Seminaarin key note -puheenvuorojen teemoja olivat isot, koko Eurooppaa ravisuttavat ilmiöt, kuten digitalisaatio, tekoälyn kehitys sekä väestön ikääntyminen ja poliittinen epävarmuus. Nämä ilmiöt haastavat ammatillisen koulutuksen, niin toisella asteella kuin korkeakouluissakin. Kestävyyttä tarkasteltiin niin sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kuin ekologisenkin kestävyyden ja tulevaisuusajattelun näkökulmista.
– Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa opiskelijoiden kanssa sellaista osaamista, joka kantaa työelämässä tulevaisuudessakin, korosti Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori Jari Multisilta avauspuheenvuorossaan.
Tutkimuspäivien rinnakkaissessioissa keskityttiin tutkimusteeman mukaisesti oppilaitosorganisaatioihin. Sosiaalisen kestävyyden tiimoilta pohdittiin, mitä osaaminen nykyisessä ja lähitulevaisuuden yhteiskunnassa tarkoittaa, miten sitä ohjataan ja miten opettajat ja opiskelijat myllerrysten keskellä voivat?
TAMKin Pedagogiset ratkaisut -yksikön yliopettaja ja Aivorauhasta hyvinvointia -hankkeen johtaja Annukka Tapanin esityksessä esitettiin kysymys siitä, pitääkö opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvoinnista olla huolissaan. Esityksessä kuvattiin, mistä kumpuaa tarve puhua hyvinvoinnista ammatillisen opettajan työssä ja keskusteltiin, kenen vastuulla hyvinvoinnista huolehtiminen on: minun itseni, tiimin vaiko organisaation.
Ammatillisen ja AMK-opettajuuden ydintä sekä opetuksen TKI-toiminnan suhdetta pohdittiin useammassa sessiossa. TAMKin yliopettaja Sanna Ruhalahti esitteli ammatillisten opettajakorkeakoulujen verkostoa ja uutta juuri käynnistyvää TKIO intensiteetin kehittämiseen liittyvää hanketta. Hanketta koordinoi Haaga-Helia.
Toinen tutkimuspäivien keskeinen teema liittyi ekologiseen kestävyyteen ja erityisesti siihen, mitä kestävyysosaaminen kompetensseina on ja mitä sillä tulisi tavoitella. EduSTA-hankkeen projektipäällikkö Eveliina Asikainen ja osaamismerkkien asiantuntija Sanna Ruhalahti esittelivät yleisölle kestävyysosaamiseen tähtäävän koulutuksen periaatteita.
EduSTA-hankkeessa tuotettavien kestävyysosaamisen osaamismerkkien taustalla on ajatus transformatiivisesta pedagogiikasta, jossa ekologinen ajattelu muuttuu tietojen ja taitojen lisäksi myös toiminnallisuudeksi ympäristövastuullisten asiantuntijoiden kasvattamisessa.
Tutkimuspäivien lopuksi järjestettiin paneeli, jossa keskusteltiin tulevaisuuden osaamisvaateista niin yritysten kuin korkeakoulujen näkökulmasta. Oppilaitoksia edusti TAMKin lehtori Eveliina Asikainen. Paneelissa Eveliina Asikainen korosti sitä, että tulevaisuuden työelämäosaaminen, esimerkiksi aloitteellisuus ja valmius kyseenalaistaa, syntyy opettajan opiskelijan välisessä vuorovaikutuksessa pienissä oppimistilanteissa.
Paneelin tekoälyn käyttöä koskevassa osiossa panelistit totesivat tekoälyn kanssa toimimisen olevan osa niin yritysten kuin oppilaitosten arkea. Tekoälyn vastuulliseen hyödyntämiseen on tehty ohjeistuksia ja sääntöjä, mutta kehitys on nopeaa ja omaa osaamista täytyy päivittää jatkuvasti. Tekoälyn käyttö ei kuitenkaan poista opiskelijoiden yleissivistyksen tai ammatillisen osaamisen tarvetta vaan osaltaan jopa korostaa sitä. Tässä kehityksessä työelämän ja oppilaitosten yhteistyö on tärkeää jatkossakin.
Teksti ja kuvat: Liisa Marttila.
Kirjoitus on julkaistu TAMKin intran uutisissa 13.11.2023.
Kommentit