Osaamisen hankkiminen tapahtuu työpainotteisesti aidoissa työympäristöissä. Koulutusmalleina toimivat Onnistumalla töihin -malli, jossa oppiminen tapahtuu yritysten tilaamia töitä tehden Hiedanrannan alueella sekä Näytön paikka -malli, jossa oppiminen tapahtuu alueen yrityksissä tai yhdistyksissä.
Hankkeen toteutuksessa (syksy 2020 – kevät 2023) haasteena oli pandemia, joka vaikutti hankkeen läpivientiin. Vaikutus kokeilujen laajenemiseen oli selkeä, koska opiskelijoiden oli huomattavan vaikea päästä yrityksiin. Oppimiskylä-hankkeen aikana seurattiin koulutusmallien toteutusta arjessa. Havainnointeja tehtiin niin opettajien ja ohjaajien kokemusten kuin opiskelijan arjen näkökulmista.
Havaintoja pedagogisesta otteesta
Onnistumalla töihin -mallissa on havaittavissa piirteitä ilmiöpohjaisesta, valmennuksellisesta ja positiivisesta pedagogiikasta. Tapa oppia on työvaltainen. Samoja pedagogisia piirteitä ei esiinny Näytön paikka -mallissa, joka on lähtökohdaltaan perinteisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen mukainen. TAOKin roolissa pedagogista kehystä muodostettiin lopulta Onnistumalla töihin -mallin pohjalta.
Oppimiskylän pedagoginen kehys
Havaintojen ja haastattelujen perusteella on muodostunut Oppimiskylän pedagoginen kehys. Hiedanrannassa opettajat korostavat työelämälähtöisten työtehtävien kautta oppimista, jotka innostavat ja inspiroivat oppimaan ja kokemaan onnistumisia. Opetustyötä ohjaa ratkaisukeskeisyys, kognitiivisuus ja kokemuksellisuus, opiskelijan historia ja aiemmat kokemukset huomioiden. Tavoitteena on herätellä oppimisen ja tekemisen positiiviset kokemukset esiin.
Onnistumalla töihin -mallissa keskiössä on ilmiöpohjainen oppiminen, jonka perusajatuksena on toimintaympäristöstä nousevat ilmiöt. Ilmiöihin tutustutaan Hiedanrannassa aidossa ja autenttisessa kontekstissa. Ilmiöpohjaisuus soveltuu poikkeuksellisen hyvin juuri Hiedanrannan tyyppiseen alueeseen. Ilmiöpohjaisuus on toiminnan ytimessä (Kuvio 1).
Kuvio 1.
Ilmiöpohjaisessa pedagogiikassa keskitytään oppiainerajojen ylittämiseen ja eri taitojen yhdistämiseen oppimisen kokonaisvaltaisuuden ymmärtämiseksi. Oppimisen ympäristöjä pyritään laajentamaan myös opiskelijoiden omaan arkeen, esimerkiksi luontoon ja erilaisiin toimitiloihin. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa oppijat nähdään aktiivisina tiedon hankkijoina ja käsittelijöinä. (Ilmiöopas 2014)
Silanderin (2015) mukaan ilmiöpohjaisuuden on havaittu lisäävän oppilaiden motivaatiota oppimista kohtaan, koska pedagogiikassa korostetaan käytännön kokeilua ja toiminnallisuutta. Oppijat luovat uutta tietoa havainnoimalla ja työskentelemällä ilmiön parissa esimerkiksi ryhmässä. Ryhmän jäsenten havainnot, kokemukset ja tiedot jaetaan yhteisesti käyttöön ja tietoa rakennetaan yhdessä.
Onnistumalla töihin -mallissa opettajan ja opiskelijoiden väliset roolit poikkeavat perinteisessä oppilaitosympäristössä tapahtuvasta. Opettajan ja ohjaajan tehtävänä on toimia opiskelijoita osallistavan oppimisprosessin mahdollistajana, tukijoina ja auttajina.
Onnistumalla töihin -mallia havainnoidessa huomattiin, että tavassa tehdä ja toimia on piirteitä positiivisesta psykologiasta, jossa keskitytään kehittämään olosuhteita, tekijöitä sekä hyviä ominaisuuksia (Seligman 2011). Positiivinen pedagogiikka näyttäytyy liimana kaikessa tekemisessä ja kantaa Onnistumalla töihin -mallin opiskelijoita kohti onnistumisia
Mallissa toimivat opettajat hyödyntävät työssään ja lähestymistavassa ratkaisukeskeisyyttä. Ratkaisukeskeisyydellä tarkoitetaan voimavarojen, yrittämisen, edistymisen ja onnistumisen, sitkeyden ja oppimisen sekä oppimisstrategioiden huomaamista. Kykyä muodostaa ongelmista tavoitteita ja suunnata tavoitteita tulevaisuuteen, tukea ratkaisupuhetta sekä asettaa oppimistavoitteita ja ei-tietämisen-position hyödyntämistä ja kuuntelemista sekä myönteisten poikkeuksien hyödyntäminen ja toimintaan suuntautuminen ja kokeileminen korostuvat. (UEF blogi 2023)
Yhteenveto kokemuksista Oppimiskylästä
Oppimiskylän pedagogiikka- ja toimintamallit ovat vahvasti syntyneet ja rakentuneet ammatillisten opettajien osaamisen ja ihmiskäsityksen varaan. Pedagoginen toiminta rakentuu heidän havaintojensa kokonaisuudesta ja ymmärryksestä.
Oppimiskylän pedagogiikasta havaintona voi todeta, että sellaista yksiselitteistä pedagogista mallia ja tapaa ei ole olemassa, joka olisi suoraan siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja toisten opettajien käytettäväksi. Jokainen oppimisympäristö on erilainen ja vaatii omat toimintatavat. Myös opiskelijat ja heidän keskinäinen dynamiikkansa vaikuttavat vaadittaviin tapoihin. Opettajilla tulee olla työkalupakissa eri tilanteissa toimivia tapoja tehdä opetustyötä sekä kyky reagoida erilaisiin tilanteisiin pedagogisesti viisaasti.
Teksti: Tuomas Mäki-Ontto
Lisätietoa projektista: https://www.tredu.fi/project/oppimiskyla-hanke/
Lähteet:
https://sites.google.com/site/ilmioopas
Silander, P. (2015). Digital Pedagogy. Teoksessa P. Mattila & P. Silander (toim.), How to create the school of the future – revolutionary thinking and design from Finland.
Seligman, M. E. P. 2011. Flourish: A New understanding of happiness and well-being -and how to achieve them. New York: Simon & Schuster.
Kommentit