia.
Lokakuussa järjestetyssä Speed networking -verkostoitumistilaisuudessa Teemu tutustui tarkemmin Satakunnan ELY-keskukseen. Hän kiinnostui organisaatiosta ja lähestyi sitä jälkikäteen maisterivaiheen harjoittelupaikkaa silmällä pitäen. Kävi kuitenkin ilmi, että ELY-keskuksella käynnissä olevassa INKA Satakunta (ESR) -hankkeessa olisi tarve opinnäytetyön tekijälle. INKA-hanke pilotoi työllisyyttä edistäviä käytäntöjä, muun muassa digitaalisia palveluja. Teemu päätti tarttua yhteistyömahdollisuuteen, sillä kandidaatintutkielman aloittaminen oli hänelle ajankohtaista.
Tutkielmaa varten Teemu toteutti kyselyn digitaalisten työllisyyspalvelujen käyttäjille ja analysoi digipalveluja työllisyyttä edistävinä alustoina. Kokemus on ollut opettavainen. Opinnäytetyön tekeminen on itsessään suuri oppimisprosessi, mutta yhteistyön kautta samalla on tullut tutuksi valtionhallintoa ja hanketoimintaa. Loppukeväästä 2020 valmistuva kandityö on saanut näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa.
Teemu Peippo kokee, että ASTe-hankkeella on ollut myönteisiä vaikutuksia hänen ajatuksiinsa omasta urasta ja yliopistotutkinnon jälkeisestä työllistymisestä. Sosiaalipolitiikka on generalistinen ala, josta valmistuneelle ei voida määrittää täsmällistä työtehtävää. ASTe-hanke on tuonut konkretiaa käsityksiin työllistymisvaihtoehtoista ja rohkaissut huomaamaan, että työllistymismahdollisuuksia on tarjolla todella laajasti. ”Uskon, että se kantaa jatkossakin”, hän arvioi oppien pidemmänkin aikavälin vaikutuksia.
Taru Slutbäck tuo kulttuurintutkimuksen näkökulmaa terveyden edistämiseen
Taru Slutbäck on tohtorikoulutettava Porin yliopistokeskuksella, Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen alalla. Hän on valmistunut aiemmin filosofian maisteriksi pääaineenaan kulttuuriperinnön tutkimus. Slutbäckin väitöstutkimus käsittelee suomalaisten miesten terveyskulttuuriperintöä. Hänen tutkimuksensa on esimerkki siitä, miten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen kysymykset kiinnostavat asiantuntijoita monella tieteenalalla.
Taru Slutbäck on osallistunut ASTe-hankkeen toimintaan ja seurannut projektia sosiaalisessa mediassa. Hän kertoo kiinnostuneensa ASTe-hankkeesta, sillä generalistina Taru edustaa alaa, joka ei valmista suoraan ammattiin. Työnhaussa tärkeiksi taidoiksi nousevat tällöin oman osaamisen kuvaaminen ja asiantuntijuudesta kertominen. Häntä kiinnosti myös tutustua asiantuntijatyön mahdollisuuksiin Satakunnan alueella.
Taru Slutbäckin mukaan ASTe-hankkeeseen on sisältynyt monipuolisesti koulutuksia ja tapahtumia sekä hyödyllistä viestintää, kuten säännöllinen avointen työpaikkojen listaus Facebook-sivulla. Hankkeen kautta hän on päässyt tutustumaan organisaatioihin, joissa olisi itsekin kiinnostunut työskentelemään ja laajentanut samalla työelämäverkostojaan Satakunnassa. Taru toteaakin, että hankkeen seurauksena Satakuntaan työllistyminen on alkanut vaikuttaa aiempaa enemmän mahdolliselta.
Slutbäck näkee, että ASTe-hanke on tarttunut olennaisiin korkeasti koulutettujen työllistymisen haasteisiin. On esimerkiksi tärkeää lisätä paikallisten toimijoiden tuntemusta yliopistokoulutettujen asiantuntijuudesta. Hän korostaa, että toimintaa Porin yliopistokeskuksen opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi tulisi jatkaa ja työn rakenteita vakiinnuttaa entisestään. Viime aikojen myönteistä kehitystä on ollut esimerkiksi korkeakoulujen ja paikallismedioiden aiempaa tiiviimpi yhteistyö.
Kommentit