Kansainvälinen operyhmä - kielikylpyä ja monikulttuurista opettajuuden kehittymistä

Ursula in front of classroom, teaching students

– Halusin vahvistaa omaa opettajuuttani pedagogisilla opinnoilla. Itselleni ilmiselvä valinta oli jo oman kaksikulttuurisen taustanikin vuoksi englanninkielinen pedaryhmä. Kolmannella yrittämällä pääsin mukaan, muistelee tapahtumatyön ja Learning Lab -valmennuksen parissa työskentelevä projektipäällikkö Ursula Helsky TAMKista.

Pedagogiset opinnot olivat hänelle uusi tuttavuus, sillä hänen kolme aiempaa tutkintoaan (yo-merkonomi, tradenomi, MBA (Master of Business Administration)) ovat kaupalliselta alalta. Sen sijaan vieraskielinen opiskelu oli tuttua, olihan hän tehnyt aiemmin ylemmän ammattikorkeakoulututkintonsakin englanniksi TAMKissa.

– Lapsuudessa haaveilin saksan tai musiikin opettajuudesta, joten opettajuus ja tiimivalmentajuus on kiinnostanut minua aina, vaikka olenkin työskennellyt urallani paljon tapahtumatuotannon, vientikaupan ja markkinoinnin parissa, hän muistelee.

TAOKin Professional Teacher Education -pedaryhmää luotsasivat Mark Curcher, Sisko Mällinen ja Jori Leskelä. Opeharjoittelunsa Ursula Helsky teki pääsääntöisesti TAMKin International Business -opiskelijoiden parissa.

Kiinalaiset opiskelijat tekemässä ryhmätyötä Ursulan harjoittelussa.
Kiinalaisia opiskelijoita Ursulan opettajaharjoittelussa 2019

– Olen aikanaan asunut ja työskennellyt ulkomailla, muun muassa Saksassa, Hollannissa, Italiassa ja Itävallassa, joten toimin mielelläni kansainvälisissä ryhmissä. Monikulttuurisessa ryhmässä oma kielitaito pysyy yllä ja syvenee ammattisanaston käytön myötä. Lisäksi opintojen ohella syntyy aito globaali näkökulma (mindset) opiskeltavaan asiaan, sitä ei synny suomenkielisissä verkostoissa samalla tavoin, hän kuvailee.

Hän muistuttaa, että kaikille Suomi ei ole globaali ympäristö. Ja kansainvälisistä asioista kiinnostuneenkin on nähtävä usein vaivaa päästäkseen mukaan aidosti monikulttuuriseen toimintaan. Tämä heijastuu muun muassa vieraskielisten harjoittelupaikkojen löytämisen vaikeutena. Opetusharjoittelupaikan etsintään kannattaakin panostaa ajoissa.

On tärkeää, että opiskeluryhmässä on myös suomalaisia opiskelijoita, sillä vastaavasti kansainvälisille opiskelijoille on tärkeää kuulla suomalaisten opiskelijoiden kokemuksia.

Hän kuvailee TAOKin englanninkielistä opettajankoulutusta äärimmäisen tärkeäksi, joskin niin opetus kuin opiskelukin ovat monessa mielessä vaativampia kuin suomenkielisissä toteutuksissa. Vieraskieliset opinnot tukevat myös koulutusvientiajattelua.

Perehdytys tärkeää

Jo perehdytyksen ja orientaation rooli muuttuu koulutuksissa, kun opiskelijoita tulee useista erilaisista kulttuureista ja eri maanosista. Esimerkiksi opettajakäsitys ja toimintatavat voivat olla hyvin erilaisia. Myös suomalaisen koulutusjärjestelmän hahmottaminen tai kirjaston ja opintosihteerin rooli korostuvat eri tavoin. Hyvä perehdytys tuo turvallisen startin uusiin opintoihin.

– Eikä ole pahitteeksi sekään, että joku koulutusta järjestävästä organisaatiosta on mukana koulutuksessa. Kyllähän minä varmaan otin ryhmässä sellaisen epävirallisen tuutorin roolinkin suhteessa kanssaopiskelijoihin, hän miettii.

Ursula Helsky näkee tärkeänä, että vieraskielisen koulutuksen opettajatiimissä oli mukana natiiviopettaja Mark Curcher. Tästä on hyötyä niin eri kulttuurien ymmärryksen kuin kielitaidonkin näkökulmasta.

– Markin sanoja lainaten nostan hattua kaikille, jotka opiskelevat itselleen vieraalla kielellä. Se on vaativampaa, mutta myös opettavaisempaa, hän miettii.

Parasta pedaopinnoissa

Vuosi opintojen jälkeen on hyvä pohtia sitä, mitä kaikkea ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot antoivat.

– Dialoginen keskustelu oli ehdottomasti yksi parhaita ja opettavaisimpia asioita. Jaoimme paljon kokemuksiamme ja opimme yhdessä toimien niin isoissa kuin pienissäkin ryhmissä. Meistä syntyi opintojen aikana vahva ammatillinen verkosto, hän kuvailee.

Opettajaopintojen pienryhmä, Ursula ja 3 muuta henkilöä pöydän ympärillä.
Opettajaopintojen pienryhmä

Opintojen myötä Ursula Helsky kertoo osanneensa asettua paremmin opiskelijan asemaan. Lisäksi hän on miettinyt tarkemmin yhdessä tekemistä ja omaa opetustyyliään.

– Reflektointi ja peilaus eivät olleet minulle entuudestaan kovin tuttuja. Opintojen myötä tutustuin ihmisten tekemiseen sekä viestintään uusista näkökulmista, mikä oli todella tervetullutta. Opin kiinnittämään huomiota itse- ja vertaisarviointiin ja arvioinnin roolin osana oppimista.

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on merkityksellistä niin opettajan kuin opiskelijankin näkökulmasta. Sitä ei voi koskaan antaa liikaa ja palautteen antaminen on melkoinen taitolaji. Hän korostaa ohjaavan opettajansa Marja Keräsen palautteen olleen merkityksellistä omalle ammatti-identiteetilleen.

Opintojen myötä myös suunnitelmallisuus lisääntyi ja oli hienoa huomata tuntisuunnitelmien tärkeä merkitys suhteessa toteutuksen onnistumiseen. Ja tietenkin vieraalla kielellä uutta aihealuetta opiskellessa MOT-sanakirja tuli tutuksi.

– Halusin todellakin selvittää kaikkien avainkäsitteiden merkitykset itselleni, vaikka se olikin välillä työlästä, hän muistelee.

Valmistumista seurannutta koronavuotta varten erityisen hyödylliseksi kokonaisuudeksi osoittautui moduuli ”How to make an online course”, jossa käsiteltiin verkkokurssin suunnittelua ja toteutusta monesta näkökulmasta.

Hakuaika opettajaopintoihin on 5. -21.1.2021 (päättyy klo: 15.00). Koulutukseen haetaan hakuaikana opintopolku.fi-sivustolta löytyvällä hakulomakkeella. 

Application period is on 5 – 21 January 2021 (end at 15.00 Finnish time). You will find the online application form at www.studyinfo.fi during the application period.

Teksti: Heli Antila
Kuvat: Ursula Helskyn albumi.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *