Ammatillisen opettajakorkeakoulun tärkeimpiä tehtäviä on tietenkin opettajien kouluttaminen. Porin alueryhmää vetävä Kosti Nivalainen kysyi poikkeustilan tunnelmia opettajaopiskelijoiltaan. Opiskelijoille tärkeää on verkostoituminen ja yhteys toisiin opiskelijoihin. Etäyhteydellä toteutetut lähipäivät ovat nousseet tärkeään asemaan, kuten eräs ryhmän opiskelija kommentoi:
Uusi kokemus minulle, mutta vastannut yllättävän hyvin face to face -tapaamisia. On hyvä nähdä opiskelukavereita tässä matkan varrella edes ruudun välityksellä. Vertaistuki ja yhdessä puuhaaminen on ollut yksi parhaimmista anneista opiskelujen varrella. Näitä zoomeja on kyllä odottanut, kun ei voi fyysisesti tavata.
Uusi tilanne on avannut mahdollisuuden oppia yhdessä, millaista etäyhteyden avulla toteutettava opiskelu ja opettaminen voi olla. Etätyöskentely on mahdollistanut uusia ja luovia tapoja kehittää myös omaa opetustani yhdessä opettajaopiskelijoiden sekä työkavereiden kanssa, Kosti toteaa.
Etätyö on toisille tutumpaa kuin toisille. Uudessa työympäristössä toimiminen ja työskentelytapojen hakeminen voi viedä aikaa, vaikka työtehtävät eivät suoritustavoiltaan muuttuisikaan. Ensimmäisen viikon saatoin työskennellä päivän aamutakissa tai verkkareissa. Sen jälkeen huomasin itselleni toimivammaksi tavaksi pukeutua ja meikata niin kuin olisin menossa töihin, ja tämä vaikutti merkittävästi hyvän rutiinin muodostumiseen, kertoo erikoissuunnittelija Jenni Majuri. Työpaikalla Jenni koki liikkuvansa enemmän kuin kotonanaan. Tähän asiaan hän pyrkiikin nyt kiinnittämään aktiivisesti huomiota. Normaalit kokoukset ovat siirtyneet etämuotoon, mutta Jennin mukaan hyvänä puolena niissä on se, että on päässyt tutustumaan ihmisiin eri tavalla, kun he ovat kotonaan.
Pedagogiset ratkaisut -yksikössä on menossa 34 ulkoisen rahoituksen hanketta. Hankkeista vastaava osaamispäälikkö Päivi Vartiainen lähestyi hankkeiden projektipäällikköjä poikkeustilan alkaessa kyselyllä. Hän halusi selvittää, miten muuttunut tilanne vaikuttaa hankkeiden toimintaan. Pelko ja odotus oli, että edessä olisi lykkäyksiä, keskeytyksiä ja perumisia. Päivi yllättyi positiivisesti. Ennen kaikkea tuli luovia muokkauksia, pikaisesti rakennettuja verkkokoulutuksia, tekemisen meininkiä. Wau! Viimeistään nyt olen joka päivä vaikuttunut yksikkömme osaamisesta ja sitoutumisesta, hän kertoo ilahtuneena.
Vaikuttaa siltä, että tämän poikkeustilan aikana suomalaiset ovat alkaneet ulkoilemaan entistä ahkerammin. Myös Päivi kaipaa luontoon Teams- ja Zoom-palaverien täyttämän työpäivän päätteeksi:
Usein saan jonkun toisen pään tyhjentäjän lenkkikaveriksi puhelimen kuulokkeiden kautta. Poikkeusajat ovat virkistäneet monta jo kuolleeksi luulemaani ystävyyttä. Sen kirjaan illalla kiitollisuuspäiväkirjaan, kuten myös kevään valon, oman ja läheisteni terveyden, toimivan demokratian, työn ja toimeentulon. Kiitos.
Kommentit