Sijaintiin perustuva video-opastus raitiovaunussa: helpottuuko matkustus?

Kaksiosainen kuva: vasemmalla näkymä sairaalan pääsisäänkäynnistä ja sen alla lista yhteyksistä eri rakennuksiin, oikealla kaaviokuva sairaala-alueen rakennuksista ja nuolilla yhteydet TAYS-pysäkiltä niihin.
Ratikassa näytettävä video opastaa oikealta pysäkiltä määränpäähän.

Miltä tuntuisi, jos ratikka osaisi kertoa sinulle jo matkalla, mistä löydät oikean sisäänkäynnin sairaalaan tai miten pääset perille määränpäähäsi? SmartRail#3-hankkeessa kokeiltiin keväällä 2026 Tampereen ratikassa sijaintiin perustuvaa video-opastusta, joka tarjoaa matkustajalle tietoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Pikahaastattelujen kautta kerätyt näkemykset viittaavat siihen, että matkustus voisi olla video-opastuksen avulla helpompaa erityisesti uusissa ja vaikeasti hahmotettavissa olevissa ympäristöissä.

Kirjoittajat: Tero Avellan, Kirsikka Kaipainen ja Markku Turunen (TAUCHI)

Kestävän liikkumisen edistäminen edellyttää onnistunutta kulkumuotosiirtymää yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen houkuttelevuus ei kuitenkaan määräydy pelkästään liikennejärjestelmän tehokkuudesta, vaan myös matkaketjujen saavutettavuudesta, käytettävyydestä ja käyttäjäkokemuksesta. Erityisesti toimintarajoitteet, epävarmuus ympäristössä liikkumisesta sekä tiedon saatavuuteen liittyvät haasteet voivat muodostua esteiksi joukkoliikenteen käytölle (Olsson et al., 2021; Pihlajamaa, 2024).

Saavutettavuus on kuitenkin moniulotteinen käsite, joka sisältää fyysisten esteettömyystekijöiden lisäksi myös kognitiivisia, psykologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja ajallisia ulottuvuuksia. Joukkoliikenteen käyttäjän näkökulmasta matkan onnistuminen riippuu usein siitä, kuinka helposti tarvittava tieto on löydettävissä ja kuinka hyvin matkan eri vaiheet tukevat käyttäjän päätöksentekoa (Grippenkoven & König, 2022; Olsson et al., 2021).

Kulkumuotosiirtymää voidaan edistää muun muassa parantamalla joukkoliikenteen käytettävyyttä, esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä kehittämällä uudenlaisia digitaalisia opastusratkaisuja osaksi matkaketjuja (Kuusisto & Pihlajamaa, 2025). Tässä blogitekstissä esitellään SmartRail#3-hankkeessa toteutetun sijaintiin perustuvan video-opastuksen pilottitutkimuksen havaintoja Tampereen ratikkaympäristössä.

Saavutettava matkaketju ja sairaala-alue

Joukkoliikenteen kehittämisessä voidaan tunnistaa kolme keskeistä tasoa: liikennevälineiden ja infrastruktuurin esteettömyys, matkaketjua koskevan tiedon saatavuus sekä tiedon saavutettavuus käyttäjälle. Digitaaliset palvelut voivat tukea kaikkia näitä osa-alueita tarjoamalla käyttäjälle oikea-aikaista ja henkilökohtaisesti relevanttia tietoa.

SmartRail#3-hankkeen taustaselvityksessä (Kuusisto & Pihlajamaa, 2025) sairaala-alueen opastus tunnistettiin yhdeksi potentiaalisista kehittämiskohteista. Ensimmäiseksi tutkimuskohteeksi valittiin siksi Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays), joka on sekä matkustajamääriltään että toimintaympäristön monimutkaisuudeltaan merkittävä julkinen palvelukokonaisuus.

Tays tarjoaa kiinnostavan tutkimuskontekstin myös siksi, että sairaalaympäristöihin liittyy usein erityisen suuri tarve tiedonvälitykselle. Käyttäjät saattavat olla alueella ensimmäistä kertaa tai liikkua ympäristössä kuormittavassa elämäntilanteessa. Siten jo ennen kohteeseen saapumista annettava opastus voi tukea sekä liikkumisen sujuvuutta että käyttäjäkokemusta.

Lisäksi sairaaloiden kaltaisissa ympäristöissä suunnistaminen aiheuttaa usein haasteita potilaille, vierailijoille, mutta myös henkilökunnalle. Onnistunut opastus voi vähentää käyttäjien kokemaa stressiä, lyhentää asiointiin kuluvaa aikaa ja parantaa palveluiden saavutettavuutta (Devlin, 2014; Jamshidi et al., 2020; Al-Sharaa et al., 2022).

Tutkimusasetelma

SmartRail#3-hankkeessa on yhdessä DeMo-hankkeen kanssa aiemmin talvella 2025 tuotettu Tays Keskussairaalan alueelle saapumista ja sairaalaympäristössä liikkumista tukevia opastusvideoita. SmartRail#2-hankkeessa taas on aiemmin toteutettu sisällönhallintajärjestelmä sisältöjen hallintaan tutkimusratikka Lyylissä. Kevään 2026 pilottia varten rakennettiin tähän järjestelmään pohjautuen erillinen ratkaisu, jonka tavoitteena oli tarjota matkustajille oikea-aikaista tietoa matkan aikana.

Kartta, jossa näkyy osa itäistä Tamperetta ja raitiovaunun reitti pysäkkeineen Tays Keskussairaalan alueelle. Kartan yläosan päällä lukee ”490 m to next: Kaupin kampus > Kaupin kampus (E)” ja kartan alaosan päällä on ruutu opastusvideosta.
Raitiovaunun sijainnin seurantaa karttapohjalla.

Pilottitutkimus toteutettiin Tampereen ratikan Lyyli-vaunussa 26.5.2026 linjalla 1 (Kaupin kampus – Pyhällönpuisto) klo 10–14 välillä. Tutkimuksessa käytettiin kahta näyttöä, joilla toisella esitettiin Tays-opastusvideoita jatkuvana toistona ja toisella visualisoitiin raitiovaunun sijaintia karttapohjalla sekä näytettiin sijaintiin pohjautuva sisältö pysäkkien kohdalla ja muissa tilanteissa valokuvanäyttelyä.

Kaksi erillistä näyttöä lähekkäin ratikassa olevalla tasolla kortinlukijalaitteen vieressä. Toisella näytöllä pyörii video-opastus ja toisella ratikan sijainti karttapohjalla.
Tutkimuksessa käytetyt näytöt ratikan Lyyli-vaunuun sijoitettuina.

Tutkimusaineistoa kerättiin havainnoinnin ja puolistrukturoitujen pikahaastattelujen avulla. Pilottitutkimuksen aikana haastateltiin kaikkiaan noin 20 matkustajaa ja osa keskusteluista käytiin ryhmissä. Haastattelut keskittyivät erityisesti käyttäjien kokemuksiin sijaintiin perustuvasta tiedonvälityksestä, näyttöjen havaittavuudesta sekä opastusvideoiden hyödyllisyydestä.

Tutkimuksessa käytettyjen opastusvideoiden suomenkieliset versiot ovat nähtävillä seuraavien linkkien kautta:

Tulokset

Yksi tutkimuksen selkeimmistä havainnoista liittyi reaaliaikaisen sijaintitiedon vetovoimaan. Erityisesti tutkimuksen aikana ratikassa matkustanut alakoululaisryhmä seurasi aktiivisesti kartalla näkyvää sijaintia ja paikan mukaan vaihtuvia sisältöjä. Myös useat opiskelijat ja työikäiset matkustajat pysähtyivät tarkastelemaan näytön sisältöä ja keskustelemaan sen toiminnasta. Tämä viittaa siihen, että reaaliaikainen sijaintitieto voi lisätä matkustajien kiinnostusta matkan etenemiseen riippumatta aiemmasta kokemuksesta joukkoliikenteestä.

Video-opastukseen suhtauduttiin haastatteluissa pääosin myönteisesti. Erityisen hyödylliseksi sen kokivat matkustajat, jotka olivat matkalla itselleen vähemmän tuttuun kohteeseen. Esimerkiksi eräs ikääntynyt matkustaja kertoi olevansa matkalla Taysiin ja pitävänsä sairaala-alueen opastusvideota hyödyllisenä alueen monimutkaisuuden vuoksi. Samankaltaisia näkemyksiä esiintyi myös muiden yksilöhaastattelujen yhteydessä, joissa korostui tarve saada ennakkotietoa kohteesta ennen perille saapumista.

Nuoremmat osallistujat nostivat esiin opastuksen jatkuvuuden. Heidän mukaansa digitaalisen opastuksen tulisi jatkua myös määränpäässä eikä päättyä ratikkamatkan jälkeen. Lisäksi he toivoivat mahdollisuutta tutustua sisältöihin jo ennen matkaa esimerkiksi verkkosivujen kautta. Ikääntyneemmät matkustajat puolestaan korostivat käytännöllistä navigointitukea ja selkeitä toimintaohjeita. Työikäisten matkustajien kommenteissa painottuivat sisältöjen hyödyllisyys, luettavuus ja oikea-aikaisuus.

Pienissä kaveriporukoissa keskustelu laajeni opastusratkaisusta yleisemmin ratikoiden näyttösisältöihin. Osallistujat toivoivat näytöille erityisesti paikallista ja ajankohtaista sisältöä, kuten tapahtumia, palveluita, harrastusmahdollisuuksia ja yhteisöllisiä teemoja. Kulttuuriin liittyvät tai valokuvanäyttelyiden kaltaiset sisällöt koettiin kiinnostavina, mutta niiden nähtiin tukevan enemmän matkustusviihtyvyyttä kuin varsinaista matkantekoa.

