Ilmavoimien mekaanikosta ammatilliseksi opettajaksi – Timon kokemuksia ammatillisista opettajaopinnoista

Kuva Timosta työympäristössään.

Omasta oppimismatkastaan ammatilliseksi opettajaksi kertoo tässä haastattelussa nokialainen Timo Karinki, joka valmistui TAMK Ammatillisesta opettajankoulutuksesta joulukuussa 2025 ja toimii nyt Tredussa lentokonetekniikan opettajana. Keskeinen havainto on se, että olemalla itse aktiivinen kaikki opinnot ovat tehtävissä ja oma aiempi osaaminen voi hyvinkin tukea opinnoissa etenemistä.

Timo, mistä kumpusi innostus ammatillisiin opettajaopintoihin?

– Olen taustaltani ilmavoimien sotilaskoulutettu mekaanikko. Ilmavoimissa hankittu osaaminen antaa hyvän substanssiosaamisen lentokonetekniikan opettamiseen ja toisaalta sotilaskoulutus antaa hyvän pohjan nuorten opiskelijoiden kanssa toimeen tulemiseen ja opettajana esiintymiseen.

– Innostus ammatillisen opettajan opintoihini on oikeastaan jatkumoa vuosituhannen vaihteessa tehdylle teknisten alojen pedagogiselle koulutukselle. Silloin ei ollut mahdollisuutta jatkaa opintoja loppuun ja opistotason koulutettuna ei pääsyä jatko-opintoihin ollut. Vuosi sitten pääsin määräaikaisena opettajana hakeutumaan opintoihin oppilaitoksen antamalla tarpeeseen pohjautuvalla liitteellä.

– Toisaalta automaattinen motivointi opintoihin tulee myös ammatillisen opettajan pätevyysvaatimuksista. Ensinnäkin työnantaja ei vakinaista määräaikaista opettajaa, jos hänellä ei ole ammatillisen opettajan pätevyyttä ja toisaalta pätevyyden puute aiheuttaa myös 6 %:n miinuksen palkkaan.

 

Mitkä olivat kolme parasta oppimisen hetkeä opintojen aikana?

-Parasta AmO-opinnoissa on se, kun saa opintoihin ”oman” etenemissuunnitelman tehtyä ja opintojaksoja alkaa yksi kerrallaan valmistua. Näissä opinnoissa on hyvää se, että olemalla itse aktiivinen ja välillä tukeutumalla ryhmän tai tuutorin tukeen, kaikki on tehtävissä. Lähtökohtaisesti minkään opintojakson ei siis pitäisi jäädä kesken. Tämä on mielestäni keskeistä oman oppimisen jatkumon ja motivaation ylläpitämisen kannalta. Tätä tukee aika hyvin myös TAMKin tekemä opintojen kalenterijako.

– Toisena se, että oma edellisessä työssä hankittu osaaminen tukee sekä omaa oppimista, että myös ryhmän tehtävien etenemistä, antaa voimauttavan ja motivoivan tunteen. Jos oma osaaminen ei olisi kohdannut ollenkaan ammatillisen opettajan vaatimuksia olisi oppimisessa ja oman tekemisen suuntaamisessa ollut paljon enemmän tehtävää. Jokaiselle ihmiselle ei esimerkiksi esiintyminen luokan edessä tai Teamsissä ole ollenkaan mukavuusalueella. Moni saavuttaa opintojen aikana kuitenkin kehitystä oman esiintymisvarmuutensa suhteen.

– Kolmantena on jokaisen laadukkaan tehtävän tai onnistuneen opetustuokion pitäminen. Vaikka opinnot arvostellaankin ”hyväksytty/täydennettävä”-asteikolla, niin parhaan oppimiskokemuksen saamiseksi on mielestäni tärkeää pyrkiä kaikessa vähintään kohtuulliselle tasolle.

 

Entä sitten mitkä olisivat kolme sudenkuoppaa, joita opintojen aikana kannattaa varoa?

