Esimerkiksi väsyneenä voi huomata, kuinka huomio lähtee herkästi harhailemaan ja keskittyminen olennaiseen on vaikeaa. Jatkuvan ruudun äärellä työskentelyn vastapainoksi luonto tarjoaakin hyviä mahdollisuuksia. Luonto on meille luontainen ympäristö, jossa esi-isämme ovat viettäneet kaiken aikansa. Nyt vallitsevassa poikkeustilassa vaikuttaa myös siltä, että osalla innokkuus ulkoiluun ja metsäretkeilyyn on kasvanut. Ja hyvä näin! Jokaisen ei silti ole pakko lähteä samoilemaan patikkaretkelle, vaan luontoa voi hyödyntää monin eri tavoin hyvinvoinnin tukena. Millainen olisi sinulle sopiva tapa nauttia luonnosta?
On ollut jo pitkään tiedossa, että luonto helpottaa stressin kokemusta ja kohentaa mielialaa. Luonnon elvyttävä voima on todennettavissa mm. verenpaineen alentumisena, stressihormoni kortisolin laskuna sekä sykkeen tasaantumisena. Tutkimusten mukaan luonnossa ulkoilu edistää ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä, muistia, oppimista, keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta, sekä luovuutta. Jo pienikin hetki luonnossa saa aivomme virkistymään ja rentoutumaan, mikä taas edistää parempaa oloa kokonaisvaltaisesti.
Näin keväällä luonnon sanotaan puhkeavan kukkaan, heräävän henkiin. Luonnossa ilmentyy elämän kiertokulku ja koko ajan käynnissä oleva muutos. Näin keväisin luonto voi tuoda toivoa ja lohtua esimerkiksi surun ja epätoivon keskelle, sillä luonto näyttää, että elämä kyllä jatkuu myrskyistä huolimatta. Toisaalta luonto opettaa luopumista, päästämään irti. Toiset puista vahvistuvat, kun osa kuolee. Tämä kaikki on osa luonnollista elämää. Luonnossa asiat ovat usein myös yksinkertaisia, eikä luonto useinkaan vaadi meiltä mitään – toisin kuin opiskelu, työt tai ihmissuhteet. Luonnossa ihmisen mitta saa oikeat suhteet, ja meidän on helpompi vaalia elämän pieniä yksinkertaisia asioita ja huomata ympärillämme oleva kauneus.
Luonto voimauttaa meitä monin tavoin. Vehreillä alueilla, puistoissa ja metsissä kuljeskelu, luonnossa ulkoilu ja pysähtyminen, vaikka ihastelemaan maisemia tai valokuvaamaan, voivat auttaa meitä pysähtymään elämän kiireiden ja arjen keskellä. Jo vartin pituisten puistokävelyiden on osoitettu tukevan palautumista ja hyvinvointia. Voisitko siis säätää arjen reittisi kulkemaan puistojen tai muiden luontoalueiden kautta? Pienimuotoisenkin puutarhanhoidon on osoitettu olevan hyvinvointiamme tukevaa toimintaa. Voit aloittaa parin parveke- tai huonekasvin hoidolla, jos kasvimaalle ei ole mahdollisuutta. Luonnossa harjoitamme usein psyykkistä itsesäätelyä huomaamattamme: menemme rauhoittumaan, virkistäytymään, nauttimaan, muistelemaan menneitä tai selvittelemään ajatuksia. Voimavaroja palauttavan vaikutuksen lisäksi luonto voi tukea voimavarojen rakentamista, mm. liikuntaa lisäämällä ja vuorovaikutussuhteita ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tukemalla.
Luonnon palauttavista vaikutuksista voi hyötyä myös sisätiloissa: pysähdy katselemaan maisemaa ikkunasta, selaile luontokuvia netistä tai kuvagalleriastasi, hanki luontoaiheisia tauluja tai hyödynnä luontoa muissa sisustuselementeissä, kuuntele äänitteeltä lintujen laulua tai laineen liplatusta. Hankkimalla oikeita kukkia ja kasveja voit luoda elävyyttä kotiisi. Erilaisten mielikuvaharjoitusten avulla voit myös ”tehdä äkkilähdön” lempipaikkaasi, kuten mieluisaan luontokohteeseen, mökkimaisemiin, rantahietikolle tai mielikuvitusmetsään, myös silloin, kun se ei ole fyysisesti mahdollista (ks. harjoitus). Mielikuvaharjoitusten avulla voimme hengähtää hetken arjen keskellä.
Tarvitsemme erikokoisia palautumisen annoksia riippuen kuormituksen määrästä, ajallisesta kestosta ja intensiteetistä. Voisitko suunnitella siten myös erikokoisia luontoannoksia hyvinvointisi tueksi: mikä palauttaa sinut parhaiten pidemmän ja rankemman jakson jälkeen? Millaiset pienet luontoannokset voisivat taas olla mahdollisia arjessasi päivittäin? Millainen on sinun luontoreseptisi? Minkä kokoinen annos olisi tänään sopiva?
Aineksia luontoresepteihin:
- Suomen luonto- ja retkikohteita
- Tampereen luontokohteita
- Mielipaikkaharjoitus
- Hyvän mielen metsäkävelyvideoita jokaiseen vuodenaikaan
- Metsämieliharjoituksia
Luontorikkaita kevätpäiviä toivottaen
Opintopsykologit Sonja, Taija, Simo, Hanna ja Eero
Lisätietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä tekstissä hyödynnettyjä lähteitä:
- Mielenterveystalon ”Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista” –opas.
- Pasanen, T. 2020. Everyday physical activity in natural settings and well-being: Direct connections and psychological mediators. Tampere University 2020.
- Sianoja, M. 2018. The virtues of rest: Recovery from work during lunch breaks and free evenings. Tampere University Press 2018.
- Soga, M., Gaston, K. J. & Yamaura, Y. 2017. Gardening is beneficial for health: A meta-analysis. Preventive Medicine Reports 5 (2017) 92-99.
- Tyrväinen, L., Korpela, K & Ojala, A. 2015. Luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointihyödyt. Teoksessa Tyrväinen, L., Kurttila, M., Sievänen, T. & Tuulentie, S. Hyvinvointia metsästä. S.48-58.
- Pasanen, T. & Korpela, K. (2015). Luonto liikuttaa ja elvyttää. Liikunta & Tiede, 52(4), 4-9.
- Williams, F. 2017. Metsän parantava voima. Helsinki: Minerva Kustannus oy.
Opintopsykologit kirjoittavat tämän kevään aikana hyvinvointikirjeitä opiskelijoiden ja koko yliopistoyhteisön hyvinvoinnin ja etätyöskentelyn tueksi. Kaikki kevään hyvinvointikirjeet löydät Ryhmäohjaus-tiedotuskanavalta.
Huomaathan, että opintopsykologinen ohjaus ja muut yhteiset ohjauspalvelut ovat käytettävissäsi myös etätyöskentelyn aikana. Lisätietoa löydät Opiskelijan oppaasta.
Etätyöskentelyn opiskelutaidot ja muut opiskelutaitosivut löydät Opiskelijan oppaasta.
