Sanaston kartuttamiseen ja kertaamiseen on tarjolla kaikenlaisia sovelluksia. Quizlet on itselle tutuin ja tällä kertaa päätin kokeilla Educaplayn aakkoskiekkoa. Kohderyhmä oli arkkitehtien ryhmä ja sanastona arkkitehtuuritermit. Termistöä on jo käsitelty eri tavoin aiemmin.
Kokeilun alkuperäinen tarkoitus oli testata Coggle -työkalun käyttöä TAMKin valmentavan ruotsin opintojaksolla, mutta Coggle osoittautui vaikeakäyttöiseksi ja opiskelijat päätyivät käyttämään mindmap tyyppisen ilmaisun luomiseen muita digitaalisia apuvälineitä, pääosin Wordin muotoilutyökaluja kuten neliöitä ja erilaisia viivoja.
Voisiko e-portfolion tekeminen auttaa opiskelijoita seuraamaan omaa oppimistaan ja kielitaidon kehittymistä? Pohdin tätä ja syksyn alussa päätin, että haluan kokeilla e-portfolion tekemistä yhden ryhmän kanssa.
Tässä osiossa tarkoituksena oli kokeilla jotain itselle vieraampaa tai muuten uutta ohjelmaa opetuksen työkaluna ja kerätä ohjelman käytöstä palautetta opiskelijoilta. Valitsin itse ohjelmaksi Microsoft Swayn ja kohderyhmäksi monenlaiset oppijat – erikoisryhmän, joille esiintyminen voi olla ylitsepääsemättömän hankalaa.
Kokeilin RUB2-ryhmässä ihmisiin ja ruumiinosiin liittyvän sanaston harjoittelua Educaplayn avulla. Ryhmässä oli 23 opiskelijaa, ja tarkoituksena oli kokeilla, miten esimerkiksi sanaristikoiden avulla voi harjoitella ihmisiä kuvailevia adjektiiveja ja ruumiinosia opiskelijoille mielekkäällä tavalla, ei tavanomaiseen tapaan kirjoittamalla tai täyttämällä sanoja lauseisiin.
Päätin testata käytännön kokeilussani Sway-sovellusta, sillä se oli itselleni melko uusi, enkä ollut sitä omassa opetuksessani käyttänyt.
Usein perinteiset menetelmät ovat puuduttavia: ulkoa opettelua ja kopioimista. Haluaisin opiskelijan kokevan oppimisen mukaansatempaavana ja palkitsevana. Tein aiheesta mat (ruoka) kolme erilaista Educaplay-harjoitusta: aakkoskiekon, ristisanatehtävän ja yhdistelytehtävän.
Kokeilin uudenlaista tapaa sanaston opetteluun RB4-kurssilaisten kanssa. Teemasanastoksi valitsin Kulturell mångfald.
Sanavaraston kartuttaminen jää lukiossa aika paljon opiskelijoiden oman uurastuksen varaan. Sanastotehtäviä kyllä tehdään, mutta myös sanojen pänttäämistä tarvitaan edelleen ja siksi sanakokeet eivät vaan voi jäädä historiaan. Suurten ryhmien sanakokeet työllistävät opettajaa välillä liikaa ja siksi halusinkin testata Formsin lomakkeen sopivuutta sanakokeeksi ja sitä, olisiko siitä helpottamaan korjausurakoita.
Sanastoharjoituksia tarjoiltuna eri paperitehtäväversioina kera Kahootin ja Quizletin. Näihin tuttuihin ja turvallisiin harjoittelumuotoihin lähdin etsimään uusia tuulia digitaalisten sanastoharjoitusten kirjosta.
Opettaja suunnittelee. Toteutus ontuu. Millainen korjaussarja tarvitaan?
Lähtökohtana kokeiluuni oli tarve uudistaa ja helpottaa suurten ruotsin opetusryhmien kirjoitelmien korjaamisurakkaa. Käytössämme olevan oppimateriaalin kirjoitelmien korjaustyökalujen käyttö on melko työlästä ja hidasta. Lisäksi korjausmerkinnät ovat hankalasti esiintuotavissa ja monesti jäi tunne, että opiskelijat eivät edes lukeneet korjausmerkintöjä. Halusin myös tiedon siitä, kokevatko opiskelijat suullisen, tallennetun arvioinnin motivoivampana ja henkilökohtaisempana.
Marraskuussa etsin hyvää ja innostavaa työkalua sanaston opiskelemisen vahvistamiseen. Käyttöön valikoitui Educaplay, johon tutustuimme DigiLustin ensimmäisessä tapaamisessa.
Suunnitelmanani oli tutustua EducaPlayn tarjoamiin mahdollisuuksiin opettaa sanastoa, sillä juuri opiskelijoiden sanavaraston puute koituu useimmiten kielitaidon suurimmaksi haasteeksi. Sanastoa tulee usein opeteltavaksi paljon yhdellä kertaa, mikä on raskasta opiskelijoille. Myös opettajalle isot sanastot voivat olla työläitä opettaa. Sanoja kun ei voi kenenkään päähän kaataa.