– Ensinnäkin oma suunnitelma kannattaa tehdä sellaiseksi, joka sopii omaan elämäntilanteeseen. Aloitusta ei kuitenkaan kannata siirtää, muuten muiden matkasta voi jäädä kokonaan. Kesän opintoihin kannattaa siis osallistua ainakin jossain määrin, jotta opintoihin pääsee sisään ja jotta opiskelun aiheuttama kuormitus säilyy kokoajan kohtuullisella tasolla. Lähtökohtaisesti en itse kannata opintojen ajoittamista kahdelle vuodelle. Tekemällä kaikki opintojaksot suurinpiirtein oman tutorryhmän kanssa samalla aikataululla on tuttu tukijoukko koko ajan lähellä pitämässä rytmiä ja muistuttamassa ajankohtaisista tapahtumista.

– Toisena opintojaksojen ahotoinnit kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen kyseisen opintojakson alkua. Jos ahottia(hyväksilukua aiemmin hankitun osaamisen perusteella) ei myönnetä, niin pääsee kuitenkin opintojaksolle mukaan. Tässä on suuri rooli myös tuutorilla ja opintojakson AHOT-vastaavalla. Kannattaa varautua, siihen että päätöksen varmistaminen voi viedä viikkoja ja hakemusta voi joutua myös täydentämään.

– Kolmantena kannattaa huomioida, että aina ei joku muu välttämättä muistuta esimerkiksi webinaareista. On tärkeää kalenteroida tapahtumat ja niitä ennen määrätyt tehtävät jollakin itse sopivalla tavalla. Jos tehtäviä jää tekemättä ja webinaareihin osallistumatta, niin on riskinä jäädä jälkeen muista. Jos näin käy käy, niin viimeistään siinä vaiheessa kannattaa korjata omaa seuranta- ja kalenterointijärjestelmää sekä kysyä rohkeasti opintojakson vastuuopettajilta, miten päästä takaisin vauhtiin mukaan.

 

Millaiset ovat omat jatkosuunnitelmasi, jatkuvan oppimisen hengessä?

– Omat opintoni jatkuvat YAMK-opinnoilla, jotka tulevat tukemaan omaa osaamista tutkinnon lisäksi. Nämä opinnot ovat yllättäen se kaikkein eniten palkkaan vaikuttava osuus, vaikka voisi kuvitella, että ammatillisen opettajan pätevyys on tärkeämpää. Käytännössä ammatillisen opettajan pätevyys antaa, saadun osaamisen lisäksi, mahdollisuuden työn jatkuvuuteen ja YAMK antaa mahdollisuuden parhaimpaan ammatillisen opettajan palkkaluokkaan.

– Myös oppilaitos tarjoaa erilaisia pieniä mahdollisuuksia oman osaamisen ajantasaistamiseen ja ylläpitämiseen. Yhtenä nykyaikaisen opettajan osaamisvaatimuksena näen teknologiakehityksessä mukana pysymisen. Tämän tarkoittaa tekoälyn oikeanlaisen käytön oppimista ja erilaisten virtuaalisten ratkaisujen käytön kehityksessä mukana pysymistä.

 

Mitä terveisiä haluat lähettää nyt opeopintoihin hakeutumista miettiville?

– Opeopintoja voi suositella kaikille niille, jotka pitävät mahdollisena, että joskus tulee toimimaan opettajana. Kannattaa suorittaa ne siis jo mieluummin ennen varsinaista tarvetta, kunhan pohjaosaaminen on vaadittava. Jos taas ei ole vielä suorittanut vähintään AMK-tasoisia opintoja, niin kannattaa hoitaa ne ensin alta pois, jotta saa varmemman pääsyn opettajaopintoihin ja myös tarvittavan opettajanpätevyyden toisen osuuden.

 

Teksti: Timo Karinki ja Annukka Tapani

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi