Työpäivän aikana aivokuormaa lisäävät erilaiset keskeytykset, häiriöt, tietotulva sekä tietoon liittyvät ristiriidat, puutteet tai epäselvyydet. Työtä leimaa myös monitekeminen.
Onko tämä nykypäivän ilmiö, monitekeminen eli multitaskaaminen, sitten tehokasta ja tuottavaa? Aivot eivät voi tietoisesti tehdä monta asiaa yhtä aikaa, vaan tarkkaavaisuus suuntautuu aina yhteen asiaan kerrallaan. Jatkuva siirtyminen asiasta toiseen puolestaan väsyttää ja kuormittaa aivoja. Myös virheiden mahdollisuus lisääntyy.
On siis hyvä pysähtyä pohtimaan, onko multitaskaus inhimillisen tiedonkäsittelyn kannalta kovin järkevää ja kestävää. Ja mitä lisääntynyt aivokuorma tarkoittaa kognitiivisen ergonomian näkökulmasta?
Työn keskeytykset, häiriöt ja tietotulva syövät rajallista kognitiivista kapasiteettia
Kognitiivinen kuormitus on uusi riskitekijä työssä
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään ja tunnistamaan työstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä arvioimaan niiden merkitys työntekijän turvallisuudella ja terveydelle. Myös työn kuormitustekijät tulee ottaa huomioon. Miten työpaikallenne on onnistuttu selvittämään ja tunnistamaan kognitiiviseen ergonomiaan liittyviä kuormitustekijöitä?
Kognitiivinen ergonomia tarkastelee ihmisen työtoiminnan, tiedonkäsittelykyvyn ja -rajoitusten yhteensovittamista. Tarkkaavaisuus, havainto- ja ajattelukyky sekä muistitoiminnot asettavat reunaehdot ihmisen, työn ja tekniikan vuorovaikutukselle.
Työmuistin kuormittuminen on tuttu ilmiö työelämässä ja siihen liittyy rajoituksia, kuten rajallinen kapasiteetti. Aivotyön ja kognitiivisen ergonomian näkökulmasta on siis tärkeää huomioida, että työssä tarvittavat käyttöliittymät ja työprosessit ovat sopusoinnussa inhimillisen tiedonkäsittelyn kanssa. On hyvä myös muistaa, että monet psyykkiset tekijät, kuten mieliala, vireystila ja motivaatio vaikuttavat muistisuorituksiin.
Opetusalalla käännettiin uusi lehti vuoden 2020 keväällä siirryttäessä verkko-opetukseen koronapandemian vuoksi. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan tyypilliset kognitiiviset kuormitustekijät, kuten keskeytykset, häiriöt ja tietotulva olivat työssä läsnä. Lisäksi tiiviit työpäivät lisäsivät kuormitusta ja vaikeuttivat palautumista. Eikä uusien digitaalisten opetusalustojen haltuunottokaan käynyt käden käänteessä. Niitä opetellaan edelleen, kuten myös vuorovaikutteista digipedagogiikkaa.
Opetusalalla tarvitaan työtapojen kehittämistä
Kohtaamiset virtuaaliympäristöissä lisäävät myös turvallisen ilmapiirin rakentamisen tärkeyttä. Määrittelemällä pelisäännöt yhteiselle työskentelylle, kuten kameroiden käyttö ja muiden dialogisuutta parantavien menetelmien käyttö, voidaan turvallista ilmapiiriä ja opiskelumotivaatioita mahdollisesti parantaa. Turvallisen ilmapiirin on todettu heijastuvan myönteisesti oppimiseen ja on yhteydessä myös luovaan ajatteluun sekä innovaatioihin. Suunnittelussa ja käytännön opetustyössä kannattaa panostaa siihen, että luodaan myönteinen, avoin ja toisia kunnioittava ilmapiiri, jossa voi tuoda esiin omat mielipiteensä ja ideansa ilman pelkoa väheksynnästä. Opettajat tai ryhmien vetäjät ovat tässä keskeisessä asemassa.