Haastatteluissa nousi poikkeuksetta esiin havainto näyttöjen näkyvyydestä. Huolena koettiin esimerkiksi se, että videoiden näkyminen riippuu siitä, mistä ovesta on tullut sisään. Osa osallistujista koki julkiset näytöt helposti ohitettaviksi, kun taas Lyyli-ratikan näkyville sijoitetut tutkimusnäytöt herättivät huomiota. Toisaalta useampi matkustaja toi kuitenkin esiin heijastuksiin ja näyttöjen kirkkauteen liittyviä haasteita erityisesti aurinkoisissa olosuhteissa.

Teema Keskeinen havainto
Reaaliaikainen sijaintitieto Kartalla näkyvä sijainti ja paikkasidonnaiset sisällöt herättivät kiinnostusta ja koettiin, että ne tukevat matkan etenemisen hahmottamista.
Video-opastuksen hyödyllisyys Opastusvideoita pidettiin informatiivisina ja ne koettiin hyödyllisiksi erityisesti uusissa tai vaikeasti hahmotettavissa kohteissa.
Sairaala-alueelle saapuminen TAYS-opastuksen koettiin helpottavan sairaalaympäristöön saapumista ja suunnistamista.
Oikea-aikainen tieto Sisällöt tulisi näyttää riittävän ajoissa ennen määränpäähän saapumista.
Näyttöjen havaittavuus Julkisia näyttöjä ei aina huomata, mutta näkyvästi sijoitetut näytöt havaittiin hyvin.
Näyttöjen käytettävyys Kirkkaus ja heijastukset vaikeuttivat toisinaan sisällön seuraamista.
Opastuksen jatkuvuus Opastuksen toivottiin jatkuvan myös määränpäässä.
Verkkosisällöt Sisältöjä toivottiin saataville myös ennen matkaa verkkopalveluissa.
Paikalliset sisällöt Paikalliset tapahtumat, palvelut ja yhteisölliset sisällöt kiinnostivat matkustajia.
Viihde- ja kulttuurisisällöt Valokuvanäyttely koettiin kiinnostavana, mutta vähemmän hyödyllisenä kuin opastava sisältö.
Hyvinvointipalveluiden näkyvyys Näytöillä nähtiin mahdollisuus tuoda esiin myös opiskelijoille suunnattuja ohjaus- ja tukipalveluita.

Johtopäätökset

Pilotista saadut kokemukset viittaavat siihen, että sijaintiin perustuva video-opastus voi tukea saavutettavia matkaketjuja erityisesti silloin, kun matkakohde sijaitsee monimutkaisessa ympäristössä. Potentiaali näyttää liittyvän erityisesti tiedon oikea-aikaisuuteen sekä kykyyn yhdistää matkustamiseen liittyvä paikkatieto kohdekohtaisiin opastussisältöihin. Tärkeää on kuitenkin myös se, että tieto on näkyvissä.

Jatkossa tutkimusta tulisi kohdentaa opastuksen pitkäaikaisiin vaikutuksiin, käyttäjäryhmien välisiin eroihin sekä siihen, miten video-opastus voidaan integroida osaksi laajempaa digitaalista matkaketjua. Lisäksi sisällön ylläpito ja oikea-aikaisuuden varmistaminen muodostavat keskeisiä käytännön kysymyksiä mahdollisessa käyttöönotossa.

 

Lähteet

Al-Sharaa, A., Adam, M., Amer Nordin, A. S., Mundher, R., & Alhasan, A. (2022). Assessment of Wayfinding Performance in Complex Healthcare Facilities: A Conceptual Framework. Sustainability, 14(24), 16581. https://doi.org/10.3390/su142416581

Devlin, A. (2014). Wayfinding in Healthcare Facilities: Contributions from Environmental Psychology. Behavioral Sciences, 4(4), 423–436. https://doi.org/10.3390/bs4040423

Grippenkoven, J., & König, A. (2022). Mobility for everyone—A matrix-based approach to ensure accessibility of public transport. 13th International Conference on Applied Human Factors and Ergonomics (AHFE 2022). https://doi.org/10.54941/ahfe1002457

Jamshidi, S., Ensafi, M., & Pati, D. (2020). Wayfinding in Interior Environments: An Integrative Review. Frontiers in Psychology, 11, 549628. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.549628

Kuusisto, O., & Pihlajamaa, O. (2025). SmartRail#3 Taustaselvitys. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti No. VTT-R 00564-25. https://cris.vtt.fi/en/publications/sote-alan-henkil%C3%B6kuljetusten-kehitt%C3%A4minen-ja-digitaaliset-ratkais/

Olsson, L. E., Friman, M., & Lättman, K. (2021). Accessibility Barriers and Perceived Accessibility: Implications for Public Transport. Urban Science, 5(3), 63. https://doi.org/10.3390/urbansci5030063

Pihlajamaa, O. (2024). Toimintarajoitteet ja ympäristötekijät kestävän kulkumuotosiirtymän haasteina sekä valittuja ratkaisukonsepteja. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti No. VTT-R00393-24. https://cris.vtt.fi/en/publications/toimintarajoitteet-ja-ymp%C3%A4rist%C3%B6tekij%C3%A4t-kest%C3%A4v%C3%A4n-kulkumuotosiirtym/

Keep reading