Havaintoja tiistailta
Olen oman työurani aikana liikkunut mitä erinäisimmissä kokous- ja seminaariympäristöissä, mutta aina löytyy uusia ja mielenkiintoisia paikkoja kuten tämän vuoden VAKS-seminaarin toteutus Clarion Helsinki Airport -hotellissa aivan Helsinki-Vantaan lentokentän ytimessä.
VAKS2025-seminaarin Vantaalla aloittivat opiskelijat, jotka haastoivat kolmisataapäistä ammatillisen koulutuksen päättäjäjoukkoa koulutuksen toteuttamisen suhteen ja korostivat ammatillisen koulutuksen merkitystä Suomelle ajatuksella: amis pitää Suomen pyörät pyörimässä. Opiskelijoiden puheenvuorossa nousi vuorovaikutuksen ja yhteyden mahdollisuuksien tärkeys muiden opiskelijoiden kanssa, tarvitaan fyysisiä kohtaamisia arkeen ja kouluun tullaan hyvän ilmapiirin takia.
Yrittäjä Leila Gharajeh Daghi puhui teemalla, kun erilaisuus muuttuu voimavaraksi ja osoitti sen, että miten suomalaiseen yhteiskuntaan pystyy kiinnittymään, oppimaan ammatin ja suomen kielen sekä luomaan hyvän elämän täällä. Ensimmäisen työn merkitys on äärimmäisen tärkeä ja hänen polullaan opettajien rooli oli ollut merkittävä muutoksentekijä. Kielitausta ja ulkomaalaisuus ei ole heikkouksia vaan vahvuuksia ja mahdollisuuksia erottautumiseen.
Ammatillinen koulutus vuonna 2026. Opetusministeri Anders Adlercreutz nosti puheessaan esiin Herningin julistuksen vetovoimaisesta ja osallistavasta ammatillisesta koulutuksesta Euroopan kilpailukyvyn ja koulutuksen laadun kehittämiseksi. Kuin myös erittäin ajankohtaisen ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun, painotuksen ensimmäisen tutkinnon suorittajien priorisoinnista hallituskaudella. Ministeri kertoi olevansa tyytyväinen, että ammatillisesta koulutuksesta keskustellaan laajasti (vaikkei aina positiivisesti), koska se osoittaa kiinnostusta koulutusta kohtaan.
Positiivisena nostona OPH:n tilastoista: (https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/opetushallituksen-uusi-koulutuspulssi-rakentaa-tilannekuvaa-koulutuksen-ilmioista-ja) amisopiskelijat pitävät koulunkäynnistä lukiolaisia ja perusasteen opiskelijoita enemmän.
Fazerin puheenvuoro herätti lämpöä siitä, että miten hienosti iso yritys vastaa oman henkilöstön osaamisen kehittämisestä yhdessä ammatillisen koulutuksen toimijoiden kanssa. Työkielenä Fazerilla (vaikka 39 kansalaisuutta) on suomi, koska nähdään tämän edistävän työyhteisön toimintaa ja asiakas on useimmin suomea puhuva.
Fazer koulutusyhteistyötä.
Henri Alén voisi olla virallisesti suomalaisen ammatillisen koulutuksen positiivinen sanansaattaja ja esityksen alaotsikko kertoi jo paljon: jokaisessa meissä asuu helmi. Harvoin jää esityksistä näin mukava fiilis, joka Henrin esityksestä jäi. Henri puhuu aidosti ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostosta, johon meillä koulutuksen kentässä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa sekä myös siitä, että koulutus on kehittynyt hyvin ajassa.
Henrin kiteytykset on erinomaisia:
– Nuorten pitää tuntea olevansa arvostettuja
– Koulutuksen sosiaalinen merkitys on korvaamaton
– Sosiaalisuus uran alussa on tärkeämpää kuin lahjakkuus
– Vaikka ammatillinen koulutus on ensisijaisesti tie ammattiin, on se myös monelle tie ulos syrjäytymisestä
Henri Alen.