Ratkaisuja kognitiivisen ergonomian hallintaan
Omaan työkykyyn ja kognitiiviseen ergonomiaan voi vaikuttaa itsekin. Pienillä muutoksilla voit tehdä työstäsi sujuvampaa ja vähemmän aivojasi kuormittavaa. Työtehtävien niin salliessa, sinun ei tarvitse olla koko ajan on-line saatavilla, ei fyysisessä tilassa eikä sähköisten viestimienkään kautta. Keskeytysten jälkeen joudut aina orientoitumaan uudestaan kesken jääneeseen tehtävään. Voit siis esimerkiksi sammuttaa näytölle tulevat äänihälytykset ja tarkistaa viestit sinulle sopivana aikana.
Tärkeää on varata myös häiriöttömiä keskittymistunteja, joita kaikki kunnioittavat. Työn sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta on hyvä keskittyä yhteen asiaan kerrallaan eli siirtyä multitaskauksesta monotaskaukseen. Työn etukäteissuunnittelu ja esivalmistelu helpottavat tulevien työpäivien aloittamista ja auttavat myös priorisoimaan työtä. Entä oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan oman toimintasi häiritsevyyttä?
Työtapoja voi kehittää myös yhdessä työyhteisön kanssa. Työyhteisön kanssa voidaan sopia esimerkiksi pelisäännöt; miten ja milloin kommunikoidaan, milloin annetaan tilaa työrauhalle, miten viestintäkanavia käytetään tarkoituksenmukaisesti tai miten sovitaan vaikkapa verkkopalavereiden käytännöistä. Näihin pelisääntöihin jokainen myös omalla toiminnallaan sitoutuu! Muistathan lisäksi tauottaa työtäsi, teetpä työtä sitten yksin tai yhdessä. Niin kroppa kuin nuppi tarvitsevat taukoa aivotyöstä.
Kognitiivisen ergonomian edistäminen organisaatiotasolla
Ensiarvoisen tärkeää on, että kognitiiviset kuormitustekijät tunnistetaan, työtä kehitetään ja kehittämistoiminnalla on organisaation sekä lähijohdon tuki. Aivotyötä ja kognitiivista ergonomiaa voidaan edistää organisaatiotasolla esimerkiksi työprosesseja ja työtapoja kehittämällä. Se edellyttää, että kognitiivista kuormitusta tarkastellaan työpaikan riskien arvioinnissa, työsuojelun yhteistoiminnassa sekä kehityskeskusteluissa, joissa työtä on mahdollista yhdessä arvioida ja suunnitella kohtuulliseksi. Sen lisäksi kognitiiviseen ergonomiaan liittyvät tekijät tulisi sisällyttää perehdytykseen, ohjeisiin ja työntekijöille kohdennettaviin oppaisiin.
Organisaatio voi toiminnallaan kannustaa jokaista työntekijää kiinnittämään huomiota kognitiiviseen ergonomiaan ja ottamaan keinoja käyttöön oman aivotyön sujuvoittamiseksi. Tarjoamalla tietoa ja välineitä työn sujuvoittamiseksi organisaatio voi osaltaan tukea työntekijöiden työkykyä. Terveyden ja työkyvyn edistämisen avuksi voidaan haastaa mukaan myös terveysteknologia.
Kognitiivinen kuormitus on siis mahdollista pitää hallinnassa, jos organisaation toimintatavat ja omat tapasi tehdä työtä tukevat työskentelyn onnistumista. Tähän tarvitaan kuormituksen tunnistamista ja arviointia sekä työn tekemisen tapojen suunnittelua ja kehittämistä – sekä yksilö-, työyhteisö- että organisaatiotasolla. Olisiko siis aika panostaa kognitiiviseen ergonomiaan?
Perehdy lisää aiheeseen tutustumalla Työterveyslaitoksen verkko-oppaaseen.
Elina Östring
TAOK opettajaopiskelija
Kommentit