Tänä syksynä saimme Tampereen yliopistossa Moodleen uuden työkalun, Panopton, jolla voi mm. jakaa ja kuvata videoita. Päätin testata sovellusta tutkintoon kuuluvalla ruotsin kurssilla, ja otin kokeiluun mukaan kaksi pääasiassa kasvatustieteiden opiskelijoista koostuvaa ryhmää. Opiskelijat tekivät kurssin lopulla pienryhmissä videoesitelmät omista kurssin aikana toteuttamistaan projekteista, ja he jakoivat videot toisilleen Panopton kautta.
Panopto vaikutti lupaavalta työkalulla, sillä sen kautta onnistuu sekä videoiden jakaminen ryhmälle että niiden kommentointi. Panopto sisältää myös mahdollisuuden kuvata video suoraan Panopto-ohjelmassa, jolloin videota ei tarvitse erikseen ladata palautuskansioon. Kerroin opiskelijoille tästä vaihtoehdosta, mutta en erityisesti suositellut vaihtoehtoa, sillä en ollut itse ehtinyt tuossa vaiheessa perehtyä ohjelmaan teknisistä ongelmista johtuen. Päätin sen sijaan esitellä opiskelijoille itselleni tutun ja helppokäyttöisen Screencast-o-matic -videosovelluksen esimerkkinä sovelluksesta, jolla videon voisi kuvata. Suurin osa opiskelijoista (10 ryhmää 12 ryhmästä) valitsikin Screencast-o-maticin.
Alla olevassa kuvakaappauksessa näkyy vasemmalla keskustelupalsta ja oikealla opiskelijoiden Screencast-o-maticilla tekemä video.
Pyysin opiskelijoilta palautetta videoesitelmän teosta ja Panopto-ohjelman käytöstä. Kyselyyn vastasi 20 opiskelijaa 42:sta, joten vastausprosentti jäi melko alhaiseksi. Olin kiinnostunut kuulemaan opiskelijoiden näkemyksiä Panopton käytettävyydestä, ja pyysin opiskelijoita arvioimaan kyselylomakkeella videoiden lisäämisen, katsomisen ja kommentoimisen helppoutta.
Vastauksista käy ilmi, että pääasiassa Panopton käyttö oli melko helppoa, vaikka kyseessä oli ensimmäinen käyttökerta. Videoiden lisäämisessä Panoptoon oli osin ongelmia, ja vastauksia tarkemmin analysoituani huomasin, että vaikeuksia oli erityisesti niillä, jotka olivat kuvanneet videon Panopton oman ohjelman avulla.
Panopto-ohjelmalla kuvattu video näkyy Panoptossa hieman eri tavalla kuin muilla keinoin tehty video. Webbikameran kuva näkyy oikealla ja kuvan alla on kommenttikenttä. Vasemmalla näkyy ryhmän esitysmateriaali.
Opiskelijat olivat aiemmin kurssilla pitäneet perinteisemmät esitelmät luokan edessä ja halusinkin kysyä, mitä vahvuuksia ja heikkouksia videoesitelmällä on perinteiseen esitelmään verrattuna opiskelijan näkökulmasta.
Videoesitelmä koettiin joustavana tehtävätyyppinä. Tämän lisäksi opiskelijat näkivät videoesityksissä myös muita hyviä puolia:
- vähentää esiintymisjännitystä ja paineita (ei live-yleisöä)
- videon voi kuvata uudestaan
- joustavuus ajan ja paikan suhteen
- oman esityksensä voi helposti katsoa ja sitä voi analysoida
- muiden esityksistä voi katsoa epäselviä kohtia uudestaan
- palautetta ja kommentteja muiden videoihin voi miettiä rauhassa
Eräs opiskelija tiivisti näin luokka- ja videoesitysten hyvät piirteet:
”Video madalsi kynnystä puhua ruotsia ja lisäksi oli myös mielestäni hyvä lisä, että videolta pystyi katsomaan ja analysoimaan myös omaa puhettaan niiden avulla. Video on myös siitä kätevä, että toisten esityksiä pystyy tauottamaan tai palaamaan taaksepäin jos ei ymmärrä jotakin. Luokassa pidettävässä esityksessä on kenties helpompaa luoda yhteys yleisöön ja se on lähempänä oikeita tilanteita, joissa puhutaan ruotsia.”
Huonoja puolia videoesityksessä taas oli tekniikkaan liittyvät ongelmat. Perinteissä esityksessä pystyy myös keskustelemaan paremmin reaaliajassa ja toisaalta esittäjät pystyvät myös lukemaan yleisöä. Vuorovaikutus yleisön ja esittäjien välillä koettiin siis välittömämmäksi luokassa pidettävissä esitelmissä.
”Videoesitelmä on teknistä ja teknisten laitteiden ja ohjelmien kanssa tekeminen on aina oma säätönsä. 😀 Luokan edessä pidettävä esitelmä on siis käytännössä helpompi pitää. Videoesitelmän hyvä puoli on esimerkiksi se, että sen tekeminen tai katsominen ei ole tiettyyn aikaan sidonnainen.”
Opiskelijat eivät myöskään nähneet perinteistä esitelmää ja videoesitelmää toisiaan poissulkevina, vaan molemmissa on omat hyötynsä.
” Vahvuuksia ja heikkouksia löytyy molemmista ja onkin mielekästä tällä kurssilla tehdä molemmat.”
Päällimmäisenä opiskelijoiden kommenteista nousi joistain vaikeuksista huolimatta myönteinen asenne videoesitelmään. Uusi työskentelytapa toi vaihtelua ja muutamassa kommentissa todettiin myös, että videotaitoja voi hyvinkin tarvita tulevalla uralla.
”Videoesitelmän teko oli hyvä ja opettavainen kokemus!”
”Koska tämän tyyppiseen työskentelyyn ei ole vielä tottunut, tuntui esiintyminen videolle hieman vaikealta. Toisaalta on hyvä poistua mukavuusalueelta ja näitäkin taitoja voi myöhemmin tarvita.”
Opettajan näkökulmasta ensimmäiset videokonferenssit Panoptossa onnistuivat hyvin, vaikka ohjeistusta videoiden lataamisen voisikin vielä hioa. Panopto on kuitenkin hyvä lisä omaan digityökalupakkiin!
Anna Tunkkari
Hei,
oli oikein antoisaa tutustua kokeiluusi. Erityisesti pidin siitä, että opiskelijat saivat konkreettisen kokemuksen videon laatimisesta. Tätä taitoa arvioisin vielä monen tulevan tarvitsemaan työelämässä. Lisäksi oli hyvä, että keräsit palautetta opiskelijoilta ja että he joutuivat pohtimaan luokkaesityksen vs. videoesityksen etuja / haasteita.
Pirkko Pollari
3.1.2020 10:43