
Työelämässä oppiminen
Paras tapa ottaa haltuun toisen organisaation käsitteitä ja toimintaa on soluttautua toisen oppilaitoksen/työyhteisön sisälle havainnoimaan, kuulemaan, keskustelemaan ja ennen kaikkea oppimaan muilta ammattilaisilta uusia asioita.
Sain mahdollisuuden vierailla opettajakouluttajana Savon ammattiopistossa (Sakky) syyskuussa työelämäjaksolla. Pääsin kurkistamaan mittakaavaltaan Suomen suurimpien ammatillisen toisen asteen koulutuksenjärjestäjien joukkoon kuuluvan oppilaitoksen maailmaan. Oman osaamisen kannalta viikon havainnointi ja yhteiset keskustelut oppilaitoksen arjesta sekä pedagogiikasta olivat ehdottomasti työurani paras koulutusjakso.
Sakky on yksi OKM:n toiminnanohjauskokeilun pilottiorganisaatioista. Sakkyn toiminnanohjauskokeilun tavoitteena on kehittää joustavampaa koulutusta ja tiiviimpää työelämäyhteistyötä, jotta koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja saavutettavuus paranevat. Kokeilussa olevilla koulutuksenjärjestäjillä on laajemmat oikeudet järjestää lähes kaikkia ammatillisen koulutuksen tutkintoja ja tutkinnon osia. Vierailu sattui myös erinomaiseen saumaan elokuun 2026 alussa voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen lakiuudistuksen myötä.

Mitä kuulin ja opin?
Viikon aikana oli ilahduttavaa kuulla ja nähdä, miten Sakky kehittää toimintaansa ja millainen rooli pedagogiikalla on uudistuksessa. Keskusteluissa vilahti usein monialaisuus ja yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolella olevien toimijoiden kanssa. Tätä rajoja ylittävää toimintaa kutsuttiin yhteinen kolmas -käsitteellä. Vahva signaali siitä, että opiskelijoiden asiat ovat yhteinen asia ja edellyttää yhteisöllisen opiskeluhuollon koordinaatiota ja organisoimista siten, että siitä muodostuu yhteinen työ.
Toinen asia, joka kiinnitti huomioni, oli oppilaitoksen tietoarkkitehtuurin uudistaminen. Tietoa kerätään paljon eri näkökulmista, mutta miten kerätty tieto, pedagoginen johtaminen tai pedagogiikan johtaminen kohtaavat tiedon. Millaista tietoa tarvitsemme? Jääkö jokin tieto katveeseen, jolla olisikin merkitystä opiskelijoiden opetuksessa, ohjauksessa tai työelämään siirtymisen vaiheessa?
Kolmas asia, josta opin paljon, oli Sakkyn oppimisen tuen järjestämisen tapa. Vuoden 2026 lopussa päättyvästä Wörtti-hankkeesta jäi elämään monialainen Voimavalmennus. Palvelu toteutetaan Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistyönä ja yhteisellä budjetilla. Voimavalmennuksessa keskeyttämisuhan alla olevat opiskelijat saavat monialaista tukea arkea kuormittaviin asioihinsa, voivat pohtia alavalintaansa ja tehdä rästiin jääneitä tehtäviä valmentajien tukemana. Oleellista oli se, että yhdessä pysähdyttiin opiskelukyvyn ja opiskelua estävien tekijöiden äärelle.

Neljänneksi nostan esille uusien osaamiskokonaisuuksien muotoilut ja pedagogiset keskustelut. Oli ilahduttavaa kuulla, millaisia osaamiskokonaisuuksia Sakkyssa viriteltiin monialaisissa tiimeissä ja miten eri alojen keskustelut olivat aitoja rajojen ylittämisiä. Uudenlaiset osaamiskokonaisuudet palvelevat sekä työelämän tarpeita että opettajien osaamisen laajenemista eri alojen välillä.
Viimeisenä nostona on ehdottomasti verkostoituminen ja tutuksi tuleminen. Verkostoitumista ei voi koskaan tehdä liikaa ympäristöissä, mihin opettajakouluttajan omat opiskelijat tulevaisuudessa sijoittuvat. Vierailun aikana sain hyvän käsityksen siitä, mitä opettajakoulutuksen tulee tietää ammatillisen koulutuksen arjesta ja minkälaisia asioita tulee edistää opettajankoulutuksessa. Oli myös mukava tavata Sakkyssä entisiä yhteistyökumppaneita ja entisiä opiskelijoita vuosien takaa.
Palatakseni alussa nostamiini käsitteisiin; opettajaksi kouluttautuvan on järkevää viettää harjoittelun aikana aikaa harjoittelupaikassa ja havainnoida oppilaitoksen toimintaa sekä perehtyä käsitteisiin. Oppilaitosmaailma avautuu käsitteiden kautta ja helpottaa jatkossa työhön kiinnittymistä. Ja lopuksi vielä ne käsitteet: TEO tarkoittaa työelämässä oppimista, HOKS on opiskelijan henkilökohtainen opiskelun kehittämissuunnitelma, WÖRTTI on hanke, PEDATIIMI kokoaa pedagogisia asiantuntijoita yhteiseen keskusteluun ja kehittämiseen ja YHTEINEN KOLMAS (Rönkkö & Nivala, 2022) on käsite, joka tarkoittaa työntekijän sosiaalipedagogisen ajattelun ohjaamaa toimintaa yhdessä.
Teksti: Kirsi Purhonen, TAMK
Lähteet
Opetus ja kulttuuriministeriö. Toiminnanohjauksen kokeilu. Haettu 10.11.2026 osoitteesta https://okm.fi/toiminnanohjauksen-kokeilu
Savon ammattiopisto. Wörtti – polkuja yhdenvertaiseen osallisuuteen. Haettu 10.11.2026 osoitteesta https://sakky.fi/wortti
Rönkkö, S., & Nivala, E. (2022). Yhteinen tekeminen yhteyden rakentajana: Yhteinen kolmas sosiaalipedagogisena käsitteenä ja käytäntönä. Sosiaalipedagogiikka, 23(1), 71-84.

Kommentit