Ensimmäisen vierailumme aikana Tammenlehväkeskuksessa keskustelimme tutkimukseen osallistuvien ikäihmisten kanssa ryhmämuotoisesti esimerkiksi siitä, millaisia teknologisia laitteita he käyttävät arjessaan, mitä he ajattelevat roboteista, ja onko heillä omaa kokemusta niistä. Tällä vierailulla meillä oli mukana PARO–hyljerobotti. Paro on ystävälliseltä vaikuttava eläimenkaltainen robotti, joka reagoi käyttäjänsä kosketukseen äänellä ja pienillä liikkeillä. Useimmat osallistujista olivat uteliaita hyljerobottia kohtaan ja nauttivat sen pitämisestä sylissä sekä sen silittelystä. Oli kiinnostavaa nähdä, kuinka osallistujat alkoivat luontaisesti puhua PARO:lle, vaikka se itse puhuukin vain hylkeiden kieltä. Jokunen osallistuja ei halunnut ottaa robottia syliin, mutta sen sijaan heiltä tuli hyviä ideoita robottien käyttötarkoituksiin liittyen, esimerkiksi robotti kumppanina, jonka kanssa voisi puhua vierailla kielillä.
Toisella vierailulla, jo Robokiertue-rutiiniksi muodostuneena, meillä oli mukana Nao–robotti tuolijumppaohjaajana ja Furhat juttelukumppanina. Osallistujat seurasivat Nao:n jumppaliikkeitä ja viettivät sen jälkeen Nao:n ohjaaman rentoutushetken syvään hengittäen. Yhdelle hoitajista annettiin erityinen tehtävä tukea Nao:a jumppaliikkeiden aikana. Joskus näet Nao:n tasapaino pettää, emmekä halunneet sen kaatuvan kesken jumppatuokion. Ehkäpä hoitajat joutuvat tällaistenkin työtehtävien eteen tulevaisuudessa, kukapa sen tietää? Jumpan jälkeen osallistujat saivat kysellä robottiaiheisia kysymyksiä Furhatilta, ja Furhat vastasi parhaansa mukaan. Lopuksi halukkaat saivat kokeilla tekoälypohjaista keskustelua Furhatin kanssa ja kysyä periaatteessa mitä tahansa siltä. He kysyivät mm. “Mitä kello on?” ja “Mitä on enkelten kieli?” Osallistujat eivät hermostuneet, vaikka Furhat ei aina ja joka kerta osannutkaan vastata kysymyksiin. Osallistujat olivat kiinnostuneita näkemään Furhatin erilaisia ilmeitä. Yksityiskohtana kerromme, että Furhatille oli puettu Tammenlehvän oma pipo ja huivi, jotta se sulautuisi paremmin osaksi tiimiä.
Kolmannella kerralla meillä oli mukana QT ja Pepper. QT:n haasteellisena tehtävänä oli puhua ikäihmisille robottien erilaisista sensoreista, kuten kameroista ja mikrofoneista. QT kertoi myös siitä, millaista tietoa robotit keräävät sensoreillaan, esimerkiksi käyttäjien kasvokuvia ja ääntä. Tehdäksemme tämän oppimistuokion vuorovaikutteisemmaksi, osallistujat heittivät suurta noppaa, ja QT kertoi nopan osoittamasta aiheesta. QT:n jälkeen oli vuorossa Pepper-robotti, ja pelasimme robottibingoa. Kaikki osallistujat osallistuivat ja kun voittaja oli selvillä, Pepper esitti voittajalle palkinnoksi tanssin. Vierailu päättyi keskusteluun siitä, millaisia robotteja Pirkanmaan alueella toimii erilaisissa työtehtävissä. Esimerkkejä näistä ovat Hatanpään Arboretumin ruohonleikkurirobotit, Evondos lääkerobotti, Nysse robobussi, joka operoi säännöllisesti Hervannassa, sekä tietysti Sale-robotti, joka kuljettaa asiakkaiden kauppatilauksia.
