Mistä on kyse ja kuinka kaikki sai alkunsa?
Toiminta sai alkusykäyksen paitsi opetussuunnitelmamuutoksesta, myös siitä, että Tampereen yliopiston normaalikoululla oli painetta siirtää ylempien alakoululuokkien opetusta yläkoulun kiinteistöön. Perinteisiä luokkatiloja ei ollut tarpeeksi tarjolla, vaan koulussa lähdettiin miettimään vanhan kirjaston soveltuvuutta opetuskäyttöön ja etsittiin kehittäjäopettajia visioimaan eräänlaista tulevaisuuden luokkaa. Luokkien alta pois muuttavan kirjaston alue oli kokonaisuudessaan noin 210 neliömetrin suuruinen tila, joka koostui isosta avoimesta tilasta, perinteisemmästä luokkatilamaisesta osasta sekä lasiseinäisestä työhuoneesta. Tämän myötä saimme mahdollisuuden miettiä oppimisen tilan uusiksi ja kohtuullisen mukavasti mahdollisuuksia vaikuttaa ratkaisuihin.
Oppimisen vyöhykkeet
KAKS10n syntyessä Suomen FCLab ei ollut vielä syntynyt. Kuitenkin jo KAKS10ta suunniteltaessa tilaa ja kalustusta ryhdyttiin ajattelemaan erilaisten toiminnallisuuksien ja niihin sopivien alueiden kautta. Ajatuksena oli se, että tyypillinen luokkahuonemalli ei ole ideaali aivan kaikkeen toimintaan. Myöhemmin KAKS10 toimikin FCLab-hankkeen Suomeen jalostaman vyöhykemallin yhtenä kulmakivenä. Tavoitteellisesti suunnitellut, eri tavoin kalustetut ja varustellut vyöhykkeet mahdollistavat monipuolisesti opetuksen ja oppimisen menetelmiä sekä erilaisia tarpeita. KAKS10sta löytyykin kaikki viisi oppimisen vyöhykettä.
TUTKI – EXPLORE
Tutkimisen vyöhyke sopii erityisesti tiedonhakuun ja prosessoimiseen sekä projektityöskentelyyn. Alueella voi opiskella ja harjoitella ryhmässä tai yksin.
SYVENNY – IMMERSE
Syventymisen vyöhykkeellä voi rauhoittua ja keskittyä. Se sopii myös lukemiseen ja tarpeen tullen asioiden pohtimiseen pienessä ryhmässä.
VAIKUTA – INFLUENCE
Vaikuttamisen vyöhykkeellä voidaan harjoitella esimerkiksi esiintymistä ja argumentointia. Se sopii hyvin myös sosiaalisiin tilanteisiin sekä pelaamiseen ja mediakasvatukseen.
ILMAISE – EXPRESS
Ilmaisun vyöhyke sopii hyvin erilaisin kehollisiin ja motorisiin harjoituksiin, liikkumiseen sekä vuorovaikutustilanteisiin, ilmaisuharjoituksiin ja draamaan.
LUO – CREATE
Luovuuden vyöhyke on innovatiiviseen värkkäämiseen (maker), teknologiaan ja mediakasvatukseen soveltuvaa aluetta, jossa onnistuvat myös kuvataiteiden ja käsityön tehtävät. aktiiviseen värkkäämiseen (maker), teknologiaan ja mediakasvatukseen soveltuvaa aluetta, jossa onnistuvat myös kuvataiteiden ja käsityön tehtävät.
Oppilaiden osallistaminen ja saavutetut hyödyt
Oppilaat otettiin mukaan ideoimaan “tulevaisuuden luokkaa” heti alkuvaiheessa. Tehtävä oli kuitenkin alakoululaiselle vaikea – ajatus koulusta ja luokkahuoneesta oli aika tavanomainen. Joitakin elementtejä (esim. sohvat, paljon tekniikkaa) oppilaiden suunnitelmista toteutuikin, mutta totuuden nimessä on sanottava, että kyllä lopputulos on paljolti kahden innokkaan kehittäjäopettajan näköinen.
Siirtymä uuteen opetustilaan oli tiedossa edellisenä keväänä. Toteutimme oppilaiden kanssa yhdessä talkoita, joissa kasasimme kalusteita sekä järjestelimme tilaa ja tarvikkeita yhdessä. Tämä kaikki loi yhteishenkeä ja sitoutti meitä KAKS10 56:een; syntyi selvää arvostusta ja halua pitää paikat kunnossa. Jatkossakin oppilaat ovat olleet halukkaita siistimään ja järjestelemään paikkoja ja tarvikkeita. Käytäntö on opettanut myös oppilaita hyödyntämään oppimisen vyöhykkeitä ja tekniikkaa. Usein he voivat valita paikan, joka sopii kyseiseen tarpeeseen tai jossa itse tai ryhmän kanssa on mukava opiskella. Oppimistilan viihtyvyys on yksi osatekijä oppimiseen ideaalin mielentilan saavuttamisessa.
Sensorointiteknologiaratkaisut ja hyvinvointi
Tampereen FCLabissa lähdettiin seuraamaan oppimistilan ominaisuuksia jo keväällä 2019. KAKS10ssa on käytössä Telian IOT -järjestelmä sensoreineen sekä analytiikkapalveluineen. Järjestelmä mittaa ja tallentaa ilmanlaatuun ja olosuhteisiin liittyviä tietoja, kuten äänenpaine, VOC-pitoisuudet (Volatile Organic Compounds, VOC), hiilidioksidipitoisuus, lämpötila ja ilmankosteus.
Mittausdataa on nyt kertynyt jo yli kahden vuoden ajalta. Yleisesti voisi todeta, että KAKS10n osalta äänenvoimakkuuden keskiarvot liikkuvat 50 db paikkeilla ja tyhjä tila tuottaa noin 38db. Päivän sisällä piikit saattavat yltää 75 db tasolle, mutta pehmeät materiaalit sekä akustiikkaseinäkkeet ja -pilvet pitävät työskentely-ympäristön miellyttävänä. Avoin tila tuntuu myös hävittävän tunteen melusta perinteistä luokkatilaa tehokkaammin. KAKS10ssa kerätty data osoittaa, että avoin tila ei ainakaan tässä tapauksessa poikkea perinteisestä luokkatilasta merkittävästi oppituntien äänenvoimakkuuden suhteen, mutta hiilidioksidimäärissä on merkittävä ero. Avoin tila on ilmanlaadun osalta parempi ratkaisu. Varsinaista tarvetta suuriin muutoksiin tai korjauksiin tilan tai talotekniikan osalta ei ole sensoroinnin tulosten valossa ilmennyt. Lämpötila, ilmanlaatu ja hiilidioksidimäärä on muutamaa poikkeusta (hetkellinen ongelma ilmanvaihdossa) lukuun ottamatta pysynyt viitearvojen sisällä ja mittausdatan perusteella talotekniikka toimii suunnitellulla tavalla, joskin pienemmän luokkatilan osalta liikutaan ylärajalla.
Lisätietoja
KAKS10n toiminnasta, ratkaisuista ja kehityksestä löytyy paljon tietoa verkosta:
Ja lisätietoja saat tietysti kysymällä KAKS10n kehittäjäopettajilta Mikolta ja Tuomolta!
Kuvat ja teksti:
Mikko Horila (mikko.horila@tuni.fi)
Tuomo Tammi (tuomo.tammi@tuni.fi)
Kommentit