NordYrk-konferenssi on vuosittain järjestettävä tutkimusseminaari. NordYrk keskittyy erityisesti skandinaavisen ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen sekä ammatillisen opettajankoulutuksen tutkimiseen.
NordYrk 2026 -konferenssin (10.-12.6.2026) yhteydessä 12.6.2026 Jyväskylässä järjestetyssä työpajassa tarkasteltiin ammatillisen koulutuksen ajankohtaisia teemoja, tutkimuksen painopisteitä sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita.
Keskustelu jäsentyi erityisesti kolmeen pääteemaan: ammatillisen koulutuksen kokonaisuus, ammatillisten opettajien työ ja koulutus sekä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen keskeiset nykyiset ja tulevat tutkimusaiheet.
Teemoja tarkasteltiin eri näkökulmista: mitä niistä tällä hetkellä tiedetään, millaisia aukkoja tutkimuksessa ja käytännössä on sekä millaisia uusia tutkimusideoita olisi tärkeää tarkastella jatkossa. Työpaja kokosi yhteen osallistujia Suomesta, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Työpajan anti koottiin Padlet-alustalle, jonka pohjalta tämä teksti on tuotettu.
Tutkimuksen yhteiset haasteet ja mahdollisuudet – vertailua tarvitaan?
Työpajassa tunnistettiin useita teemoja, jotka ovat yhteisiä erityisesti Suomen ja Ruotsin kontekstissa. Näihin kuuluivat muun muassa ammatillisen koulutuksen asema suhteessa yleissivistävään koulutukseen sekä tarve vahvistaa ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen asemaa. Esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvä tutkimus näyttäytyy usein yleissivistävän koulutuksen viitekehyksessä, vaikka ammatillisen koulutuksen näkökulman vahvistamiselle nähtiin selkeä tarve. Opiskelijoihin liittyvissä tutkimusteemoissa tunnistettiin yhteisesti mielenterveyteen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät kysymykset ja haasteet opiskelulle.
Ammatillisten opettajien työssä keskeiseksi teemaksi nousivat opettajapula ja opettajien pysyvyys alalla, erityisesti Yhdysvalloissa. Siellä työpajakeskustelun mukaan opettajat eivät välttämättä sitoudu pitkäaikaisesti työhönsä, mikä luo haasteita koulutusjärjestelmälle.
Opettajankoulutuksen rakenteissa havaittiin maiden välisiä eroja: esimerkiksi Yhdysvalloissa järjestelmä näyttäytyy hajanaisena ja opettajien pätevyyttä joudutaan uusimaan säännöllisesti, mikä voi heikentää ammatillisen identiteetin rakentumista. Lisäksi tunnistettiin jännite pedagogisen osaamisen ja substanssiosaamisen välillä, ja keskustelussa korostettiin erityisesti uusien opettajien tarvetta myös pedagogiselle tuelle.
Johtamiseen ja opettajatiimeihin liittyen esiin nousi hajautetun johtajuuden malli, jossa opettajatiimeillä on keskeinen rooli toiminnan kehittämisessä. Lisäksi tunnistettiin tekoälyn laajeneva rooli sekä opettajan työssä että opiskelussa, mikä avaa uusia tutkimus- ja kehittämismahdollisuuksia.
Yksittäisten teemojen lisäksi työpajassa painotettiin vertailevan tutkimuksen merkitystä. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat opettajien osaaminen, ammatillinen identiteetti, työssä pysyvyys, maahanmuutto sekä työssä oppiminen ja työelämälähtöinen oppiminen. Näissä tarkasteluissa korostui erityisesti kontekstin merkitys.
Tutkimustulosten ymmärtäminen edellyttää niiden huolellista kontekstualisointia, koska ammatillisen koulutuksen järjestelmät ja käytännöt vaihtelevat merkittävästi eri maiden välillä. Myös arviointiin ja osaamisen arviointikäytäntöihin liittyen tunnistettiin tarve laajemmalle vertailevalle tutkimukselle Pohjoismaiden välillä sekä kansainvälisesti.
Mitä opimme ja seuraavat stepit?
Kokonaisuutena työpaja korosti ammatillisen koulutuksen tutkimuksen kansainvälistä ja vertailevaa luonnetta sekä tarvetta syventää ymmärrystä erityisesti kontekstin, opettajuuden ja opiskelijoiden näkökulmista. Samalla se avasi uusia tutkimuslinjoja, jotka liittyvät esimerkiksi inkluusioon, koulutusjärjestelmien rakenteisiin, opettajien työhön sekä teknologian rooliin tulevaisuuden ammatillisessa koulutuksessa. Yhteystietoja vaihdettiin ahkerasti työpajan päätteeksi, joten sitten jäämme odottamaan yhteisten tutkimusprojektien käynnistelyä!
Työpaja ja blogiteksti ovat osa ammatillisten opettajakorkeakoulujen Ammattikasvatuksen tutkimuksen kehittämisryhmän toimintaa.
Teksti: Jiri Vilppola, TAMK, Katja Vähäsantanen, HAMK ja Piia Kolho, JAMK.
Kuvassa (vas.): Jiri Vilppola (TAMK), Katja Vähäsantanen (HAMK) ja Piia Kolho (Jamk). Kuva: Jiri Vilppola.
Kommentit