Erkkaopen opinnoista on hyötyä myös aineenopettajille

Ruotsin lehtori Sari Hanska tunnetaan TAMKissa myös lukitestaajana ja erityispedagogisten hankkeiden aktiivisena työntekijänä.

– Olen vuosien varrella tehnyt varmaan noin 600 lukitestiä, ensin TAMKille, mutta viime vuosina myös Tampereen yliopistolle niin keskustakampuksen kuin Hervannan kampuksenkin opiskelijoille. Lukitestit olivat itse asiassa yksi ensimmäisiä yhteistyömuotoja tamperelaisten korkeakoulujen välillä, hän kertoo.

Kiinnostus opiskelijan tukitoimia kohtaan heräsi opettajan pedagogisten opintojen myötä. Hän halusi oppia lisää opettajan arkea helpottavista tukitoimista. Useinhan on kyse melko yksinkertaisista pienistä asioista, joista on apua kaikille opiskelijoille – ja myös opettajalle itselleen.

– Pedaopinnoissa puhuttiin oppimisvaikeuksista ja huomasin omilla opiskelijoillanikin olevan paljon erityisesti lukivaikeuksiin liittyviä haasteita. Mietin paljon, millaisista tukitoimista ja apusovelluksista opiskelijani voisit hyötyä ja päätin hankkia lisäosaamista ammatillisten erityisopettajaopintojen kautta, hän muistelee.

Osana erityisopettajaopintojaan Sari Hanska teki Moodleen verkkotietopaketin erilaisista oppimisvaikeuksista. Tietopaketti on edelleen TAMKin ja Tampereen yliopiston henkilöstön, mutta myös opiskelijoiden käytössä.

Lukisetelistä tukiseteliksi

Samoin aikoihin Sari Hanska oli kollegoidensa Anne Mustosen, Hanna Ilolan ja Esko Tirrosen kanssa työryhmässä, joka pohti miten opiskelijoita ja heidän opintojensa etenemistä voitaisiin silloisissa Tampereen ja Pirkanmaan ammattikorkeakouluissa tukea. Syntyi idea lukisetelistä, jonka opiskelija saa käyttöönsä diagnoosin myötä. Myöhemmin lukiseteli laajeni tukiseteliksi, jolla saa tukea lukivaikeuksien lisäksi muihinkin diagnosoituihin opiskelun haasteisiin. Kertaalleen palkittu malli on osoittautunut toimivaksi käytännöksi, sillä tukisetelin avulla tukea tarvitsevat opiskelijat saavat apua ja myös opettajat saavat palkallisia työtunteja tukea tarvitsevia opiskelijoita ohjatessaan.

Myös oppimistaitovalmennusten, Sparristen, järjestämisessä hän oli mukana aktiivisesti alkuvaiheessa. Nykyisin ohjauksia pitävät useat muut erityisopettajapätevyyden suorittaneet TAMKin lehtorit. Sparriksissa harjoitellaan ajanhallintaan liittyviä asioita, lukemista, kirjoittamista, vieraiden kielten opiskelua, matematiikkaa ja keinoja jännittämisen vähentämiseen.

Sari Hanska toimii myös erityisopettajaopiskelijoiden ja opettajan pedagogisia opintoja suorittavien opiskelijoiden harjoittelunohjaajana. Ohjaus on antoisaa ja tarjoaa mahdollisuuden päästä seuraamaan näköalapaikalta monenlaisia opiskelijoita, opettajia ja oppimistilanteita eri koulutusasteilla. Joskus työtehtävät voivat olla hyvinkin haasteellisia, sellaisia, joita ei omassa työssään korkeakoulukentällä muuten pääsisi näkemään.

Lukitestien määrä lisääntyy

Lukitestaajaksi Sari Hanska kouluttautui Niilo Mäki instituutin järjestämällä kurssilla reilu kymmenen vuotta sitten. Alkuvuosina testejä oli noin 50 vuodessa, nykyisin määrä on liki kaksinkertaistunut.

– Lukitestiin ei tulla kevein perustein. Opiskelija on pohtinut yleensä testiä jo pitkään ja monesti hän on keskustellut asiasta myös opettajansa tai oponsa kanssa. Testitulos voi saada aikaan suuren tunnereaktion, sillä lukidiagnoosi antaa usein selityksen koko kouluajan aikana olleelle valtavalle puurtamiselle, Hanska kertoo.

