Kahvi- ja ruokatauoilla virisikin vilkas keskustelu tekoälystä ja vähän kaikesta muustakin. Keskustelu
jatkui jälkipelissä Kampusareenan terassilla aurinkoisessa säässä.
ChatGPT ja kymmenkunta muuta vastaavaa tekoälykästä systeemiä lisukkeineen ovat tulleet jäädäkseen, maailma ei ole enää entisensä. Tosin tällä hetkellä ei ole tiedossa kuinka tekoäly lopulta muuttaa esimerkiksi työntekoa. Marraskuun 2022 julkistuksesta jo puolessa vuodessa on tapahtunut huimaa kehitystä.
Päivän esitykset löytyvät pdf-muodossa tapahtuman verkkosivulta. Lopuksi kuitenkin päivän sisällöstä muutama nosto:
- Tekoäly voisi lieventää projektien kipupisteitä, sekä automatisoida
rutiineita. - Jos tekoälyn generoima koodi toimii, pitäisikö koodarin ymmärtää miten
se toimii ? - Loppuuko juniorikoodareilta työt, kun tekoäly osaa jo tehdä
yksinkertaisemmat koodaushommat. Miten kokemusta ja oppia kertyy ?
Vaativampaa kunnollista koodia tekoäly ei vielä pysty tuottamaan. - GPT:llä voi saada jopa 6-10 kertaa tehokkaampaa koodausta. Eli
voidaan saada tuottavuusloikka. - Tekoälyn käytön yksi riski on, että ei vaivauduta itse oppimaan.
- Tekoäly on sopiva tarkistuslistoiksi, eli se toimii valppaana assistenttina.
- Olisipa hyvä jos tekoäly osaisi lisätä vanhaan koodiin kunnolliset
kommentit. Tosin vanhan koodin (jonka tekijät ovat jo eläkkeellä)
voisi työntää tekoälyjärjestelmään ja kysyä mitä se tekee. - Tekoäly ei ole älykäs, se vain yhdistelee asioita, eli käyttäjällä
pitää olla ymmärrys tarkistaa tuloksen järkevyys. - Julkisuudessa käydään keskustelua jopa lainsäädäntötasolla siitä,
kenellä on tekijänoikeudet tekoälyavusteisiin teksteihin, ja pitäisikö
tekoälyn tuottamassa sisällössä olla jokin “vesileima” josta
tiedettäisiin että se on tekoälyn tuotos. - Eettiset kysymykset pitää huomioida tekoälyn käytössä.
Kiitokset yhteistyötahoille: Projektiammattilaiset (PRY) ry, Pirkanmaan tietojenkäsittely-yhdistys (Pitky) ry ja Jari Salo.
Teksti: Tero Ahtee
