Usein arjessa jää huomiotta, mitä osaamme jo ja mitä olemme jo saavuttaneet. Joskus on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä kaikkea on jo tähän mennessä tehnyt, ja tuntea siitä ylpeyttä tai ainakin vahvaa tyytyväisyyttä. Yleensä myös epäonnistumisiksi kutsumamme asiat ovat opettaneet meille jotain, usein jopa hyvin olennaista. Tämän hyvinvointikirjeen loppuosan tehtävistä löydät tukea omille pohdinnoillesi.
Sanotaan, että osaaminen piiloutuu osaksi arkiajatteluamme. On luonnollista otaksua, että kaikki ajattelevat samalla tavalla kuin itse, kunnes tutustuu syvemmin hyvinkin eri tavalla maailmaa katsoviin. Tällöin voi oivaltaa, että heidän tapansa lähestyä asioita onkin vähintään yhtä perusteltu kuin itsellä. Sama pätee osaamiseen: kun opiskelu- ja lähipiirimme ovat saman alan osaajia, syntyy helposti harha, että oma osaamisemme ei olisikaan mitään erityistä, koska lähelle katsoen ”kaikkihan osaavat ohjelmoida tai puhua sujuvaa ranskan kieltä”.
Oman osaamisen tunnistamista täytyykin harjoitella, samoin kuten muitakin taitoja. Myös osaamisen sanoittamisen taito kehittyy lihaksen tavoin eli harjoituksen kautta. Ajatuksellisia osaamisen ja vahvuuksien esiin tuomisen esteitä saattaa löytyä jopa kulttuurisista ajatuksistamme, kuten ”omakehu haisee” ja ”vaatimattomuus kaunistaa”. Kehuminen on kuitenkin täysin eri asia kuin se, että osaat perustellen tuoda esiin asioita, joissa olet oikeasti hyvä.
Tänä keväänä uraohjaajat ovat kohdanneet opiskelijoiden huolen siitä, miten vaikuttaa omaan tulevaisuuteen, jos kesän työpaikka ei olekaan järjestynyt. Kokemusta, osaamista ja itsetuntemusta voi onneksi kerryttää monella muullakin tavalla: edistämällä järjestöissä itselle tärkeitä asioita, opiskelemalla kesällä itseä kiinnostavia jaksoja eri oppilaitosten tarjonnasta tai vaikka työstämällä Y-kampuksen jaksoilla työnantajien toimeksiantoja. Tai ihan viettämällä rentouttavan loman akkuja ladaten ja antamalla aikaa omille pohdinnoille, sille mikä on juuri sinulle tärkeää ja mikä sinua motivoi.
Osaamme jo tässä hetkessä paljon asioita elämänkokemuksemme, tähän astisen kouluttautumisemme ja kiinnostustemme parissa toimiessamme tapahtuneen oppimisen myötä. Yksi toimivaksi koettu tapa tunnistaa ja peilata näitä vahvuuksiamme on kuunnella toisten kokemuksia omista osaamisistaan ja urapoluistaan. Voit tutustua esimerkiksi eri aloilta valmistuneiden uratarinavideoihin ja tehtäviin (Urapolulla.fi).
Vaihtoehtoinen tapa tunnistaa vahvuuksia on miettiä asiaa käytännön tilanteiden kautta. Voit miettiä jotain haastetta, tilannetta tai tehtävää, jonka koit pulmalliseksi, mutta jonka ratkaisit. Mitä taitoja, lähestymistapoja tai tekoja tarvittiin, että sait asian ratkaistua? Pohtimasi asia voi olla monenlainen, vaikka korkeakouluopiskelijaksi hakeminen tai haastava elämäntilanne. Voit jatkaa peilaamista kuvaamalla tuttavallesi tämän haastavaksi kokemasi tilanteen ja pyytämällä tuttavaa kertomaan mitä taitoja ja vahvuuksia hän tunnistaa sinun käyttäneen, kun kohtasit ja hoidit kertomasi pulmatilanteen. Todennäköisesti löydät näin vielä uusia vahvuuksia ja osaamisia vahvuuslistallesi.
Vahvuuksien pohdinnassa myös kysymysten esittäminen itselle voi selkeyttää: Mistä asioita olen saanut hyvää palautetta? Mistä asioista tiedän enemmän kuin muut? Omien vahvuuksien kartoittamisessa voi hyödyntää myös esimerkiksi positiiviseen psykologiaan perustuvaa VIA-vahvuusmittaria. Vastattuasi vahvuusmittarin esittämiin väitekohtiin saat yhteenvedon keskeisimmistä vahvuuksistasi.
On hyvä vielä pohtia, mitä esiin nousseet vahvuudet kertovat ja miten tieto vaikuttaa toimintaasi. Millaisissa tilanteissa, ympäristöissä tai tehtävissä olet hyödyntänyt tai pääsisit parhaiten hyödyntämään vahvuuksiasi? Valintojen teossa ja rajaamisessa auttaa usein sen tunnistaminen, missä voisit parhaiten hyödyntää omia vahvuuksiasi. Valintaperusteena voi toisaalta olla myös se, että haluat lähteä harjaannuttamaan uusia taitoja eli kasvattamaan vielä idulla olevia tulevia vahvuuksia.
Monesti inhimillisesti harmittelemme niitä asioita, joita osaamisestamme tai ansioluettelostamme vielä puuttuu tai jotka voisivat olla toisin. Lukuisat uratarinat kuitenkin kertovat, kuinka ensin väärältä tuntuneet valinnat, poikkeamat opiskeluissa tai työuralla ovatkin avanneet silmiä eri vaihtoehtojen oivaltamisessa ja oman polun löytymisessä. Entäpä jos tänä keväänä käännämme ajatusta siihen, mitä kaikkea arvokasta omasta osaamispaketistamme jo löytyykään?
Hyviä pohdinnan hetkiä keväisillä poluilla toivottavat uraohjaajat Terhi, Reeta, Kaisa ja Mariska
Urapohdintojen tukena:
Urapolulla.fi -Oivalluksia urapolullesi sisältää kyselyn, tehtäviä ja urateemoja
Voit tutustua Ota urapolkuasi haltuun! -tilaisuuden urasuunnittelun puheenvuoroihin Moodlessa
Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden verkoston sivuilla urasuunnittelusta
Opintopsykologit kirjoittavat tämän kevään aikana hyvinvointikirjeitä opiskelijoiden ja koko yliopistoyhteisön hyvinvoinnin ja etätyöskentelyn tueksi. Tällä kertaa vierailevana kirjoittajana oli työelämäasiantuntija Terhi Erkkilä. Kaikki kevään hyvinvointikirjeet löydät Ryhmäohjaus-tiedotuskanavalta.
Huomaathan, että uraohjauksen palvelut, opintopsykologinen ohjaus ja muut yhteiset ohjauspalvelut ovat käytettävissäsi myös etätyöskentelyn aikana. Lisätietoa löydät Opiskelijan oppaasta.
Etätyöskentelyn opiskelutaidot ja muut opiskelutaitosivut löydät Opiskelijan oppaasta.
