Masentava marraskuu 2019 Educaplayn parissa (Kirsi Sirén)

Marraskuussa etsin hyvää ja innostavaa työkalua sanaston opiskelemisen vahvistamiseen. Käyttöön valikoitui Educaplay, johon tutustuimme DigiLustin ensimmäisessä tapaamisessa.

Testiryhmänäni oli rub4-kurssin poikkeuksellisen pieni ryhmä, 22 opiskelijaa. Tein Educaplaylla kaksi erilaista tehtävätyyppiä kahteen eri teemaan: ABC-kiekkotehtävä Syn på livet –sanoista ja sanaristikko Kulturell mångfald -sanoista. Haasteet olivat tiedossa itselläni heti. ABC-kiekosta jätin kokonaan pois sanat, joissa olisi ääkkösiä, mikä toki rajasi sanojen valintaa. Sanaristikkoon päädyin ottamaan mukaan kaikkia sanoja siten, että ä on ae ja ö on oe. Ohjeistuksen laitoin tehtävään. Kukaan opiskelijoista ei halunnut kirjautua sovellukseen nimellään. Ideoimme yhdessä, että jokainen tekee tehtävän ja tallettaa johonkin kuvan lopullisista pisteistään ja opettaja voi halutessaan kurssin lopussa tarkistaa, onko tehtävät tehty. Lähinnä ajattelin toimia näin esimerkiksi arpomalla, kenen tehtävät tarkistan. Nyt kokeilussa tosin näin, että kaikki läsnäolijat tekivät tehtävät. Kukaan ei innostunut ajatuksesta ottaa kuvakaappauksia ja laittaa niitä Moodleen. Minä kaikkein vähiten.

Kuva 1. ABC-kiekko

ABC-kiekko aiheutti uskomattoman suurta vastustusta. Ajatuksena oli tutustua sanastoon tämän tehtävän avulla eli tehtävää tehtiin kirjan sanaston kanssa. Tehtävässä ei päässyt eteenpäin ilman tarkistusta ja jos sanassa oli pienikin virhe, siitä tuli miinuspisteitä. Tämä ärsytti kilpailuhenkistä väkeä. Lisäksi purnausta tuli siitä, että en ollut laittanut sanoihin artikkeleita, vaikka toki kerroin tämän ennen tehtävän aloittamista. Suurin osa ei halunnut laittaa kuvakaappausta tuloksistaan Edmodon seinälle kaikkien näkyville, minkä vuoksi päädyimme siihen, että jokainen tallentaa kuvan kurssin ajaksi itselleen. Sanaston oppimista tapahtui mielestäni aika vähän, tunnekuohuja sitäkin enemmän.

 

Suurimman kohun laannuttua palasin Educaplayn pariin samalla kurssilla seuraavan teemasanaston yhteydessä. Tällä kertaa tein niin päin, että sanastoa oli ollut jo läksynä, olimme tarkistaneet tehtäviä ja olimme edenneet kertausvaiheeseen. Ristikko aiheutti myös aluksi ärtymystä. Suurin ongelma oli ä:n ja ö:n puute, mikä tuotti varsinkin lukihäiriöisille opiskelijoille todella suuria ongelmia. Sanat eivät asettuneet paikalleen millään, vaikka sanasto oli apuna. Osa piti tästä tehtävätyypistä enemmän, koska tässä sai tehdä koko ristikon ensin valmiiksi ja sitten tarkistaa virheensä. Pisteet vähenivät vain, jos vielä siinä tilanteessa oli jotain korjaamatta. Itse opin kantapään kautta, että aikaraja on turha. Muutamalla tehtävä katkesi juuri ennen viimeistä sanaa (aikaa oli 20 minuuttia ja se olisi kyllä riittänyt, jos olisi keskittynyt koko ajan tehtävään) ja tehtävä jäi kokonaan tarkistamatta.

Kuva 2: Fraemlingsfientlighet = främlingsfientlighele. Mikä tässä muka on vikana?
Kuva 3. Ruudut rinnakkain mutta keskittyminen huonoa. Aika katkesi ja tehtävä jäi kesken.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Masentavaa tässä kokeilussa ei ollut niinkään opiskelijoiden reaktiot vaan se, että tämä systeemi ei ollenkaan vastaa tarpeeseeni. Tarvitsen sanastotehtäviä, jotka voin pakottaa opiskelijan tekemään ja itse nähdä helposti yhdellä vilkaisulla jokaisen opiskelijan tason ja koottuna ryhmän tason. Koska Educaplayn tuloksia ei saa linkitettyä Edmodoon eikä ole järkevää pitää yhdellä kurssilla kahta eri alustaa, olen jälleen palannut lähtöruutuun.

Suurinta huvia itselleni aiheutti tässä kokeilussa se, että yksi opiskelija käytti oppitunnilla aikaa siihen, että alkoi tutkia huijaamisen mahdollisuuksia. Hän selvitti muutamassa minuutissa, että kuvakaappauksena voisi tallentaa helposti muokatun kuvan ja sai muutamia nappeja painamalla muutettua tuloksensa ja piilotettua virheensä. Kaikki olivat kuitenkin sen kannalla, että tällaiseen ei ole mitään järkeä käyttää aikaa, kun samassa ajassa voisi vaikka opiskella ko. sanat.

Kuva 4. 100 000/ 100 pistettä. Kelpo suoritus!

 

 

Keräsin nimettömän palautteen Google Formsilla näistä tehtävätyypeistä kurssin lopuksi. Kolme opiskelijaa oli poissa ja pari oli poissa jommastakummasta tehtävästä, joten vastaajia ei kovin paljon ollut. Vastauksista näkyi hyvin samat asiat, jotka olin jo oppitunneilla havainnut. Palaute oli kuitenkin positiivisempi kuin vaikutelma oppitunneilla.

Kuva 5. Palaute ABC-kiekosta
Kuva 6. Palaute ristikosta

ABC-kiekon ongelma on siis se, että tehtävässä ei pääse etenemään ilman tarkistusta ja ristikko on taas hankala ääkkösten vuoksi. Ainoaksi hyväksi ratkaisuksi jää tehdä ristikko sanoilla, joissa ei ole ääkkösiä.

Kysyin palautteissa myös, miten opiskelijat suhtautuvat näiden tehtävien kontrolloimiseen. Oppitunneilla oli suurta vastustusta laittaa kuvakaappaukset näkyviin Edmodoon mutta palaute olikin aivan toisenlainen. Voisiko siis sittenkin toimia niin, että laittavat kuvakaappauksen Edmodoon ja ne, jotka jostain syystä eivät halua, näyttävät kuvan minulle?

Kuva 7. Tehtävien kontrollointi

Käytin tilaisuuden hyväkseni ja ymppäsin samaan myös kysymyksen sanaston oppimisesta yleensä. Sähköiset alustat saavat vahvaa kannatusta ja ehdottomaksi ykköseksi nousi Quizletin pelaaminen siten, että etsii sieltä valmiita sanastoja ja pelaa omalla ajallaan. Toisella sijalla on Quizlet liven pelaaminen oppitunneilla ja Fokus-kirjan sähköisten tehtävien tekeminen. Jäin pohtimaan, kannattaisiko tämä kysely tehdä laajemmalle joukolle, jotta tietäisi, millaiseen tarpeeseen pyrin ylipäätään vastaamaan opiskelijan näkökulmasta katsottuna?

Kuva 8. Sanaston oppimisen välineet

Kirsi Sirén

Kommentit

Kuten Tero jo hyvin totesi, epäonnistuminenkin on onnistumista. 🙂

Mielestäni on hienoa, että kokeilit EducaPlayta ja testasit miten se toimii sinun opetuksessasi ja miten pystyt kiertämään ääkkös-ongelman (huomasithan muuten, että Siru oli myös testannut ABC-kiekkoa, sillä siinä ääkköset ovat käytössä, tosin niillä alkavia sanoja ei saa mukaan, mutta sanojen keskellä ne toimivat ongelmitta).

Nyt kun sinulla on tehtävät tehtynä, kannattaa ehkä kokeilla niitä toiselle RUB4-ryhmälle, sillä opiskelijoiden palautteen perusteella osa on kuitenkin tykännyt tehtävistä. Suuren kannatuksen oli saanut myös sanaston opettelu erilaisilla peleillä, joten ehkä yhdistelmä Quizletiä, EducaPlayta ja Edmodoa voisi olla käypä vaihtoehto?

Tanja Tervonen

19.12.2019 14:47

Testasin sekä ABC-kiekkoa että ristikkoa. Kiekosta opiskelijat eivät niinkään tykänneet ja ristikko on kyllä todella ongelmallinen ääkkösten puuttumisen vuoksi. Eikä neloskursseja ole enää ennen ensi syksyä lukkarissa. Kyllä jätin koko Educaplayn historiaan mutta tulipahan kokeiltua. Ei tästä ollut mitään lisäarvoa sanaston oppimiseen, koska molemmissa tehtävätyypeissä oli sen verran isoja ongelmia. Ehkä ensi syksynä testaan vielä nämä samat harjoitukset eri ryhmille mutta muille kursseille en ainakaan tänä vuonna tällaisia tee. Quizlet toimii sanaston kanssa hyvin ja sen lisäksi kaikenlainen muu puuha tunneilla. Jään odottamaan systeemiä, johon tallentuu opiskelijan touhut (kuten Edmodo). Sitä odotellessa puuhailen kaikkea sellaista, missä on mielestäni tarpeeksi järkeä ja mistä on hyötyä.

Kirsi Sirén

15.1.2020 16:43

Hienoa Kirsi! Tekstisi antoi kattavan ja yksityiskohtaisen kuvan kokeilustasi, havainnoistasi ja saamastasi palautteesta. Minua itseäni risoo usein näissä sovelluksissa niiden sopimattomuus kieltenopetukseen juuri siksi, että erikoismerkkejä ”ei ole olemassa”. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten esim. puolan tai tsekin opiskelu onnisuu näillä anglosaksisen maailman härpäkkeillä… Vaikka kokemukset olivat ehkä pääosin negatiivisia, olen sitä mieltä, että epäonnistuminenkin on onnistumista ja yritys-erehdys tuottaa yhtä arvokkaita tuloksia. Sitähän me opettajina joudumme jatkuvasti tekemään, ei vain arvioimaan opiskelijoita vaan arvioimaan myös menetelmien soveltuvuutta oppimistilanteisiin. Pidän itse vertauksesta, jossa kieltenopettajan työssä ei voi tapahtua mitään katastrofaalista jos homma ei toimi, toisin on lääkärin työssä…

Tero Tuohimaa

17.12.2019 11:12

Tuttua tuo muutosvastarinta. Itse olen vain kerran kuumeen kourissa selailliut Educaplayta. Silloin en edes oivaltanut, että skandeja ei voi käyttää ainakaan ilmaisversiossa.
Mellä ei ole Moodlea Gradia-organisaatiossa.
Olen käyttänyt peda.netin palautuskansiota, jos esim. kuvakaappaus todisteena suorituksesta. Silloin vain opettaja näkee, ellei valitse toimintoa, jolla kaikki ryhmässä näkevät.
Ymmärsin, että myös opettajalle oli hieman työlästä sanaston harjoittelun laadinta näin.
Hyvä asia olisi opiskelijan kannalta, ettei todellakaan pääse eteen päin, ennen kuin on vähintäänkin katsonut, miksi oma vastaus oli virheellinen. Se vaatiikin sitten kasvattavaa asennetta opettajalta noita kärsimättömiä ajatellen. Monissa sähköisissä ympäristöissä voi klikata suoraan oikeat vastaukset ilman että itse vastaa yhteenkään – se ei kyllä oppimistuloksia paranna.

Merja Saariaho

28.11.2019 12:27

Hei Kirsi!

Kiitos mietteistäsi! Tunnilla varsinkin uusien tehtävien yhteydessä ja tehtävää ensimmäistä kertaa tehtäessä tunnetila on yleensä päällimmäisenä. Mielestäni on oikein hyvä idea teettää laajemmalle joukolle kysely. Silloin opiskelijat pääsevät/joutuvat miettimään ja analysoimaan tarkemmin. Tsemppiä kokeiluihin!

T. Kirsi

Kirsi Saarinen

19.11.2019 12:50

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *