Miten olen kehittynyt kirjoittajana? – opiskelijoiden itsearviointia ja palautetta korjausmerkinnöistä opettajalle (Tero Tuohimaa)

Arkkitehtien ruotsin kurssilla meillä on kaksi kaikille pakollista kirjallista harjoitustehtävää, sähköpostiviesti ryhmätehtävänä kurssin alussa ja termimääritelmäteksti maallikolle yksilötehtävänä kurssin loppupuolella. Siinä välissä on ollut muita lyhempiä tunnilla tehtäviä kirjallisia harjoituksia.

Tämänkertaisessa kokeilussani en käyttänyt minulle mitään uutta sovellusta vaan halusin vastauksia kahteen kysymykseeni, jotka ovat pitkään olleet mielessäni: miten hyödyllisenä opiskelijat kokevat korjausmerkinnät, joiden avulla he itse korjaavat tekstinsä? Kokeeko opiskelija kehittyneensä kirjoittajana?

Tehtävänanto (Emended-sovelluksessa) määritelmätekstissä on seuraava: ”Olet oman alasi asiantuntijana verkkojulkaisussa, jonne maallikot lähettävät kysymyksiä. Vastaa kysymykseen, jossa ruotsinkielinen lukiolainen kysyy esitelmäänsä varten, miten kaksi omaan alaasi liittyvää keskeistä käsitettä määritellään (valitse käsitteet itse).

Laadi ruotsinkielinen vastaus, jossa

– määrittelet käsitteet

– kerrot, minkä tieteenalan näkökulmasta määrittelet käsitteet

– selvennät konkreettisin esimerkein”

Itsearvioinnin pyysin opiskelijoilta jälleen Google Forms -lomakkeella. Kysymyksiä oli kolme: ”Olen mielestäni kehittynyt kirjoittajana, koska…”, ”En ole mielestäni kehittynyt kirjoittajana, koska…” sekä ”Miten kielioppikommentit ovat/eivät ole auttaneet sinua kirjoittajana?”.

Vastauksia sain 13 opiskelijalta. Palaute kielioppimerkinnöistä oli positiivista, vain yhden opiskelijan mielestä merkinnät ovat liian yleisellä tasolla. Moni totesi vastauksissaan kerranneensa lukiossa opittuja asioita, se on itse asiassa yksi tämän tehtävän tarkoituksistakin. Koska kurssimme ei ole kielioppia painottava, sen (osin itsenäinen) kertaaminen on siis hyvin toimiva osa tätä kirjallista tehtävää.

Itsearvioinnissa suurin osa koki kehittyneensä kirjoittajana. Moni kokee kartuttaneensa sanavarastoa mutta ennen kaikkea tulleensa myös analyyttisemmaksi oman tekstin ja kielioppivirheiden suhteen. Negatiiviset asiat arvioinnissa koskivat lähinnä opiskelijan omaa tilannetta, esimerkiksi edellisistä ruotsin opinnoista on kulunut paljon aikaa ja asiat ovat unohtuneet.

  • Niistä pystyi helposti tunnustamaan toistuvat virheet ja miettimään miksi niitä tulee tehtyä. (opiskelijan kommentti)

Kokeilun anti vastasi siis kokonaisuutena tarkoitustaan: sain selville (ainakin suuntaa-antavasti otoksen ollessa näin pieni), miten jo vuosia käytössä ollut kirjallinen tehtävä toimii opiskelijan näkökulmasta. En keksinyt pyörää uudelleen vaan käytin hyväksi todettuja sovelluksia (Emended ja Google Forms). Myös Emendedissä käyttämäni korjausmerkinnät ovat olleet toimivia, sillä opiskelijan palauttamat korjatut versiot ovat yleensä lähes virheettömiä.

Tero Tuohimaa

Kommentit

Oikein hyvä idea yhdistää itsearviointi kirjallisen tehtävän yhteyteen. On myös varmasti hyödyllistä saada opiskelijoilta palautetta omista korjausmerkinnöistä, jotta niitä voi tarvittaessa muokata.

Olen samaa mieltä Sirun, Merjan ja Tainan kanssa, että korjausmerkinnät ovat hyödyllisempiä kuin suora virheiden korjaus, sillä tällöin opiskelijat joutuvat itse miettimään mikä kohdassa on väärin ja miksi. Tällöin oppimistakin tapahtuu enemmän kuin vain ns. oikeiden vastauksien läpilukemissa. Hyvä, että käyt myös nuo uudet versiot läpi, jotta näet, että korjaukset on tehty oikein.

Tanja Tervonen

30.4.2020 12:29

Olet selvästi kehittänyt toimivan systeemin kirjoitustehtävien palautteen antamiseen, ja tämä systeemi tukee opiskelijoiden oman vastuun ottamista omasta oppimisesta. Hienoa että opiskelijat osaavat hyödyntää sinulta saamansa palautteen oikein ja saavat aikaan lähes virheettömiä uusia versioita. Uskon, että asiat tosiaan jäävät heille paremmin mieleen tällaisen prosessin kautta kuin vain opettajan korjauksia lukemalla.

Taina Juurakko-Paavola

28.4.2020 14:58

Hienoa ja lohduttavaakin, kun keroit suoraan, ettei pyörää aina tarvitse keksiä uudelleen.
Lukion arviointia ja kirjoittamista on tutkittu paljon (esim. Pirjo Pollari), ja usein opettajan suoraan teksteihin korjatut kohdat jäävät opiskelijoilta kokonaan huomiotta. Virheiden merkitseminen on todetusti tehokkaampi tapa.
Koska vaadit heiltä korjatun version, joka on yleensä lähes virheetön, juuri tämä tapa on tehokkain!

Merja Saariaho

7.4.2020 11:14

Sinulla on mielestäni taas kerran järkevä, todelliseen tarpeeseen perustuva toteutus tässä opetuskokeilussa. Opiskelijoiden kasvava analyyttisyys oman tekstinsä virheiden ja kieliopin suhteen on positiivinen juttu, ja hienoa, että lopulliset tuotokset virheiden korjaamisen jälkeen ovat lähes virheettömiä. Selkeästi korjausmerkintäsi ja metodisi toimivat! Myös avoimet kysymykset palautelomakkeessa ovat ilmeisen toimivia, sillä vastaukset vaikuttavat monipuolisilta ja kuvaavilta. Bra jobbat!

Siru Stenman

6.4.2020 18:39

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *