- Tunnen itseni todella tervetulleeksi. Vastaanotto on ollut upea ja tutkimuksellisista aiheista olen jo ehtinyt keskustella monen kollegan kanssa, hän kiittelee.
Junamatka Turusta Tampereelle soveltuu hyvin vaikkapa artikkelien kirjoittamiseen. Myös Tampereen monipuoliset liikuntamahdollisuudet ovat innostaneet Turun miehen ottamaan aina työhön tullessaan myös lenkkarit mukaan.
Mikan tie opettajankouluttajaksi ei ole kulkenut aivan perinteisintä reittiä. Hän on nimittäin taustaltaan ensihoitaja. Lisäksi hän on toiminut psykiatrisena sairaanhoitajana suljetulla osastolla sekä työskennellyt oikeuspsykiatrian parissa. Tie kohti opettajuutta alkoi Turun yliopistossa hoitotiedettä opiskellessa, sillä pitkäksi sivuaineeksi Mika valitsi didaktiikan, joka vei heti mukanaan.
Valmistuttuaan terveystieteen maisteriksi vuonna 2015 hän aloitti terveys- ja sosiaalialan lehtorina Turun ammatti-instituutissa. Opettajana hän toimi muun muassa lähihoitaja- ja perustason ensihoitajakoulutuksessa. Kliininen tausta ensihoidosta ja mielenterveystyöstä oli myös ammatillisessa koulutuksessa hieman normaalista poikkeava.
- Olen päässyt miettimään omaa ammatillista identiteettiäni useaan otteeseen. Opettajuuden identiteetin muodostuminen substanssitaustasta oli oma prosessinsa ja nyt tarkastelen pedagogiikkaa jälleen hieman uudenlaisesta näkökulmasta, hän pohtii.
Luovuutta ja rohkeutta kriittistä tarkastelua unohtamatta
Erilaiset lähtökohdat ja useat näkökulmat ovat vahvuus kokonaiskuvaa tavoiteltaessa. Opettajana Mika kuvailee itseään luovaksi ja ennakkoluulottoman rohkeaksi. Hän näkee tärkeänä uudenlaisten mahdollisuuksien tarkastelun, oli kyse sitten opetusmenetelmistä tai opetuksen sisällöistä. Ennakkoluulottomana kokeilijana hän kaipaa tutkimusperustaisuutta ja kriittistä otetta. Omat valinnat täytyy pystyä myös perustelemaan.
- Varmasti jäin opiskelijoiden mieleen erilaisuudellani. Hyödynsin persoonallisia oppimisympäristöjä. Esimerkiksi ensihoitajaopiskelijoiden kanssa teimme harjoituksia ravintolalaiva M/S Boren kapeilla käytävillä ja ahtaissa portaikoissa, hän muistelee.
Tärkeänä osana opetusta oli opiskelijoiden osallistaminen. Ensin hän luopui Power Pointeista ja siirtyi avoimesti saatavilla oleviin opetusmateriaaleihin, joiden tuottamiseen opiskelijatkin osallistuivat. Aiemmin mobiililaitteita aktiivisesti hyödyntäneenä hän luopui lopulta niidenkin käytöstä.
- Aiemmissa tutkimustuloksissa todettiin mobiililaitteiden edistäneen korkeakouluopiskelijoiden oppimista, mutta myöhemmin törmäsin Aino Saarisen tutkimuksiin, jossa tulos olikin peruskoululaisten osalta lähes päivänvastainen. Aloin miettiä ammatillisen koulutuksen roolia suhteessa yliopistoon ja peruskouluun ja päätin tutustua muihin vaihtoehtoihin, hän kertoo.
Mobiilin sijaan hän löysi 3D-maailman, joka soveltuikin sosiaali- ja terveysalalle hyvin. 3D-kuvien avulla päästiin harjoittelemaan anatomiaa, 360-ympäristöillä harjoiteltiin ensiapua, ja 3D-tulostamisella saatiin harjoitteluun aivan identtisiltä näyttäviä lääkkeitä. Myös hologrammeja ja drooneja hän kokeili opetuksessaan.
Piilo-opetussuunnitelmaan sisältyi opiskelijoiden tutustuminen teknologiaan, joka helpottaa myös tulevassa työelämässä uudenlaisten teknologisten ratkaisujen kohtaamista. Jo siitä, että opiskelija näkee ja pääsee kokeilemaan 3D-tulostinta, voi olla suuri hyöty tulevaisuudessa. Geneeriset taidot vahvistuvat ja digitaalinen ymmärrys kehittyy.
Uusien ratkaisujen teoreettinen tausta kiinnostaa
TAOKissa hän uskoo voivansa hyödyntää aiempia kokemuksiaan muun muassa tuomalla esiin teorianäkökulmia uusien menetelmien käyttöönottoon. Opiskelijoiden kanssa hän haluaa keskustella uusista ratkaisuista pedagogisen hyödyntämisen näkökulmasta, ei laitekeskeisyys edellä. Hypetyksen sijaan hän kaipaa kriittistä tarkastelua ja perusteisiin tutustumista.
Ensimmäisinä työtehtävinä Mikalla ovat TAMKissa kaksi hanketta digitaitoihin ja uraohjaukseen keskittyvä Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen hanke “Digitaidot työn arkeen”, jossa hän toimii projektipäällikkönä sekä “Monikulttuurisen ohjauksen polut” (MOPO), jossa keskitytään maahanmuuttajataustaisten ohjaukseen. Molemmissa hankkeissa myös pienet osaamiskokonaisuudet nousevat tärkeään rooliin.
Ammatilliset opiskelijaopiskelijamme pääsevät tutustumaan Mikaan kahdessa opintojaksossa ja englanninkielisen ryhmän opiskelijoille hän toimii tuutorina. Näiden lisäksi hän on mukana tutkimusprojekteissa. Erityisesti ammatilliseen koulutukseen liittyvä tutkimus kiinnostaa.
- Näen tärkeänä, että ammatillisella puolella myös tutkimusperustaisuus nousisi aiempaa tärkeämpään rooliin. Kun tutkimus ei kuulu ammatillisella puolella lakisäteiseen perustehtävään, se jää helposti huomioimatta. Ja kuitenkin tutkimustulosten avulla monia toimintoja olisi mahdollista kehittää. Uskon TAOKissa työskennellessäni pystyväni edistämään tätäkin asiaa, hän suunnittelee.
Vuonna 2019 Mika aloitti väitöstutkijana ja hän väittelee 26.9.2025 Turun yliopistossa 3D-teknologian hyödyntämisestä sosiaalialan ammatillisessa koulutuksessa. Väitöskirjan nimi on ”Three-dimensional technology in healthcare education -Experiences in practical nursing education”.
Teksti: Heli Antila
Kuva: Mika Alhonkoski
Kommentit