Täydennyskoulutusta ja kehityshankkeita myös lukio-opetuksen kehittämiseen

Sinivuokkoja. Aihekuva.
Kuva: Saara Lehtonen

Koulutamme myös lukion henkilöstöä täydennyskoulutusten ja hankkeiden avulla. Tiivistä yhteistyötä tehdään yliopistojen ja muiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa.

Ammatillista opettajankoulutusta pidetään perinteisesti ammatillisen toisen asteen opettajien sekä ammattikorkeakoulun opettajien kouluttajana. Viime vuosina niin täydennyskoulutuksissa kuin hankkeissakin on yhä useammin oltu tekemisissä myös lukion opettajien kanssa. Hankeyhteistyötä on tehty pääosin Tampereen yliopiston ja muiden opettajakorkeakoulujen kanssa.

Oppijan oikeus – opettajan taito

Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeella vastataan opettajien osaamistarpeen muutokseen, joka kumpuaa uudesta lukiolainsäädännöstä ja ammatillisen koulutuksen reformista. Näkökulmana on erityisesti opiskelijan oikeus saada erityistä tukea ja ohjausta.

Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat lukion opettajat. Tampereen ammattikorkeakoulu on tehnyt yhteistyötä lukiosektorilla yhdessä Tampereen yliopiston kanssa.

  • Samoja oppimiseen liittyviä haasteita lukiossa mietitään kuin ammatillisella toisella asteellakin. Tässä hankkeessa toista astetta käsitellään kokonaisuutena, kuvailee TAMKin osahankkeen projektipäällikkö Minna Seppälä.

Oppijan oikeus – opettajan taito -hanke toteutetaan yhdeksän opettajankoulutusyksikön yhteistyönä. Hankkeen koordinaattorina toimii Hämeen ammattikorkeakoulu ja muina toteuttajina ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Åbo Akademi. Hankkeen rahoittajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriö.

Oppimisen kipinä

Lukio-opettajat ovat kohderyhmänä myös Oppimisen kipinä -täydennyskoulutushankkeessa. Oppimisen kipinä on Opetushallituksen rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutushanke.

Hankkeen tavoitteena on nostaa opetuksen laatua ja saavutettavuutta keskittymällä erityisesti oppimisen tuen, opiskelijan hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseen lukioissa. Hanketta koordinoi Tampereen yliopisto ja toteutus tehdään yhteistyössä Hämeen ja Oulun ammattikorkeakoulujen kanssa.

Hankkeessa toteutetaan neljä koulutusosiota, joissa kehitetään osallistujien omaa opetusta, ohjausosaamista sekä tiimiopettajuutta lukioissa. Koulutukset voi suorittaa erillisinä osioina tai koota niistä haluamansa kokonaisuuden. Koulutusosioita järjestetään eri puolilla Suomea. Kouluttajana on toiminut muun muassa satoja kuulijoita linjoille vetänyt neuropsykologian erikoispsykologi Heli Isomäki.

Tuloksena syntyy uusia pedagogisia, opiskelijoiden hyvinvointia tukevia käytänteitä sekä malleja opettajan, koulutuksen järjestäjän ja valtakunnan tasolla. Hankkeen tavoitteena on tukea lukiokoulutusta uuden lukiolain edellyttämässä uudistumisprosessissa. Tavoitteena on myös edistää opetuksen laadun kehittymistä ja opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen toteutumista.

Hankkeessa keskitytäänkin opettajan osaamisen vahvistamiseen erityisesti oppimisen tuen, opiskelijan hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä digitaalisuuden hyödyntämisessä. Lisäksi tavoitteena on pohtia pedagogista saavutettavuutta ja antaa välineitä oman työn kehittämiseen.

Lohtu – lukion ohjaajien tuki

Lohtu – lukion ohjaajien tuki -täydennyskoulutushankkeessa kirkastetaan lukioiden ohjaushenkilöstön yhteistä näkemystä uudistuneen lukiolain ja opetussuunnitelman vaikutuksiin.

