Satakunta on tullut vuosien varrella tutuksi TAMKin ja erityisesti TAOKin väelle. Opetustilanteet, täydennyskoulutukset ja hankkeet ovat tuoneet Porin osaksi arkeamme.
Tällä kertaa matkalle lähti kuitenkin uusi tarkoitus: halusimme tarkastella ammatillisen koulutuksen tutkimusta ja sitä, miten voisimme rakentaa yhteistutkimusta ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kesken.
Porin verkostopäivämme ideana oli kohdata eri koulutusasteiden toimijoita ja kuulla, millaisia tutkimusyhteistyön mahdollisuuksia he näkevät. Keskustelujen taustalla oli ajatus, joka on viime vuosina noussut yhä selvemmin esiin: ammatillinen koulutus on jäänyt koulutustutkimuksessa taka-alalle, ja sen ääntä, kysymyksiä ja erityispiirteitä tarvitaan näkyvämmäksi kuten Isacsson, Teräs ja Virolainen kirjoituksessaan muistuttavat. Myös valtakunnalliset ratkaisut, esimerkiksi ammattikasvatustieteen professuurin perustaminen Oulun yliopistoon, viestivät siitä, että tutkimuksellinen perustyö kaipaa vahvistusta.
Aamun ideointi istuttaa iltapäivän siemenen
Aamupäivällä tapasimme Winnovan koulutuspäällikkö Maija Peltomäen. Keskusteluissa nousi esiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden arki: miten oppimisympäristöt ja opetustilanteet vaikuttavat käyttäytymiseen, opiskeluun ja oppimiseen? Ja ennen kaikkea, miten näitä kokemuksia voitaisiin tutkia systemaattisemmin ja hyödyntää opetuksen kehittämisessä? Pohdimme myös reformin jälkeistä tehokkuusajattelua ja sitä, onko pedagoginen ydin jäänyt sen varjoon.
Iltapäivän ihmettelystä innovointiin
Iltapäivän keskustelut Tampereen yliopiston signaalitieteen professori Tarmo Lippingin kanssa avasivat uuden, yllättävän suunnan: voisimmeko tutkia oppimista myös fysiologisten reaktioiden kautta? Olisiko esimerkiksi aivosähkökäyrän mittaaminen oppimistilanteissa mahdollista ja mitä se voisi kertoa opiskelijoiden kokemuksista ja sen hetken tuntemuksista?
Ajatus tuntui aluksi kaukaiselta, mutta professori Lippingin asiantuntemus osoitti, että tällainen lähestymistapa voisi olla sekä realistinen että pedagogisesti kiinnostava. Se herätti laajemman kysymyksen siitä, miten monipuolisesti oppimista ja opiskelijoiden kokemuksia voidaan tavoittaa sekä sen, paljon tutkimuksellista potentiaalia ammatillinen koulutus kätkee sisäänsä.
Mitä matka opetti?
Vaikka emme palanneet Tampereelle valmiin tutkimussuunnitelman kanssa, palasimme kotiin mukana jotain arvokkaampaa: vahvistunut käsitys siitä, että ammatillinen koulutus kuuluu tasavertaisena tutkimuspöytään, ei vain tutkimuskohteena.
Porin matka muistutti, että yhteistyön ei tarvitse alkaa valmiista suunnitelmasta. Riittää, että syntyy yhteinen uteliaisuus ja halu kulkea samaan suuntaan. Meidän kohdallamme tämä tarkoittaa, että haluamme jatkaa keskusteluja, laajentaa verkostoa ja syventää yhdessä syntyneitä tutkimusavauksia ennen kaikkea koulutusasteiden ylittävällä tavalla.
Kirjoittajat
Mika Alhonkoski, Lehtori, TAOK
Annukka Tapani, Lehtori, TAOK
Lähteet
Isacsson, A., Teräs M. & Virolanen, M. 2021. Katsaus ammattikasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimukseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vaikuttavuuden näkökulmasta. eSignals Research. HaagaHelia ammattikorkeakoulu. https://esignals.fi/research/2021/06/24/katsaus-ammattikasvatuksen-ja-ammatillisen-koulutuksen-tutkimukseen-suomessa-ruotsissa-ja-norjassa-vaikuttavuuden-nakokulmasta/
Oulun yliopisto. 2026. Oulun yliopisto ottaa johtavan roolin ammattikasvatuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä. https://www.oulu.fi/fi/uutiset/oulun-yliopisto-ottaa-johtavan-roolin-ammattikasvatuksen-tutkimuksessa-ja-kehittamisessa-0
Microsoft Co-Pilot tekoälyä on hyödynnetty kielenhuollossa sekä kuvan muokkaamisessa.
Kommentit