Niin Fazerin kuin Henri Alénin puheenvuorot olivat varmasti ammatillisen koulutuksen johdon seminaarin kolmellesadalle kuulijalle loistavaa kuultavaa. Tärkeimmät nostot voisi olla tahto ja halu oppia, johon oppilaitosten tulee luoda onnistumisen edellytykset.
Tulevaisuuteen kurkisteltaessa Johannes Koposen puheenvuorosta jäi pohdituttamaan ajatus, että suomalainen yhteiskunta ei enää pyri olemaan hyvinvointiyhteiskunta vaan hyvinvoiva yhteiskunta. Koponen myös haastoi yhtäältä koulutuksen järjestäjiä kuin ministeriötä siitä, että parhaiten opitaan toisilta eikä välttämättä ylhäältä annettuna eli kehittämistä kannattaisi tehdä verkostoissa ja oppia toisilta.
Toinen seminaaripäivä keskiviikko
OKM:n erityisasiantuntija Tomi Kytölä syvensi osallistujien tietämystä Osaamispolku.fi-palvelusta, joka tuo osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen tukemiseen digitaaliset palvelut tukemaan yksilöiden koulutus- ja uravalintoja koko työuran ja elämän ajalle. Palvelu lanseerataan vuoden 2026 alussa.
Pitkän aikavälin riskit näyttävät luonnon kannalta haastavilta ja ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli osaamisen lisäämisessä kestävyyssiirtymässä, teemasta seminaariväkeä herätteli asiantuntija Tiina Taipale, Suomen ympäristöopisto SYKLIstä.
Viimeisten koulutusleikkausten aikaan Vantaan kaupunki ei vähentänyt resurssia Varialta vaan tämä laskennallinen säästöosuus kohdennettiin työllisyyden kasvuun ja työttömien koulutukseen. Kohta vuoden ajan tehdyistä piloteista on varsin positiivisia kokemuksia sekä nousseita havaintoja kuten se, ettei tutkinnonosaa pienempien koulutusten työllistävyys ole näissä piloteissa ollut kovin hyvä. Yhteistyötä Vantaan työllisyysalueelle avasi rehtori Pekka Tauriainen, Vantaan ammattiopisto Varia, elinvoimajohtaja Tommo Koivusalo, Business Vantaa ja asiakkuuspäällikkö Sanna-Mari Levijoki, Vantaan kaupunki. Yksi teema Tommon puheenvuorosta jäi pohdintaan: suomalainen julkishallinto on liian hidas muuttumaan suhteessa ulkoiseen muutokseen.
Me koulutamme ihmisiä, korostui OKM:n ylijohtaja Petri Lempisen puheenvuorossa. Nykyhallituksen linjaukset on nyt suurimmaksi osaksi pantu toimeen ja ajatuksia siirretään jo tulevaisuuteen. Mahdollisen velkajarrun vaikutus tulee varmasti olemaan keskustelussa koulutuksenkin parissa. Tärkeänä teemana tulee olemaan, että miten varmistetaan opetuksen ja ohjauksen riittävä määrä eri oppimisympäristöissä.
Pohdiskelevaksi kysymykseksi jäi: mitä pitää tehdä, että painopiste siirtyisi opiskelija- ja tutkintomääristä laatuun? Ylijohtajan viesti oli ammatillisen koulutuksesta käydyn julkisen keskustelun osalta selvä, pitäkää huoli opiskelijoille tarjottavan opetuksen määrästä (varsinkin oppivelvolliset), älkää itse aiheuttako negatiivisia keskusteluja.
Ulkopuolisen silmin voi havaita, että ammatillisen koulutuksen tila on varsin positiivinen. Töitä on tehtävä, mutta tätä varten meillä on iso järjestäjäverkko onnistumisia luomassa. Koulutuksen tulee elää ajassa ja tutkintojen kehittämistä ja rajausta tarvitaan. Jokaisen koulutuksen järjestäjän sekä opetusta tekevän on huolehdittava oma osaamisen ajantasaisuudesta niin substanssin kuin pedagogiikan osalta.
Teksti ja kuvat: Tuomas Mäki-Ontto
Kommentit