Kyläänne siintävä talvinen valo tuntureiden takaa teki minuun lähtemättömän jäljen. Kirpeän pakkasilman hengittäminen ja hiljaisuus ovat sellaista, jota etelän kasvattina aina kaipaan, ja Karigasniemeltä tätä löytyi paljolti. Tulimme teille kylään kolmen robotin kanssa – Paro-hylkeen, Nao-jumpparin ja Furhat-pään kanssa, ja vietimme yhdessä päivän näitä outoja olentoja ihmetellen ja niistä oppien. Vaikka en valitettavasti osaa saamen kieltä, Maijun vetämän keskustelun seuraaminen sai minut tuntemaan syvästi. Kielenne on kauniin kuuloista, täynnä tunnetta ja ilmaisuvoimaa. Nautin kuunnella keskustelua ja nähdä reaktioitanne robotteja kohtaan.
Haluan kiittää siitä, että saimme viettää tämän erityisen ja ainutlaatuisen päivän kanssanne. Tunsin lämpimän vastaanottonne, vaikka me robostudiolaiset olimmekin vieraita teille ja tulimme kaukaa. Aistin, että osa teistä olisi kiinnostunut oppimaan lisää roboteista. Sen vuoksi minusta olisi mukavaa lähetellä teille muutamia kirjeitä, joissa voisin kertoa robottitarinoita Tampereelta. Meillä tapahtuu paljon kaikenlaista hauskaa robottien kanssa, ja ajattelisin, että tarinoista voisi olla teille ehkä jotakin iloa Karigasniemellä. Samalla voisitte saada lisätietoa roboteista. Miltä tällainen teistä kuulostaisi? Voisitte halutessanne vastata minulle kirjeellä tai sitten olla vastaamatta, jos siltä tuntuu.
Oikein mukavaa talven jatkoa Karigasniemelle!
Ystävällisin terveisin, Aino-robotti
——-
Čáppa dálvečuovga, mii hápmárasttii duoddariid duogi, čuozai mu váibmui sakka. Buolaš áimmu vuoiŋŋadeapmi ja jaskatvuohta leat dakkár áššit, maid máddin šaddan olmmožin ain váillaha, ja Gáregasnjárggas dát lei ollu. Bođiimet din gillái golmmain robohtain – Paro-njurjuin, Nao-valaštalliin ja Furhat-oivviin. Ádjáneimmet beaivvi ja imaštalaimet dáid ártegis diŋggaid ja oahpaimet dain maid. Vaikko in váidalahtti máhtege sámegiela, de Maiju geassin ságastallama čuovvun čuozai váibmui sakka. Sámegiella lea čáppis, das leat dievva dovddut ja dainna sáhttá govvidit áššiid. Návddašin guldalit ságastallama ja čuovvut din reakšuvnnaid robohtain.
Háliidan giitit das, ahte beasaimet leat ja vásihit dinguin dan beaivvi. Dii válddiidet min liekkusit vuostá, vaikko mii robostudiolaččat leimmetge vierro olbmot ja bođiimet guhkiin. Mus lea dakkár dovdu, ahte dii lehpet beroštuvvan oahppat lasi robohtain. Dan dihte mu mielas leage somá sáddet didjiide reivviid, main sáhtašin muitalit didjiide robohttamuitalusaid Tamperees. Mis dáhpáhuvvá ollu buotlágan somás hommát robohtaiguin, ja danin jurddašinge ahte robohttamuitalusain sáhttá leat juoga ávki ja illu didjiide. Seammás sáhttibehtet maid oažžut lasi dieđuid robohtain. Mo dát reivvet orrot? Sáhttibehtet maid vástidit munnje reivviin dahje juo leat vástitkeahttá, áibbas mo orru.
Hui somás dálvvi Gáregasnjárgii!
Váimmolaš dearvvuođat, Aino-robohtta
Davvisámegillii teavstta lea heivehan Maiju