On ollut yllättävää huomata, että monella opiskelijalla saattaa olla lukemisen kanssa pahojakin hankaluuksia ilman, että asiaan olisi missään vaiheessa opintoja aiemmin puututtu. Korkeakouluissa lukiongelmia löytyy kaikilta koulutusaloilta, hän kertoo.

Sari Hanska on huomannut opettajien tunnistavan aiempaa paremmin lukemiseen liittyvät ongelmat. Yhä useampi osaa jo ottaa yhteyttä ja kysyä testauksesta. Joskus hänet on pyydetty myös pitämään koulutuksia opettajille esimerkiksi autismin kirjon opiskelijoiden kohtaamiseen ja lukemisen haasteisiin liittyen.

Silti hän näkee tärkeänä opettajien lisäkouluttautumisen. Erityisopettajaopintoihin tullaan hyvin erilaisilla taustoilla ja tämä on jokaiselle opiskelijalle suuri rikkaus. Opintojen aikana käydään paljon keskusteluja, joten muiden opiskelijoiden kokemuksista ja näkemyksistä saa paljon vinkkejä omaan työhönsä.

– Tavalliselle aineenopettajallekin on erittäin tärkeää tunnistaa, millaisia ongelmia korkeakouluopiskelijoilla on. Tänä päivänä opiskelijaryhmät ovat aiempaa monimuotoisempia ja ikäluokkien pienentyessä moninaisuus vain lisääntyy. Yhä useampi tarvitsee apua hyvin erilaisista syistä. Samassa ryhmässä voi olla maahanmuuttajataustaisia, mielenterveysongelmaisia ja oppimisvaikeuksista kärsiviä sekä hyvin eri-ikäisiä ja erilaisista elämäntilanteista tulevia opiskelijoita. Osa tekee toista tutkintoaan ja osalla edellisistä opinnoista voi olla parikymmentä vuotta. Lähtötilanne opiskelijoilla on kovin erilainen, hän muistuttaa.

Pelkällä substanssiosaamisella ei pärjää. Myös aineenopettajan on jatkuvasti työssään mietittävä, miten eri opetusmenetelmät toimivat monimuotoisella ryhmällä.

– Opettaja ei voi mennä pelkkä sisältö edellä ja opettaa ainoastaan niin kuin itse parhaiten oppii. Omiin toimintatapoihin ei kannata muutenkaan kangistua, sillä se tylsistyttää. Uudet ideat ja jatkuva uuden oppiminen pitävät mielen virkeänä ja avartavat ajattelua, hän kuvailee.

Erkkaopintojen kautta opettajan on mahdollista syventää omaa ymmärrystään monenlaisuudesta sekä erilaisista tuki- ja ohjausmuodoista. Myös opiskelijoiden erilaiset verkko-osaamisen taidot haastavat opettajan. Ja verkkovälitteisesti opiskelijoiden haasteita on entistä vaikeampaa havaita. Sari Hanskan mukaan erkkamaailmaan tutustuneet opettajat tarkastelevat asiaa laajemmin ja useammista eri näkökulmista. Heille erilaiset tavat opettaa ja oppia ovat arkipäivää, ja he huomaavat tuen tarpeet aiemmin.

– Minua palkitsee opettajana todella paljon se, kun huomaan voivani auttaa opiskelijaa pienillä teoilla. Esimerkiksi pelkkä värikalvo saattaa auttaa tekstin lukemisessa ja hahmottamisessa jo todella paljon, hän kertoo.

Ammatillisten erityisopettajanopintojen tuomaa työmäärääkään ei tarvitse pelätä. Varsin usein oppimistehtävät on mahdollista kytkeä osaksi omia työtehtäviään. Samalla, kun opinnot antavat valmiuksia monenlaisuuden yhä parempaan tunnistamiseen ja tukeen, kehittävät oppimistehtävät myös opettajaopiskelijan omia toimintatapoja ja syventävät tämän omaa osaamista.

Kuva Sari Hanskasta
Sari Hanska

Teksti: Heli Antila

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *