Oppivelvollisuuslain säätäminen on ollut yksi Suomen kouluhistorian tärkeimmistä tapahtumista. Syksyllä 2021 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun oppivelvollisuus tuli voimaan Suomessa. Laki oppivelvollisuudesta (101/1921) tuli voimaan 15.4.1921 ja se pakotti kunnat perustamaan jokaiseen koulupiiriin nelivuotisen yläkansakoulun ja kaksivuotisen alakansakoulun.
Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen valmisteleman laajan lakipaketin, niin oppivelvollisuuden tuominen 2020-luvulle toteutuisi jo syksystä 2021 lähtien ikäluokka kerrallaan.
Kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät ovat ehdottaneet ainakin vuoden lisäaikaa uudistuksen toimeenpanoon, mutta opetusministeri Li Andersson on tyrmännyt toimeenpanon lykkäyksen koronakriisin takia. Herää kysymys: ”2 much, 2 soon?”
Oppivelvollisuuden pidentäminen on otettu yhdeksi keinoksi saada nuoret aktivoitua ja taidot vastaamaan nykyajan työelämän vaatimuksiin. OAJ:n kantana on, että oppivelvollisuuden uudistamisessa tärkeintä on taata perusopetuksen laatu. Kuntia kuitenkin huolestuttaa uudistuksen rahoitus ja uudistuksen käytännön toteutus. Useat tahot ovat myös kyseenalaistaneet uudistuksen aikataulun ja eduskunnassa käytäneen vielä tiukka keskustelu koko uudistuksesta keväällä 2021. (OAJ 2020, Yle 2020)
- Onko ongelman analysointi tehty?
- ymmärretäänkö nykytila ja miksi nuoret eivät jatka toiselle asteelle opiskelemaan?
- Mitä muutoksella haetaan?
- ymmärretäänkö muutoksen tavoitteet – mitä muutoksella haetaan?
- Toteuttaako muutos sen mitä halutaan?
- onko muutoksen vaikuttavuusarvioita tehty?
Mikäli hallitus ei varaa uudistuksen toteuttamiseksi riittävää rahoitusta, ei uudistusta tule toteuttaa tilanteessa, jossa taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ovat kunnissa kasvamassa.
Oppivelvollisuuden laajentamisen yksi tavoite on tukea heitä, jotka eivät hakisi tai aloittaisi toisen asteen koulutusta tai olisivat vaarassa keskeyttää sen. Tähän ongelmaan vastataan osittain niinsanotulla tutkintoon valmentavalla koulutuksella (TUVA). TUVA-koulutus kokoaa nykyisen perusopetuksen lisäopetuksen l. 10. luokan ja ammatillisen ja lukiokoulutuksen valmentavien koulutusten sisällöt yhdeksi, enintään vuoden mittaiseksi koulutukseksi, jossa nuori voi vahvistaa valmiuksia hakeutua lukio- tai ammatilliseen tutkintokoulutukseen. Tämän koulutuksen aikana on mahdollista tutkia ja vahvistaa omaa suuntaa koulutukseen ja työelämään. (Päivärinta 2020)
Päivärinta jatkaa, että osa nuorista tarvitsee erityistä huolenpitoa sekä vahvaa tukea ja ohjausta, jotta siirtyminen työelämään onnistuu. Tämä vaatii koulutuksen järjestäjiltä resurssien oikein kohdentamista ja myös henkilöstön osaamisen vahvistamista. Me vaadimme, että opettajilta, jotka saavat TUVA-vastuuta, edellytetään tehtävää tukevaa osaamista ja pätevyyttä, jota tarvittaessa vahvistetaan ja heille resursoidaan riittävästi aikaa hoitaa tätä tehtävää.
Tuodaan oppivelvollisuus 2020-luvulle
Opetusministeri Li Andersson kommentoi Yle Areenassa eduskuntaan etenevää lakiuudistusta ja perusteli uudistuksen tarvetta työmarkkinoiden osaamisvaatimusten kasvulla ja ikäluokkien pienenemisellä. Epäselväksi kuitenkin jää, voidaanko tällä oppivelvollisuuden pidentämisellä oikeasti vaikuttaa näihin ongelmiin eli varsinaista vaikuttavuusarvioita ei ole nähdäksemme tehty. Aina kun iso muutos tehdään toivoisi, että valmistelutyö ja vaikuttavuusarviot olisi tehty mieluummin huolella kuin hutiloiden. Keskeisenä elementtinä muutoksen arvioinnissa on myös sen rahoituksen arvioiminen ja sen takaaminen. Opetusministeri Andersson lupasi, että kunnille korvataan uudistuksesta aiheutuvat kustannukset 100 prosenttisesti – Onkohan tosiaan näin? Miten valtio aikoo todellisuudessa seurata resurssien riittävyyttä?
Käytännön toteutuksen suunnittelu vaatii myös opetushallitukselta ja kunnilta aikaa. Koko hommasta tulee mieleen suomalainen “juosten kustu” -sanonta eli kiire on kova, mutta valmistelu on vielä selkeästi kesken. Toivoisimmekin, että hallitus ja eduskunta ottaisivat aikalisän ja keskustelisivat OAJ:n ja kuntien kanssa avoimesti uudistuksen kipupisteistä. Näin ongelmat voidaan ratkaista ennen kuin oppivelvollisuuden pidentämisen säädökset astuvat voimaan ja voidaan taata nuorille reilut ja mietityt pelisäännöt koulutuksen jatkamiseen.
TEESIMME:
- Aliresursoitua suunnitelmaa ei tule toteuttaa!
- Opettajille turvattava tarvittava lisäkoulutus!
- Opettajille resursoitava riittävästi työaikaa ohjaukseen!
- Opettajien pätevyysvaatimukset nivelvaiheen (TUVA) koulutuksiin!
- Uudistamisessa tärkeintä on taata opetuksen laatu ja alueellinen tasa-arvoisuus!
- Uudistuksen koordinointi ja johtaminen tulee valmistella maakuntatasolla!
Yes, It is 2 much 2 soon indeed!
Kirjoittajat
Huolestuneet tulevaisuuden ammatilliset opettajat
Maarit Hämäläinen
Johanna Järvensivu
Anita Saarinen
Leo Salminen
Ari-Pekka Verta
Lähteet:
Heikkinen, A. & Leinonen-Kaukiainen, P. (toim.) 2011. Valistus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden seura. Helsinki.
Laki oppivelvollisuudesta 101/15.4.1921. Viitattu 2.11.2020. https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf
OAJ. 2020. Oppivelvollisuuden laajentaminen. Viitattu 2.11.2020. https://www.oaj.fi/politiikassa/oppivelvollisuuden-laajentaminen/
Päivärinta, Terhi. 2020. Oppivelvollisuuden laajentaminen – koulutuspoliittinen uudistus. Blogikirjoitus 27.5.2020. Viitattu 2.11.2020 https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2020/oppivelvollisuuden-laajentaminen-koulutuspoliittinen-uudistus
Tampereen raitiotie Oy, 2020. Mediapankki. https://www.tampereenratikka.fi/ota-yhteytta/mediapankki/ Viitattu 2.11.2020
Yle. 2020. Oppivelvollisuuden laajentaminen etenee eduskuntaan. Viitattu 2.11.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11595241
Kommentit