Tammenlehväkeskuksessa oli mukavaa vierailla ja nähdä ikäihmiset vuorovaikuttamassa robottien kanssa. Ikäihmiset myös aktiivisesti keksivät hyviä ideoita roboteille tulevaisuuden varalle. Haluaisimme kiittää kaikkia Tammenlehväkeskuksen senioreita, jotka osallistuivat tutkimukseemme ja kokeilivat rohkeasti erilaisia robotteja. Samoin haluaisimme kiittää Tammenlehväkeskuksen henkilökuntaa, joka auttoi meitä vierailuiden järjestämisessä. Olemme oppineet todella paljon siitä, miten robotteja ja niiden sovelluksia tulisi kehittää ikäihmisiä ajatellen. Olemme oppineet myös siitä, miten Robokiertuetta voisi parantaa. Esimerkiksi niin, että toisimme monen sosiaalisen robotin sijaan myös muunlaisia robotteja tutustuttavaksi, kuten jonkintyyppisen kuljetusrobotin.
Kirjoittanut Natalia, Aino ja Apa Robostudiosta, sekä Heli ja Paula Jyväskylän yliopistosta
In English:
The Robotour story continues. As part of the MediaRoboLit 65+ project, during March we visited Tammenlehväkeskus. Tammenlehväkeskus is a nursing home located in Petsamo and surrounded by beautiful nature. As it was a new place for us, we were happy to see that we were welcomed with enthusiasm and curiosity. As usual, we did not go alone, but also took with us some robots so the seniors could meet and interact with.
During our first visit in Tammenlehväkeskus, we discussed with the seniors several aspects such as what type of technologies they use in their daily lives, what they think about robots, and whether they have ever interacted with one. For the first meeting we took PARO, the seal robot. The robot is a friendly animal that reacts by sounds and small movements when touched. Most of the seniors were curious about the animal-like robot and enjoyed holding and petting it. It was really interesting to see how most of them talked to the robot, although it does not have the ability to respond. Although some seniors were interested in using robots to, for example, practice languages, they chose not to hold the robot and simply observe the interactions.
During the second visit we had, as already a formed routine in Robotour for Seniors, Nao guiding chair exercise and Furhat for making questions to. The participants followed Nao’s exercise movements willingly and enjoyed the moment of relaxation. One of the nurses was given a special task to watch Nao robot when it was making the exercise movements, as sometimes Nao loses its balance and it may fall. Maybe in the future, the nurses may need to learn these new tasks, who knows? Then, they asked different robot-related questions from Furhat, and were also allowed to try out the open AI discussion with it. They asked, e.g. “what is the time” and “what is the angels’ language”. Although sometimes Furhat could not answer their questions properly, they didn’t seem to get frustrated. The participants were interested in seeing the different expressions that Furhat can make on its face. Furhat wore Tammenlehvä cap and scarf to make it appear to better belong to the team.
During the third visit we brought QT and Pepper with us. QT had the challenging task of talking with seniors about the different components of robots, such as cameras, microphones, and sensors, as well as the data that robots collect, such as users’ voices and faces. To make the activity more interactive, we incorporated a physical dice that seniors had to roll and based on the icon that they got, QT shared the corresponding information. When Pepper arrived, it continued with the interaction by presenting its Robots bingo. Every senior participated from it and Pepper did a dance as a prize for the winner. The session at Tammelehväkeskus ended by discussing the different robots that are currently in use in the Pirkanmaa area. Some of those are the grass cutting robot at Hatanpää Arboretum, a robot that delivers medicine called Evondos, the Nysse robobus that is frequently in Hervanta area, and the Sale robot that delivers groceries.
It was fun to visit Tammenlehväkeskus and see the seniors interacting with the robots. The seniors also shared with us some really interesting ideas for future uses of robots! We would like to thank all the seniors in Tammenlehväkeskus for their willingness to participate and interact with the robots and also all the staff for helping to arrange these visits. We have learned a lot about how we should design and develop robots and their applications for the elderly. We have also learned how we could further develop Robotour for Seniors robot literacy model. For example, instead of bringing so many similar types of social robots, we could bring other type of robot, such as a delivery robot, for the senior to be experienced.
Written by Robostudio people Natalia, Aino and Apa, and JYU people Heli and Paula
