Tavoitteeni oli täydentää ymmärrystäni ja osaamistani niin, että voin toimia laadukkaasti ja linjakkaasti lehtorin tehtävässä. Opintojaksoilta ja tehtävistä karttunut tieto tuki hyvin käytännön työtäni, ja ohjasin omaa oppimistani tukemaan nykyisiä työtehtäviäni.
Uskon, että opettajan työssä on voimaa, jota voisi kutsua ”vipuvaikutukseksi” – pienen muutoksen synnyttäminen ajattelussa voi kantaa opiskelijoiden mukana paljon luokkahuonetta pidemmälle.
Ajattelen, että opettajana tärkein tehtäväni on avata mahdollisuuksia omaan pohdintaan ja oivalluksiin, ja roolini on erityisesti oppimisen sparraaja (kannustava ohjaus) ja suunnannäyttäjä.
Käyttötietoni pohjana on humanistinen ihmiskäsitykseni siitä, että jokaisella on kyky kasvaa, kehittyä ja luoda omaa tietoa. Tieto ei ole ehdotonta ja muuttumatonta, vaan elää ja kehittyy, eli se on luonteeltaan dynaamista.
Opintojaksoilla tehtyä
Teimme ryhmätyönä oppimisympäristön kehittämistehtävän kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille suunnatuista turvallisuuskävelyistä. Tehtävässä pohdimme erityisesti digitaalisten ratkaisujen ja inklusiivisuuden merkitystä.
Koulutuksessa lainsäädännöllä on keskeinen rooli, sillä se ohjaa niin koulutuksen järjestämistä, opettajan työtä kuin opetuksen toteuttamistakin. Ymmärsin, kuinka lait ja säädökset vaikuttavat kaikkeen opetuksen suunnittelusta ja tutkintojen perusteista aina yksittäisiin opetustilanteisiin saakka.
Henkilökohtaisesti arvokkain sisältö oli 92-vuotiaan isoäitini haastattelu koulumuistoista. Haastattelun kautta ymmärsin, miten merkittävässä roolissa oppikouluun pääsy ja oppikoulun käyminen ovat hänen elämässään olleet, ja miten kannatteleva merkitys koulutuksella ja opettajilla voi olla ihmisen elämänkulkuun. Olemme palanneet haastattelun teemoihin useamman kerran myöhemminkin.
Syksy 2024 oli ensimmäinen lukukauteni opetustehtävissä. Toimin paikkaamassa palveluliiketoiminnan resurssivajetta. Tästä muodostui harjoitteluni runko, jolle oli leimallista, että työskentelin poikkeuksellisen monialaisesti, useamman eri tiimin sisällä, enkä opettanut omaa substanssia (kiertotalous ja kestävä liiketoiminta).
Harjoittelua ja opehommia
Harjoitteluni päätavoitteena oli tutustua SAMKin opetuksen toteutustapoihin ja oppia toimimaan opettajana erilaisilla toteutuksilla ja erilaisten ryhmien kanssa. Harjoittelun kautta pystyin soveltamaan AmO-opintojen teoriaa ja menetelmiä käytäntöön tiiviillä tahdilla. Tämä vahvisti sekä käytännön pedagogista osaamistani että itseluottamustani opettajana.
Oivalsin, että lehtorin työ on todella suurelta osin viestintää ja palvelumuotoilua. Pitää pystyä viestimään tavoitteista, suunnitelmista, päivämääristä ja muista tärkeistä asioista. Vastoin odotuksiani verkko-opetus osoittautui odotettua haastavammaksi. Opetuksen ja oppimisprosessin kehittäminen verkkototeutuksilla kiinnostaa minua edelleen erityisen paljon.
Harjoittelusta jäi innostunut ja hyvä tunnelma. Syksy kasvatti itseluottamustani opettajaroolissa. Otin vastuulleni muun muassa yrittäjän tutkinto-ohjelman opinnäytetyöprosessin kehittämisen. Työ jatkuu vielä alkutalven. Hyödynnän siinä monipuolisesti AmO-opintojen antia.
Aina on varaa tehdä paremmin, mutta haluan myös nähdä onnistumisia matkan varrelta. Erityisen ylpeä olen ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijoille toteuttamastani Officen tehokas käyttö -opintojaksosta, jonka suunnittelin ja toteutin itsenäisesti. Kaksi samanaikaista toteutusta antoi hyvää vertailupohjaa omalle tekemiselle. Opintojakso ei ole helppo, ja vaatii työtä opiskelijoilta, mutta silti läpäisyprosentti oli lähes 90%, ja suurin osa sai arvosanan 4.
Kuva on otettu 22.11.2024, kun Officen tehokas käyttö -opintojakso päättyi ja sain opiskelijoilta palautteet toteutuksista. Liikuttuneena istuin keinutuolissa, ja totesin, että nyt olen löytänyt paikkani.
Kun syksyllä aloitin lehtorin työt ja samalla AmO-opinnot, minulla oli vain ajatus siitä, että tämä voisi olla “minun juttuni”, mutta enhän ollut tehnyt päivääkään työtä opettajana. Syksy oli erittäin intensiivinen ja vaativa, mutta vahvisti monella tapaa opettajaidentiteettiäni ja itseluottamustani opettajana. Saamani palaute on tuntunut hyvältä ja erittäin merkitykselliseltä. Se on vahvistanut ajatusta omasta paikasta. Käytäntö opetti, mutta AmO-opinnot kertoivat, mitä katsoa ja mistä etsiä.
Syksy mahdollisti erinomaisen kasvunpaikan nimenoman opettajuuteen, koska en opettanut mitään sellaista, jossa kokisin olevani täysin omimmillani. Pääsin tutkimaan uutta rooliani ja kokemuksiani puhtaasti opettajana, en jonkin alan syvän päädyn substanssiosaajana. Veikkaan, että harva saa tällaista mahdollisuutta kasvaa puhtaasti opettajaroolissa.
Ymmärsin syksyn aikana, että opettaminen itsessään motivoi minua valtavasti, ja viihdyn opetustyön vuorovaikutustilanteissa aiheesta riippumatta.
“Punainen lanka kiertyi keräksi, josta voin nyt luoda itseni näköisen opettajuuden.”
Jenni Nurmi
Kommentit