Seminaarin suorittaminen koostuu yhteisistä luennoista, kirjaston järjestämästä tiedonhankintataitojen koulutuksesta, kuudesta ryhmätapaamisesta keskusteluineen sekä luonnollisesti kandintyön kirjoittamisesta. Tavoitteena on, että seminaarin lopussa seminaarin suorittaneilla on kourassaan valmis kandidaatintyö sekä viime kädessä tietysti uutuuttaan kiiltävä kandidaatin tutkinto.
Opiskelijoiden valinta seminaariin
Seminaariin valintaa varten opiskelijan tulee tehdä kaksi ennakkotehtävää: oman kiinnostuskohteen tai tarkemman aiheidean kuvaus ja selvitys kolmesta omassa tutkinto-ohjelmassa hiljattain hyväksytystä kandintutkielmasta, joiden rakenteeseen ja sisältöihin hän on tutustunut Trepon kautta. Näin opiskelijalle muodostuu käsitys siitä, millainen kirjoitelma on kandintutkielma. Opiskelijoiden valinnassa voidaan joskus joutua vaatimaan tietyn opintopistemäärän saavuttamista ennen seminaariin hyväksymistä.
Tyypillisesti kandintutkielma kirjoitetaan kolmantena tai neljäntenä opiskeluvuonna, ja koko sisäänotto osallistuu seminaariin. Tänä ensimmäisenä toteutuskertana ei ollut tarvetta rajoittaa opiskelijamäärää, vaan kaikki Sisussa jaksolle ilmoittautuneet ja ennakkotehtävät tehneet hyväksyttiin mukaan. Seminaaritoteutuksia tulee jatkossa olemaan kolme lukuvuodessa, joten kyseessä on iso opetuspanos seminaarin vetäjälle ja ryhmien ohjaajille.
Ryhmäjako pienryhmiin tehdään heti ennen opetuksen alkua opiskelijoiden kiinnostuskohteiden mukaisesti, joten kandiseminaariin tulevien kannattaa pohtia ja suunnitella jo etukäteen omaa aihetta ja perehtyä kirjallisuuteen. Ennakkovalmistautuminen auttaa siinäkin, että kirjoitustyön ennättää silloin paremmin saada tehdyksi yhden lukukauden aikana muiden kurssien ohessa.
Ryhmien yhteistyö
Omassa ryhmässäni on seitsemän opiskelijaa. Hervannan tietotekniikan opiskelijoita on viisi, ja kaksi opiskelijaa tulee keskustakampuksen tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmasta” kertoo yhtä kandiryhmää vetävä yliopistonlehtori Timo Poranen. “Ryhmätapaamisia on tähän mennessä ollut neljä. Tutkielmien aiheet liittyvät mm. web-ohjelmien toteuttamiseen, kirjastoihin ja rajapintoihin, ohjelmistojen kehitysmalleihin, tekniseen velkaan ja saavutettavuuteen”.
Ennen ryhmätapaamista opiskelijat tekevät sen hetkiseen kirjoitusvaiheeseen liittyvän palautuksen Moodleen. Esimerkiksi toista ryhmätapaamista varten pitää ennakkoon palauttaa aiheen kuvaus sekä ensimmäiset lähteet, ja viidennelle kerralle palautetaan jo melkein valmis tutkielma. Kuudennella kerralla pidetään loppuesitys. Ryhmätapaamisissa opiskelijat keskustelevat toistensa aiheista ja antavat palautetta. Lisäksi opettaja käy läpi kirjoittamisprosessiin liittyviä asioita sekä kommentoi tutkielmia. Ryhmätapaamisen jälkeen opiskelijat palauttavat Moodleen muistiinpanot ryhmätapaamisesta sekä suunnittelevat ja aikatauluttavat kirjoittamistyönsä seuraavia vaiheita. Opettaja pystyy seuraamaan hyvin ryhmän edistymistä Moodlessa. Jokainen kuvan edistymispalkki vastaa yhtä opiskelijaa, ja opettaja voi rajata näkymään vain oman ryhmänsä.
Erilaiset kandidaatintyöt
Kandidaatintyö on tieteellisen kirjoittamisen harjoitusta itseä kiinnostavasta aiheesta. Se vastaa johonkin itse asetettuun kysymykseen tutkittuun tietoon nojaten. Tietotekniikassa ja tietojenkäsittelytieteissä on usein kyse teorian soveltamisesta käytäntöön ja näin ollen kandidaatintyössä monet haluavat päästä näyttämään opintojen aikana kerrytettyjä taitoja, joita useimmilla on enemmän ohjelmointikielillä kuin luonnollisella kielellä kirjoittamisesta. Kandidaatintyössä korostuu kuitenkin taustatyön merkitys: ennen toteutuksen aloittamista katsotaan, mitä tutkittu tieto aiheesta sanoo ja koostetaan tästä kirjallinen osuus työhön. Toisin sanoen kandidaatintyössä tehdään kirjallisuuskatsaus aiheeseen. Kysymykseen vastaamiseksi voi kirjallisuuskatsauksen lisäksi olla empiirinen osuus eli esimerkiksi koodailua tai tiettyihin (ohjelmointi)toteutuksiin perehtymistä, mutta empiiristen osuuksien pitää olla pitkälti itsenäisesti tehtäviä ja riittävän pieniä, jotta aikaa jää riittävästi tutkielman kirjoittamiselle seminaarin aikataulussa. Kandintyö valmistaa gradun tai diplomityön isompaan koitokseen maisterivaiheen lopussa – ja siinäkin tarvitaan kirjallisuuskatsausta.
Arvosanan muodostuminen
Arvioinnin pohjana on itse kirjoitettu työ. “Arvioinnissa katsotaan kokonaisuutta sekä sitä, miten hyvin kysymykseen vastataan peilaten työssä esitettäviä asioita tutkittuun tietoon” luonnehtii yliopistonlehtori Terhi Kilamo. Arvioinnissa katsotaan myös seminaarityöskentelyä eli seminaarissa kannattaa olla aktiivinen ja seurata aikataulua. Se tukee myös työn kirjoittamista.
Tietojenkäsittelyn kandidaatintutkielmien arviointilomake on poikennut tekniikan alojen arviointilomakkeesta, mutta nyt ne haluttaisiin muokata yhtenäisiksi. Arviointilomakkeiden yhtenäistämistyö on ollut ITC-tiedekunnassa käsittelyssä keväästä 2021 alkaen ja syksyn 2021 kandit päästäänkin arvioimaan yhtenäisillä kriteereillä. Arvioitavina asioina katsotaan työn aihetta ja tutkimuskysymystä, viittauskäytäntöä ja lähteiden laatua, sitä, miten työ saavuttaa tavoitteensa, työn kieliasua, tekijän oma-aloitteisuutta ja palautteen huomiointia sekä seminaarityöskentelyn aktiivisuutta, työn esittämistä ja opponointia, ja aikataulussa pysymistä.
Palautetta jatkokehittämisen tueksi
“Toivomme seminaariin osallistuvilta opiskelijoilta rakentavaa palautetta niin matkan varrella kuin lopussa opintojaksopalautteen kautta. Ryhmätapaamisissa kannattaa aktiivisesti tuoda ideoita esille. Ryhmien vetäjät tuovat ideat koko seminaarin henkilökunnan tietoon”, kuvaa yliopisto-opettaja Matti Haavisto seminaarin reaaliaikaista kehitysprosessia ja laadunvarmistusta.