Koulutuskokonaisuus jakautuu kolmeen alueelliseen verkkoseminaariin. Jokaiseen seminaariin liittyy omaan työhön ja organisaatioon suuntaava kehittämistehtävä seminaarin teemoista. Kohtaamisia tapahtuu myös avoimessa verkkoympäristössä, joka on käytössä koko hankkeen ajan. Lopuksi toteutetaan osanottajille yhteinen Open Space -päivä. (Seminaarit: Toivon ohjaus -seminaari, Muutos ja ohjaus -seminaari, Valmentava ohjaus -seminaari sekä LOHTU – Open Space, kaikille ryhmille yhteinen seminaari.)

Kevään 2021 Lohtu-seminaarit olivat hyvin keskustelevia ja niiden aiheet kirvoittivat osanottajien pohdiskelemaan “ohjauksen syvintä olemusta” hyvinkin syvällisesti aina teeman mukaisesti ajattelua kirkastellen.

  • Opinto-ohjaajat kaipaavat täydennyskoulutusta. Tämä selvisi kysyttäessä opinto-ohjaajilta täydennyskoulutustarpeita. Koska AOK:t antavat myös opinto-ohjaajan koulutusta, sitä voisi suunnata enemmän myös lukiopuolelle. Nyt tämä on esim. Opetushallituksen rahoittamissa hankkeissa helpompaa. Haluamme saada lukiot tietoisiksi, että osaamme ja olemme asiantunteva yhteistyökumppani. Lohtu on ensimmäinen askel. Meillä on opittavaa, miten tavoitamme lukion väen koulutusmarkkinoinnissa. Lukioilta edellytetään uuden lain mukaan enemmän yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. AOK on asiantuntija osaamispisteiden kanssa, kuvailevat ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen vastaava Ari Jussila ja täydennyskoulutuksista vastaava Juha Lahtinen.

 

Uusia hankkeita alkamassa

Opetushallituksen rahoittamana täydennyskoulutuksena aloitamme ensi lukuvuonna myös koulutuksen, jonka aiheena on kehittää lukion oppiainerajoja ylittäviä opintokokonaisuuksia. Hanke tarjoaa osallistujille mahdollisuuden tutustua TAMKissa ja lukioissa toteutettuihin oppiainerajat ylittäviin opintokokonaisuuksiin, niiden hyviin käytäntöihin ja hyötyihin sekä suunnitella tuetusti opintokokonaisuuden oman oppilaitoksensa kontekstiin.

Yhteistyötä Lempäälän lukion kanssa

Tampereen yliopiston kanssa yhteistyötä on tehty myös Lempäälän lukion suuntaan. Lempäälän lukioon järjestettiin tarvelähtöinen työpajojasarja. Lukion aineenopettajat kokivat, että oppimisessa on haasteista ja itseohjautuvuuden vaade on samalla kasvanut. Opiskelijoiden riittämättömyyden tunne on myös lisääntynyt. Opettajien mukaan ero erittäin hyvin pärjäävien ja heikosti pärjäävien opiskelijoiden välillä on kasvanut.

Työpajasarjan tavoitteena olivat ryhmän ja yksilön pedagogisen tuen tarpeen tunnistaminen, oppimisen tukemisen muotojen ja prosessin ymmärtäminen, ryhmän ja yksilön pedagogisen tuen tarpeen arviointi ja opiskelusuunnitelman laatiminen monialaisessa yhteistyössä sekä erilaisten oppimisen tuen menetelmien käyttö ja soveltaminen pedagogisessa suunnittelussa ja opetustyössä.

Työpajojen teemat olivat:

  1. Työpaja – Yhteisopettajuus, samanaikaisopetus, tiimiopettajuus
  2. Työpaja – Ainekohtainen näkökulma erilaisiin tuen tarpeisiin
  • matematiikka, äidinkieli, vieraat kielet, taito- ja taideaineet
  1. Työpaja – Digitaaliset oppimisympäristöt ja tuki
  2. Työpaja – Lukuvuoden aikana saatujen kokemusten reflektointi ja tulevan suunnittelu

 

Teksti: Heli Antila

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *