Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio ohjeisti lempeästi suomalaisia pysähtymään omien voimavarojensa äärelle perjantai-iltojen livelähetyksissään osana Helsingin Sanomien Suomi auttaa – kampanjaa. Maaretia lainaten pyydänkin sinua nyt pysähtymään pieneksi hetkeksi arkiaskareiltasi ja pohtimaan asteikolla 1-10 tämän hetkisiä voimavarojasi ja jaksamistasi (0= ei lainkaan voimavaroja; 10= todella paljon voimavaroja). Kysy itseltäsi: Missä menen juuri nyt? Kuinka voin tällä hetkellä? Mikäli itsearvio tuntuu hankalalta, voit myös kysyä läheisiltäsi, mitä he sanoisivat voimavaroistasi. Usein läheisemme ovat herkkiä huomaamaan muutokset voimavaroissamme.
Lukuvuoden lähestyessä loppuaan on tärkeää kuulostella omia voimavarojaan ja pohtia, mitä kesältä ja lomalta todella tarvitsee. Pohdi hetki: Mitä tarvitsisin juuri nyt? Entä mitä tarvitsisin kesälomalta? Pohdi millä tavoin voisit vastata näihin tarpeisiisi ja miten voisit palautua kesän aikana. Tarpeitamme kuulostelemalla ja niihin myötätuntoisella tavalla vastaamalla voimme vaalia myös toivoa nykyhetkessä.
”Voimana toivo” teoksessaan Maaret Kallio (2020) kirjoittaa toivon kulkemisesta kolmessa ajassa. Voimme saada toivoa siitä, kun katsomme menneeseen ja mietimme aiempia kokemuksiamme – mitä ne ovat meille opettaneet ja miten olemme ennen selviytyneet haastavista ajoista. Voimme miettiä henkilökohtaista historiaamme tai ihmiskunnan historiaa. Millaiset selviytymiskeinot ovat auttaneet meitä aiemmin? On lohdullista huomata, kuinka meistä ihmisistä löytyy ihmeellistä voimaa raskaimmistakin asioista selviytymiseen.
Toivo on läsnä tässä hetkessä, juuri nyt. Toivo on epätoivossa kannatteleva voima ja se ilmenee usein pienissä asioissa tai askeleissa, joilla asiat liikahtavat hitusen eteenpäin. Usein taakka kevenee, kun koemme, että pystymme jakamaan epätoivomme jonkun kanssa. On olennaista luoda tilaa epätoivon tuntemuksille, sillä vain hyväksymällä elämään kuuluvat haasteet, hankaluudet ja epätoivon, voimme vahvistaa toivoa. Toivo ei ole väkinäistä optimismia tai epämiellyttävien ajatusten, tunteiden ja kokemusten kieltämistä tai välttelyä, vaan tilan antamista näille ja samalla luottoa siihen, että kaikki kyllä vielä järjestyy. Jotenkin.
Olemalla myötätuntoinen itseämme kohtaan voimme vahvistaa toivoa hankalissa tilanteissa. Hankalassa tilanteessa voit todeta itsellesi myötätuntoisesti, että nyt on hankalaa ja on ok kokea ja tuntea näin. Moni muukin kokee vastaavia kokemuksia. Seuravaksi voit pohtia, kuinka suhtautuisit hyvään ystävääsi ja kohtelisit tekojen tasolla häntä vastaavassa tilanteessa? Tai mitä myötätuntoinen, viisas ja ystävällinen henkilö, jota arvostat, sanoisi sinulle juuri nyt? Kuinka toivorikas ihminen toimisi vastaavassa tilanteessa?
Yksi tutkimuksissa elämäntyytyväisyyttä ja hyvinvointia lisääväksi todettu tapa on kiitollisuuden harjoittaminen. Kiitollisuusharjoitus on menetelmä, jonka avulla voimme vaalia toivoa tässä hetkessä ja harjoittaa mieltämme huomaamaan asioita, jotka ovat hyvin. Yksinkertaisin tapa on pohtia ja kirjoittaa ylös iltaisin kolme asiaa, mistä olet kiitollinen juuri tänään? Asiat voivat olla pieniä tai isoja, mitä vain mieleesi tulee sillä hetkellä.
Tulevaisuuteen katsettamme suuntaamalla voimme vahvistaa toivoa tulevasta. Kysy itseltäsi: Miten voisin luoda itselleni jotain, mitä odottaa? Jotain, mikä luo toivoa? Esimerkiksi mukavien suunnitelmien luominen tulevaan auttaa meitä jaksamaan ja ponnistelemaan tässä hetkessä, kun tiedämme, että jotain mieluisaa on tulossa. Usein tulevista suunnitelmista unelmoiminen tai suunnitelmien tekeminen on jo itsessään mielekästä ja palkitsevaa.
Kesäsuunnitelmissa kannattaa keskittyä asioihin, joihin voit vaikuttaa. Vaikka poikkeusaika jatkuu, on yhä paljon asioita, mitä voimme tehdä ja toteuttaa. Suunnitelmia ja tavoitteita on hyvä suhteuttaa omiin voimavaroihin. Millainen olisi sinulle riittävän hyvä poikkeuskesä? Millaisia mahdollisuuksia poikkeuskesä tarjoaa? Tee leikkimielinen Kesäbingo pienistä, sinulle iloa tuottavista asioista ja kirjoita paperille valmiiksi asioita, joita voit kesällä toteuttaa. Kesäpäivinä voit rastittaa bingolistaltasi toteutuneita kivoja asioita.
Jossain kohtaa, kun tuntuu sopivalta, voit pysähtyä tarkemmin miettimään kulunutta poikkeusaikaa, sen vaikutuksia arkeesi ja kysymystä, mitä voit oppia tästä kokemuksesta? Onko tilanteesta kenties löydettävissä myös jotain hyvää – asioita, joita haluat säilyttää arkeesi ja elämääsi jatkossa? Poikkeusaika on ehkä pakottanut tai mahdollistanut arvojemme kirkastumisen – suoritus- ja tehokkuuskeskeisessä, valintoja täynnä olevassa maailmassa koronarajoitteet ovat saattaneet auttaa meitä huomaamaan ja selkeyttämään sitä, mikä todella on meille tärkeää. Ehkä sen myötä meidän on helpompi tehdä jatkossa arvojemme mukaisia tekoja ja päivittäisiä valintoja, mikä taas edesauttaa henkilökohtaisesti merkityksellistä ja hyvää elämää – nyt ja tulevaisuudessa.
Tämän tällä erää viimeisen opintopsykologien hyvinvointikirjeen myötä toivotamme toivorikasta ja palauttavaa kesää kaikille!
Opintopsykologit Sonja, Taija, Simo, Eero ja Hanna
Teksti perustuu seuraaviin lähteisiin:
Maaret Kallion livelähetykset osana Helsingin sanomien Suomi Auttaa-kampanjaa. Videot löytyvät tallenteena Youtubesta.
Kallio, Maaret. 2020. Voimana toivo. WSOY.
Opintopsykologit kirjoittivat tämän kevään aikana hyvinvointikirjeitä opiskelijoiden ja koko yliopistoyhteisön hyvinvoinnin ja etätyöskentelyn tueksi. Kaikki kevään hyvinvointikirjeet löydät Ryhmäohjaus-tiedotuskanavalta.
Huomaathan, että opintopsykologinen ohjaus ja muut yhteiset ohjauspalvelut ovat käytettävissäsi myös etätyöskentelyn aikana kesäkuun loppupuolelle saakka. Lisätietoa löydät Opiskelijan oppaasta.
Etätyöskentelyn opiskelutaidot ja muut opiskelutaitosivut löydät Opiskelijan oppaasta.
