Päiväni TAOKissa: Minna

Päiväni TAMKissa – kohtaamisia, kysymyksiä ja kasvun alku

Kevät on uuden alku – ja erityisesti se on sitä meille TAMKin erityisopettajankouluttajille, kun saimme toivottaa tervetulleiksi uuden ryhmän ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opiskelijoita. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen orientaatiopäivät 23.–24.5.2025 eivät ole vain kalenterimerkintöjä, vaan ne ovat tärkeä käännekohta: hetki, jolloin aloittavien erityisopettajaopiskelijoiden opiskelupolku alkaa konkretisoitua, yhteisö alkaa rakentua ja tulevaisuuden erityisopettajuus saa ensimmäiset muotonsa.

Ennen kuin ovet avautuvat – valmistelun merkitys

Orientaatiopäiviin valmistautuminen ei tapahdu yhdessä yössä. Taustalla on viikkojen – jopa kuukausien – työ: opintojaksojen ja toteutussuunnitelmien huolellinen suunnittelu, pedagogisten periaatteiden kirkastaminen, esitysmateriaalien valmistelu ja yhteistyö kollegoiden kanssa. Jokainen keskustelunavaus, jokainen dia ja jokainen tauko on mietitty tarkkaan, jotta opiskelijoiden ensimmäinen kokemus olisi selkeä ja innostava.

Tänä vuonna kiinnitimme erityistä huomiota dialogiseen työtapaamme ja kohtaamiseen. Panostimme myös siihen, että pedagogiset periaatteemme – henkilökohtaisuus, ohjauksellisuus, autenttisuus, yhteistoiminnallisuus ja muovautuvuus – näkyvät jo orientaatiopäivien rakenteessa ja sisällöissä.

Ensimmäinen orientaatiopäivä – yhteisön synty

Perjantaina 23.5.25 kampuksella vallitsi odottava tunnelma. Aamu alkoi johtajamme Hanna Ilolan tervetulotoivotuksella, ja pian sen jälkeen me opetus- ja ohjaushenkilöstö esittäydyimme, ja opiskelijakollegat aloittivat tutustumisen kollegani Tarjan johdolla. Ensikohtaamiset ovat aina erityisiä – niissä kiteytyy jännitys, uteliaisuus ja toivo. Päivän aikana opiskelijat tutustuivat TAMKiin opiskelupaikkana opo-Villen luotsaamana sekä opiskelun käytännön järjestelmiin, kuten Moodleen, Pakkiin ja M365-ympäristöön Leenan hyvällä opastuksella.

Iltapäivällä sukelsimme syvemmälle koulutuksen pedagogisiin periaatteisiin ja erityisopettajan eri rooleihin. Keskustelimme siitä, mitä kaikkea erityisopettajuus voi tänä päivänä tarkoittaa – ja kuinka moninaisissa ympäristöissä tätä työtä tehdään.

Opiskelijoiden silmissä näkyi innostus ja halu oppia – monelle tämä koulutus merkitsee paitsi ammatillista kehittymistä, myös henkilökohtaista kasvua. Keskusteluissa nousi esiin monenlaisia taustoja ja motiiveja: halu tukea oppijoita paremmin, kehittää omaa opetustaan tai löytää uusi suunta uralle.

Toinen päivä – syvemmälle sisältöihin ja dialogiin

Lauantaina 24.5.25 osaamispäällikkö Juha johdatti meidät pohtimaan ohjauksen ja erityisen tuen mahdollisuuksia. Hänen puheenvuoronsa herätti ajatuksia ja keskustelua – erityisesti siitä, millaisia taitoja ja valmiuksia tulevaisuuden erityisopettajilta ja opolta odotetaan.

Päivän aikana tutustuimme opiskelijoiden kanssa erityisopettajankoulutuksen toteutussuunnitelmaan, opiskelukäytäntöihin ja tiimin merkitykseen opiskelupolulla. Tiimit muodostettiin, ja niiden rooli päivän aikana kirkastui: tiimi on paikka, jossa kohdataan, opitaan yhdessä, jaetaan osaamista ja tuetaan toisia.

Yksi orientaatiopäivien kohokohdista oli dialogisuuden opiskelu ja käytännön harjoittelu. Kävimme läpi dialogin periaatteita – kuten kuuntelemista, vuoronantamista ja vuoronottamista sekä yhteisen ymmärryksen rakentamista. Päivien aikana opiskelijat pääsivät kokeilemaan dialogista keskustelua pienryhmissä ja koko ryhmän kesken. Oli vaikuttavaa nähdä, miten nopeasti syntyi aitoja, syvällisiä keskusteluja – ja kuinka tärkeäksi koettiin se, että jokainen tuli kuulluksi.

Miksi orientaatiopäivät ovat tärkeät?

Orientaatiopäivät ei ole vain käytännön asioiden läpikäyntiä – se on ennen kaikkea yhteisön rakentamista. Opiskelijan näkökulmasta se tarjoaa turvallisen alun ja selkeän suunnan. Opettajan näkökulmasta se on mahdollisuus kohdata, kuunnella ja ohjata. Yhteisön näkökulmasta se on kulttuurin ja ilmapiirin rakentamista – sitä, millaiseksi tämä oppimisyhteisö muodostuu.

Mitä jäi mieleeni?

Itselleni jäi erityisesti mieleen opiskelijoiden innostus ja avoimuus. Se hetki, kun joku oivalsi, että ”tämä koulutus on juuri minua varten”, tai kun tiimissä syntyi ensimmäinen yhteinen nauru – mm. ne ovat hetkiä, joiden vuoksi tätä työtä tehdään.

Dialogiharjoitusten aikana syntyneet oivallukset ja yhteyden kokemukset muistuttivat siitä, että oppiminen ei ole vain tiedon omaksumista – se on kohtaamista, kuuntelemista ja kasvamista yhdessä.

Orientaatiopäivät ovat nyt takana ja luokka on tyhjentynyt innokkaista opiskelijoista, mutta matka on vasta alussa. Edessä on oppimista, kasvua, haasteita ja onnistumisia – yhdessä.

Teksti ja kuvat: Minna Seppälä