Opettajana 2070-luvun Suomessa

Opettajan auktoriteetin tulevaisuuskuvat 2070-luvun Suomessa: kansankynttilä, kontrolleri, paluu oikeille raiteille, verkko-opettaja.

Neljä tulevaa opettajaa visioi skenaariotyöskentelyn avulla, millaiseksi opettajan auktoriteetti saattaa tulevaisuudessa muodostua. Mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Minkälaisissa oppimisympäristöissä opettaja toimii? Skenaarioiden kehityskulkujen taustalla vaikuttavina voimina ovat teknologia sekä sosiaaliset ja kulttuuriset voimat, joiden kautta opettajan rooli määrittyy.

Pääministeri palauttaa opetuksen luokkahuoneeseen: ”Sinne se kuuluukin”.

Pääministeripuolueena on arvokonservatiivinen ”Vanha hyvä aika”, joka perustettiin Suomen monikulttuuristuessa voimakkaasti kasvaneen maahanmuuton seurauksena. Monimuotoisten oppimisympäristöjen sijaan myös opetus on palautettu luokkahuoneisiin, pois autenttisista ympäristöistä. Pääministeri S. Uppea uskoo, että menneiden vuosikymmenten harhailu piti tehdä, jotta ainoa oikea tapa oppia kirkastuu. ”Jokaiselle oppijalle luokka on paras paikka oppia”, Uppea tietää.

Virtuaalikurssien sijaan kasvokkaista kohtaamista on alettu arvostaa opiskelijoiden keskuudessa; he tuntevat olevansa tärkeitä, kun opettaja kulkee elävänä heidän parissaan. Osalle on jopa hämmentävää, kun opettaja on samassa tilassa läsnä erilaisine ilmeineen ja eleineen. Virtuaaliopetukseen vakiintunut koodikieli ei toimi kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa, joten opiskelijat ovat uuden äärellä. Oppimistilanne on yhdessä tekemistä, opiskelijan sparrausta ja valmentamista. Vuorovaikutuksessa opiskelijan kanssa opettaja saavuttaa myös auktoriteettinsa.

Verkko-opettaja

Yritykset tarvitsevat nykyisin entistä osaavampia ja valmiimpia työntekijöitä ja haluavat laittaa kortensa kekoon jo opiskelijoiden koulutusvaiheessa. Avainroolissa olevan opettajan auktoriteetti muuttuu arvostetummaksi kuin koskaan, kun opettaja alkaa ohjata opiskelijoiden lisäksi myös yritysten henkilökuntaa ja johtoa.

Yritykseltä tulee oppilaitoksille oikeita ongelmia ja tehtäviä. Näistä opiskelijat saavat poimia ratkaistavakseen asiat, joita lähdetään selvittämään tiimityönä erilaisissa verkostoissa. Tätä kaikkea ohjaavat opettajat, jotka tulevat ympäri maailmaa eri oppilaitoksista. Opiskelussa yhdistyvät nyt kaikki työelämälle tärkeät elementit: kansainvälisyys, työelämälähtöisyys, verkostoituminen ja digitaalisuus. Valmistuttuaan opiskelijat ovat entistä valmiimpia työelämän käyttöön.

Kansankynttilä 2.0

Aiempaa ajanjaksoa, jolloin erilaiset tekoälyyn nojaavat robotit korvasivat varsinaisen elävän opettajan, pidetään katastrofaalisena esimerkkinä siitä, miten yhteiskunta voi ajautua äärirajoilleen. Verkko-opetuksen tuoma muutos aiheutti ihmisten sosiaalisten suhteiden muuttumisen pintapuolisiksi ja lyhytkestoisiksi aiheuttaen yleistä lyhytjänteisyyttä ja kyvyttömyyttä luoda pitkän aikavälin suunnitelmia millään elämän osa-alueella. Tämä puolestaan johti opiskelumotivaation laskuun, arvosanojen alenemiseen ja opintojen keskeyttämiseen erityisesti aikuisopiskelijoiden kohdalla.

Ratkaisua lähdettiin hakemaan perusteellisesta asennemuutoksesta ja yhteisöllisyyden voimaannuttavasta vaikutuksesta, jonka priimus moottoreiksi löydettiin opettajat. Enää opiskelijoille ei anneta liikaa vapautta oppimisen suhteen opettajan toimiessa sivustaseuraajan roolissa. Opettajan auktoriteettiasema perustuu taas kasvavassa määrin perinteisiin arvoihin ja opetusympäristöjen kehitystrendeissä painottuu perinteinen luokkahuoneopetus.  Perhekoon pienentyminen ja väestönkasvun lasku ovat johtaneet yhä pienempiin koulutettavien määriin, ja opetuksen ryhmäkoot ovat pienentyneet kaikilla koulutusasteilla.

Kontrolleri 2.0

Digiloikka johti lopulta siihen, että syrjäytyneiden osuus Suomessa kasvoi räjähdysmäisesti: oppilaitoksia lakkautettiin pieniltä paikkakunnilta ja opetus keskittyi kasvukeskusten lisäksi verkko-opetukseen. Opettajan ei tarvinnut olla fyysisesti koulussa lainkaan, koska mahdollisilla ”lähiopetustunneilla” opettajasta oli läsnä ainoastaan hologrammi luokkahuoneen seinälle heijastettuna. Verkko-opetuksen myötä opiskelijoidenkaan ei tarvinnut poistua enää kotoa: ihmiset sulkeutuivat koteihinsa, eristäytyivät ja vieraantuivat aidoista sosiaalisista tilanteista.

A.U. Ktoriteetin hallitus päätti muuttaa opetuksen suunnan takaisin aikaan, jolloin opettaja oli kasvattaja isolla K:lla. Nyt kasvukeskusten ulkopuolelle ”maaseutukuntiin” rakennetaan kiihtyvällä vauhdilla oppilaitoksia, joissa saman katon alla pystyy suorittamaan sekä yleissivistyksellisen tutkinnon (ent. lukio) että osaamisperustaisen tutkinnon (ent. ammattikoulu). Hallitus päätti luopua suurimmaksi osaksi digitaalisten laitteiden, kuten mobiililaitteiden ja tietokoneiden käytöstä osassa oppiaineita. Uudeksi oppiaineeksi nostetaan kirjoitustaito, lisäksi oppikirjat otetaan käyttöön osassa oppiaineita.

Teksti: Elina Hamari, Marika Jokijärvi, Katri Mäkinen, Mikko Tapiola

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *